Miksi leipäjonosta olevilta perheellisiltä ei oteta lapsia huostaan?

Up

Jos yhteiskunnalla olisi niin paljon rahaa, että kaikkien köyhyysrajan alla elävien perheiden lapset voitaisiin sijoittaa, eiköhän järkevintä olisi antaa nämä rahat suoraan vähävaraisille perheille, jolloin tarve käydä hakemassa ruokaa leipäjonosta poistuisi.

Leipäjonot on nykyään tavallista elämää kantasuomalaisille.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo ole normaalia lapsen elämää?

Ei kai ne lapset siellä jonota - eihän?

Ei köyhyys tee huonoa vanhempaa. Leipäjonoissa asioivat ainakin todennäköisesti ruokkivat lapsensa.

Huostaanotto ei myöskään tarkoita sitä, että lapset pääsisivät johonkin onnelaan, jossa lapsuus olisi hyvä tai edes siedettävä. Lukekaa huostaanotettujen lasten tarinoita. Jos koti on muuten ok, on se aina lapselle paras vaihtoehto.

Jos perheessä on alkoholismia, tms, asia onkin sitten ihan toinen.

Miksi Suomessa asiat ovat nykyisin niin persiillään? Johtuisiko siitä että ratkaisuksi lapsiperheille tarjotaan vaan huostaanottoa ja lisää veroja?

Kuule, 1960-luvulla ei ollut edes leipäjonoa ja välillä oli nälkä mutta ihan kunnolliseksi vanhemmat minut kasvattivat ja nyt on oma hyvin pyörivä yritys, kämppä, mökki ja autot. Ei se köyhyys ihmistä huononna. Aseenteesi kertoo kaiken oleellisen sinusta.

Toivottavasti joku ottaa ap:n lapset huostaan jos sillä on sellaisia.

Koska maksaisi liikaa

Provoilijat ne jaksaa.

Ap, huostaanotto maksaa per lapsi noin 60 tuhatta euroa vuodessa. Jos perheellä ei ole muita vikoja kuin köyhyys, eikös olisi järkevämpää tosiaan - kuten kakkonen sanoi - antaa rahat suoraan sille perheelle. Lapsi/lapset säästyvät traumaattiselta huostaanotolta, perhe saa elämiseen rahaa ja leipäjonossa seisoskelu loppuu. Yhteiskuntakin säästää, koska jopa yhden lapsen hinnalla saataisiin koko perhe hinattua pois köyhyysloukusta.

Ap on imbesilli.

Mielummin alkojonon vanhemmilta.

No miksiköhän? Miten idiootti pitää olla, että tuollaista tulee edes mieleen ihmetellä?

Vierailija kirjoitti:

Leipäjonot on nykyään tavallista elämää kantasuomalaisille.

Ollaan palattu keräilykulttuuriin.

Kekseliäs äiti on usein aikaansaava. Työttömyyden kohdatessa myy kirppiksellä ja ehkä joskus uskaltautuu leipäjonoon. Miettii jatkuvasti miten rahat riittäisivät. Eikö tälläisiä puurtajia pitäisi arvostaa?

Joskus tulee huijatuksi ja huomaa miten bisnes rehottaa myös kirppareilla. Sinnittelee läpi harmaan. Lapsen nähden saa myös itkeä! Se vahvuus ja sinnikkyys on arvo sinänsä ja myös se että myöntää joskus olevansa heikko.

We are people.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti joku ottaa ap:n lapset huostaan jos sillä on sellaisia.

Ap on tyranni joka antaa äideille potkuja sellaisin minimipaketein ettei yritys joudu syyniin. Ap:n lapset hoitaa babysitter eikä ap.

Usko pois kyllä niillä on rahaa ei vaan halua tasata tilejä niin sanotttujen vähäosaisten kanssa.

Eihän yksinkertaisiltakaan oteta lapsia huostaan, vaikka he tuskin antavat lapsilleen parhaat lähtökohdat elämään, kuten vaikka ap.

Vierailija kirjoitti:

Leipäjonot on nykyään tavallista elämää kantasuomalaisille.

Eivät todellakaan ole.

Leipäjonossa käynti on aina epäonnistumisen merkki.