Lue keskustelun säännöt.
Miten laivojen pyörivät purjeet toimii? Siis sellaiset isot rullat.
06.04.2017 |
Uutisissa oli että laivoissa yleistyy pyörivät purjeet. Semmoinen valtava rulla pyörii laivan kannella, vähän kuin paksu masto. Mutta siinä ei ole siis kiinni mitään. Miten se voi toimia purjeena?
Kommentit (34)
Jotta kaareva pinta synnyttää coanda-ilmiön, ilmavirran on kohdattava se oikealla nopeudella. Muuten ilmavirta irtaantuu. Näin käy pyörivässä purjeessa: toisella puolella ilmavirran ja pyörivän tason kohtausnopeus on oikea, toisella ei. Edellä mainitulla puolella purje vetää ilmavirran itseään kohti. Voiman ja vastavoiman lakien mukaisesti samalla ilmavirta vetää purjetta itseään kohti.
Voin tarkentaa jotain kohtaa tässä jos tarvii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Coanda-ilmiö on siis se sama joka saa mehuvirtauksen tarttumaan ärsyttävästi kannuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs on. Siis ainakin niin, että normaaliälyinen ihminen pystyy ymmärtämään. Joka muuta väittää, on joko huono opettamaan tai ei ymmärrä käsiteltävää asiaa kunnolla.
Poikkeuksen tästä tekee kvanttifysiikka, jota oikeastaan kukaan ei todella käsitä, vaikkakin voi havainnoida sitä.
Jos tuo wikipedian artikke ei aukea, niin sitten ei ehkä kannata käyttää enempää vaivaa tämän ilmiön pohtimiseen.
Ah, klassikko. :) No, voisitko sinä suuressa viisaudessasi selittää tuon Wikipedian lainauksen suomeksi omin sanoin ja antaa vaikka lyhyenkin havainnollisen esimerkin ilmiön toiminnasta? Ai etkö? Niin arvelinkin.
On vain noloa alkaa tiuskimaan sen sijaan että joskus tunnustaisi, ettei ymmärrä jotain kunnolla ja alkaisi miettiä muiden kanssa mistä on kyse.
No koitetaas tällaista. Eli kun pallo tai putkilö pyörii, niin sen pinnan lähellä oleva ilma "tarttuu" pintaan kiinni. Ja putkilon liikkueassa tämä pintaan tarttunut ilma "työntää" putkiloa sivusuunnassa (ks. se wikipedian kuva).
Kelpaako?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs on. Siis ainakin niin, että normaaliälyinen ihminen pystyy ymmärtämään. Joka muuta väittää, on joko huono opettamaan tai ei ymmärrä käsiteltävää asiaa kunnolla.
Poikkeuksen tästä tekee kvanttifysiikka, jota oikeastaan kukaan ei todella käsitä, vaikkakin voi havainnoida sitä.
Jos tuo wikipedian artikke ei aukea, niin sitten ei ehkä kannata käyttää enempää vaivaa tämän ilmiön pohtimiseen.
Ah, klassikko. :) No, voisitko sinä suuressa viisaudessasi selittää tuon Wikipedian lainauksen suomeksi omin sanoin ja antaa vaikka lyhyenkin havainnollisen esimerkin ilmiön toiminnasta? Ai etkö? Niin arvelinkin.
On vain noloa alkaa tiuskimaan sen sijaan että joskus tunnustaisi, ettei ymmärrä jotain kunnolla ja alkaisi miettiä muiden kanssa mistä on kyse.
Voi hellanlettas. Se on ihan se ja sama miten tiettyjä asioita selittään, niin ihan kaikille ei vain aukea. Ystäväni ei millään tajua, että miksi puhallettava niskatyyny muuttuu lentokoneessa kivikovaksi vaikka ennen lähtöä se oli mukavan pehmeä. Ja usko pois, asiaa on yritetty demonstroida vaikka kuinka monella eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs on. Siis ainakin niin, että normaaliälyinen ihminen pystyy ymmärtämään. Joka muuta väittää, on joko huono opettamaan tai ei ymmärrä käsiteltävää asiaa kunnolla.
Poikkeuksen tästä tekee kvanttifysiikka, jota oikeastaan kukaan ei todella käsitä, vaikkakin voi havainnoida sitä.
Jos tuo wikipedian artikke ei aukea, niin sitten ei ehkä kannata käyttää enempää vaivaa tämän ilmiön pohtimiseen.
Ah, klassikko. :) No, voisitko sinä suuressa viisaudessasi selittää tuon Wikipedian lainauksen suomeksi omin sanoin ja antaa vaikka lyhyenkin havainnollisen esimerkin ilmiön toiminnasta? Ai etkö? Niin arvelinkin.
On vain noloa alkaa tiuskimaan sen sijaan että joskus tunnustaisi, ettei ymmärrä jotain kunnolla ja alkaisi miettiä muiden kanssa mistä on kyse.
No koitetaas tällaista. Eli kun pallo tai putkilö pyörii, niin sen pinnan lähellä oleva ilma "tarttuu" pintaan kiinni. Ja putkilon liikkueassa tämä pintaan tarttunut ilma "työntää" putkiloa sivusuunnassa (ks. se wikipedian kuva).
Kelpaako?
Tuo edellä ollut Coanda-selitys kuulosti paremmalle. Mutta samasta jutustahan siinä oli kyse, sillä coanda-ilmiössä ilma nimen omaan tarttuu pintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi hellanlettas. Se on ihan se ja sama miten tiettyjä asioita selittään, niin ihan kaikille ei vain aukea. Ystäväni ei millään tajua, että miksi puhallettava niskatyyny muuttuu lentokoneessa kivikovaksi vaikka ennen lähtöä se oli mukavan pehmeä. Ja usko pois, asiaa on yritetty demonstroida vaikka kuinka monella eri tavalla.
Älä kiihdy. :)
Uskon että ystäväsi ei ymmärrä miten niskatyyny toimii.
Samalla uskon, että et ymmärrä käsiteltävästä asiasta hölkäsen pöläystä, koska muuten edes yrittäisit selittää sen intuitiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Jotta kaareva pinta synnyttää coanda-ilmiön, ilmavirran on kohdattava se oikealla nopeudella. Muuten ilmavirta irtaantuu. Näin käy pyörivässä purjeessa: toisella puolella ilmavirran ja pyörivän tason kohtausnopeus on oikea, toisella ei. Edellä mainitulla puolella purje vetää ilmavirran itseään kohti. Voiman ja vastavoiman lakien mukaisesti samalla ilmavirta vetää purjetta itseään kohti.
Voin tarkentaa jotain kohtaa tässä jos tarvii.
Miksi se virtaus tarttuu purjeeseen ja kääntyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikkeen ei ole lyhyttä helppoa intuitiivista selitystä minkä kuka tahansa retardi tajuaisi hetkessä.
Kylläpäs on. Siis ainakin niin, että normaaliälyinen ihminen pystyy ymmärtämään. Joka muuta väittää, on joko huono opettamaan tai ei ymmärrä käsiteltävää asiaa kunnolla.
Poikkeuksen tästä tekee kvanttifysiikka, jota oikeastaan kukaan ei todella käsitä, vaikkakin voi havainnoida sitä.
No selitäpäs intuitiivisesti tuo paine-ero moottoripurjeen tai siiven pintojen välillä.
Pelkkä "siksi että ilma liikkuu eri nopeutta" ei riitä. Ei se intuitiivisesti kerro MIKSI se paine-ero syntyy.
Jos selitykseksi ei kelpaa, että että ilman nopeuden kasvaessa sen paine pienenee ja päinvastoin, niin sitten täytyy ymmärtää Bernoullin periaate.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bernoullin_laki
Energiaperiaatteesta minun mielestäni ei enää (aikuinen maallikko) voi kysyä, että miksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkeen ei ole lyhyttä helppoa intuitiivista selitystä minkä kuka tahansa retardi tajuaisi hetkessä.
Kylläpäs on. Siis ainakin niin, että normaaliälyinen ihminen pystyy ymmärtämään. Joka muuta väittää, on joko huono opettamaan tai ei ymmärrä käsiteltävää asiaa kunnolla.
Poikkeuksen tästä tekee kvanttifysiikka, jota oikeastaan kukaan ei todella käsitä, vaikkakin voi havainnoida sitä.
No selitäpäs intuitiivisesti tuo paine-ero moottoripurjeen tai siiven pintojen välillä.
Pelkkä "siksi että ilma liikkuu eri nopeutta" ei riitä. Ei se intuitiivisesti kerro MIKSI se paine-ero syntyy.
En tarkoittanut että minä välttämättä osaan selittää tämän mutta aivan varmasti joku osaa. Sinänsä olen kyllä kanssasi samaa mieltä että tuo ei riitä selitykseksi.
Onnea intuitiivisen siiven selityksen metsästämiseen koska jopa aerodynamiikan ammattilaiset kiistelevät yhä edelleen siitä miten siiven toiminta selitettäisiin.
Näin. Fyysikoilla ei ole perusteisiin menevää selitystä sillekään, miksi painovoima toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös sen pääasiallinen tarkoitus ole tuottaa sähköä.
Vierailija kirjoitti:
Eikös sen pääasiallinen tarkoitus ole tuottaa sähköä.
Siis minkä? Nuo putkilopurjeet, joista oletan ap:n puhuvan, aiheuttavat työntävän voiman laivaan ja niitä pyöritetään esimerkiksi sähkömoottorilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta kaareva pinta synnyttää coanda-ilmiön, ilmavirran on kohdattava se oikealla nopeudella. Muuten ilmavirta irtaantuu. Näin käy pyörivässä purjeessa: toisella puolella ilmavirran ja pyörivän tason kohtausnopeus on oikea, toisella ei. Edellä mainitulla puolella purje vetää ilmavirran itseään kohti. Voiman ja vastavoiman lakien mukaisesti samalla ilmavirta vetää purjetta itseään kohti.
Voin tarkentaa jotain kohtaa tässä jos tarvii.
Miksi se virtaus tarttuu purjeeseen ja kääntyy?
Kun ilmavirtauksen laita osuu johonkin, sen vauhti alkaa hidastua. Koska ilmahiukkaset ovat "tahmeita" myös muut ilmahiukkaset lähellä alkavat hidastua, tosin sitä vähemmän mitä kauemmas mennään törmäyskohdasta. Kuvittele rullaluistelijat luistelemaan käsi kädessä. Kun laitimmaisen vauhti hidastuu, luistelijoiden ketju alkaa kääntyä kohti sitä puolta, jolla hän on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta kaareva pinta synnyttää coanda-ilmiön, ilmavirran on kohdattava se oikealla nopeudella. Muuten ilmavirta irtaantuu. Näin käy pyörivässä purjeessa: toisella puolella ilmavirran ja pyörivän tason kohtausnopeus on oikea, toisella ei. Edellä mainitulla puolella purje vetää ilmavirran itseään kohti. Voiman ja vastavoiman lakien mukaisesti samalla ilmavirta vetää purjetta itseään kohti.
Voin tarkentaa jotain kohtaa tässä jos tarvii.
Miksi se virtaus tarttuu purjeeseen ja kääntyy?
Katso tuo englanninkielinen wiki sivu coanda-ilmiöstä. Siinä kerrotaan tarkemmin asia, mutta lyhykäisyydessään näin:
ilmavirta "nappaa" ympäriltään ilmaa mukaan. Mutta jos toisella puolella onkin jokin este, niin sieltä ei saada ilmaa mukaan ja näin "vapaana" olevalla puolella on isompi paine ja ilmavirta käntyy esteen suuntaan. Tämä toimii myös kaareville pinnoille (lentokoneen siipi tai pyörivä putki).
"Bernoullin laki on fysiikan laki, joka liittyy nesteen ja kaasun virtauksiin. Lain mukaan virtauksessa nopeuden kasvaessa paine alenee."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bernoullin_laki