Kun vauva viedaan sairaalasta kotiin, niin mita sen kanssa niin kuin tehdaan? Itkeeko se autossa vai nukkuuko? Annetaanko sille tutti matkan ajaksi?

Mä yleensä odotan hetken ennen ku törkkään tissin suuhun. Saattaa joskus rauhoittua hetken huudon/kitinän jälkeen. Eli ei ollutkaan nälkä vaan jotain muuta epämääräistä, mitä nyt näillä vastasyntyneillä on.

Kun vauvalla on nälkä, hän alkaa itkemään, itku muuttua aika pian huudoksi, jos tarvetta ei tyydytetä. Miksi huudattaa nälkäistä vauvaa, ei se nälkä mihinkään katoa, tilanne pahenee vain, kun vauva alkaa huutaa.

...että miksi vauva pitäisi syöttää heti kun on nälkäinen, eikä vasta 15 min. päästä.



- mulla ei ainakaan sydän kestäis kuunnella pikkuisen huutoa ja itkua 15 minuuttia, kun tiedän että vauvan olo helpottuu heti kun saa ruokaa



-vauva ei ymmärrä ajankulua samalla tavoin kuin aikuinen, 15 minuuttia on hänelle paljon pitempi aika kuin sinulle



- olen lukenut että vastasyntyneellä vauvalla on ahdistusta henkiinjäämisestä. yhtäkkiä se on tullut suureen maailmaan, tärkeintä hänelle on nyt säilyä hengissä eli saada ravintoa.



-vauva oppii luottamaan että huolehdit hänestä, kun ruokit hänet kun on nälkä. jos vauva joutuu itkemään ja olemaan pitkään nälässä (kyllä, 15 min on vauvalle pitkä aika) niin hän on epävarma selviämisestään ja siitä että joku oikeasti pitää hänestä huolen

toiset huutavat selittämättömästi vuorokaudet läpensä. Ja lisäksi kaikki välimuodot tästä väliltä. Eipä siinä muu auta, kuin sopeutua kulloiseenkin tilanteeseen. Vastasyntyneen kanssa eletään todellakin " hetkessä" . Syötetään, vaihdetaan vaippoja, pestään peppua, kanniskellaan ja hyssytetään ja aina jossain välissä vauva nukkuu ja vanhemmat saavat hetken hengähtää. Ja käytännössä tätä, vuorokauden ajasta riippumatta.

Niin tuli vielä mieleen, että aina ei tietysti ole mahdollisuutta samantien ruokkia. Silloin täytyy vaan antaa ruokaa mahdollisimman pian. Eihän se vauva siihen toki kuole että joutuu ruokaa odottamaan, mutta aina parempi jos vähemmän odottaa.

Minua kyllä jännitti ihan älyttömästi kotimatka kun se kuitenkin oli niin pitkä, ja sit sekin vähän pelotti että miten jaksan itse istua autossa niin pitkän matkaan kun alapää oli aika tohjona suoraan sanottuna. Mut hyvin kaikki on tähän asti mennyt ja poika on jo reilun vuoden vanha. Kyllä te pärjäätte vauvan kanssa onhan ne monet muutkin pärjänneet vaikka eivät ole koskaan vauvaa sylissä pitäneet, kyllä sen vaan oppii.

Siksi se on syötettävä saman tien.



Tottakai olet takapenkillä vauvasi kanssa. Vauva on ensimmäiset kuukaudet osa sinua.



Helpoimmin pääset alkuun vauvan kanssa, kun hankit trikoisen kantoliinan, jota opettelet käyttämään. Sitten laitat päivisin vauvan siihen niin kauan, kunnes vauva alkaa jo olla kiinnostuneempi maailmasta ja touhuta itsekseenkin. Siihen vaiheeseen voi mennä muutama viikko tai sitten muutama kuukausi, riippuu tosi paljon vauvasta. Mutta liinassa lapsen tarpeet on helpompi huomioida, ja silti sinä pääset liikkumaan ja touhuilemaan omia juttujasi. Tottakai vauvan voi välillä laittaa omaan sänkyynkin nukkumaan, jos nukkuu pitkiä unia (tai myöhemmin vaunuihinkin), mutta jos nukkuu vain niitä 15 min unia, niin voi olla helpompaa nukuttaakin kantoliinassa.

kivaahan se on kun vauva on pieni mutta ei enään niin hauskaa vanhemman kanssa. Itsekin saat tehtyä paremmin omia juttuja kun vauva nukkuu omassa sängyssä. Vauvoista hyvä kirja on esimerkiksi Tracy Hogg:n Opi kuuntelemaan vauvaasi, ensikertalaiselle hyvä perusteos.

Vierailija:

Tottakai olet takapenkillä vauvasi kanssa. Vauva on ensimmäiset kuukaudet osa sinua.

Ja luonto hoitaa käenpojan puuhun ja..ja...



Minä en tiennyt mitään vauvoista, kun esikoinen syntyi. En siis yhtään mitään muuta kuin, että söpöjä ovat. Kummasti sitä asiat alkoi sujumaan ja huomasia hoitavansa lasta ihan itse ja vielä ihan hyvin.



Vaatteita puin alkuun aina ihan liikaa päälle, mutta äkkiä senkin hokasi, että ei vauva tarvitse viittä villapukua ja toppahaalaria makuupussissa. ;)



Kyllä se siitä. Ainiin, hommaa kuitenkin rintapumppu valmiiksi jostain. Maito saattaa tehdä tepposet, jos nouseee oikein nopeasti. Olo tulee tukalaksi.

hommaa myös vararuokaa ja tuttipullo!

Minulla ei ollut mitään tietoa MISTÄÄÄN ennekuin löysin av:n ja voisin väittää olevani nykyisin todella tietoinen monista asioista!



Mutta tosiaan, kun se vauva sitten putkahti maailmaan tuntui kaikki kovin luonnolliselta, vaikka sairaalassa pienoinen oli paketoituna liikuteltavassa sängyssään ja vain katsoimme häntä emmekä uskaltaneet ottaa pois ilman hoitajaa :) .

Kotiin päästyämme (ei itkenyt autossa, vaan nukkuin sikeästi) olin niin täynnä uutta energiaa, että siivoilin ja laittelin innoissani vauvan vaatteita ja tavaroita, kun vauva lähinnä vain nukkuin ja heräsi välillä syömään. Ja nyt en edes voisi kuvitella aikaa kun en tiennyt miltä vastasyntyneet näyttävät

kyllä ne on uskomattomasti liimattu meihin, ne äidinvaistot! :)