Onko ihan normaalia rakastua tuntemattomaan?
Ajattelen tätä miestä päivittäin, ollaan tavattu muutaman kerran tapaturmani jälkeen, hän siis fysioterapeuttina.
Joku hänessä vaan sytytti ihan täysin, se hänen katseensa ja tapa puhua. Jotenkin aistin hänen mieltymyksensä myös, tai sitten kuvittelin sen. Juttelimme paljon kaikesta hoitojen aikana.
Kuitenkin edelleenkin ajattelen häntä, tuntuu ihan hullulta. Olen häntä reilusti nuorempi joten en tiedä tulisiko tästä ikinä mitään tai pitäisikö hän minusta. Näin hänet yksi päivä ja sydämeni hakkasi aivan hulluna kun seisoimme aika lähekkäin metrossa, en tiedä mikä mua vaivaa :D
Kommentit (5)
Nimittäisin tuota ihastumiseksi, en rakastumiseksi. Vai voiko ihminen rakastaa omaa mielikuvaansa vieraasta ihmisestä?
On ihan normaalia ihastua. Varsinkin juuri fysioterapeuttiin, joka hoivaa sinua. Tai opettajaan, joka opettaa sinua. Tai johonkin muuhun, joka huolehtii sinusta. Täysin normaalia, minulle käy aina noin.
Mulla käynyt vähän samalla lailla.
Tosin netissä. Tää mies lähestyi mua sos.mediassa, en antanut vastakaikua.
Kerran myöhemmin näin hänet vilaukselta aivan sattumalta kaupungilla(hän ei huomannut mua) ja meni jalat alta, olemuksesta ja jostain selittämättömästä tavasta olla. Sen jälkeen olin ihan lääpälläni, vielä kun tutkin hänen sos.medioita kirjoituksineen. Tuosta lähtien olen ajatellut ja haaveillut hänestä päivittäin eikä tämä näytä menevän ohi. En enää kehtaa häntä lähestyä kun kerran jo jätin vastaamatta.
On ihan normaalia ihastua ja jopa kuvitella olevansa rakastunut
Ihan normaalia - menee ohi ajan kanssa.