Kuukautiskierto ja mielialojen vaihtelu

Mulla tulee kuukautisten loputtua hirveän raivostunut olo. Ei kuitenkaan kestä koko päivää, vaan hetken tai muutaman tunnin ajan. Esimerkiksi nyt tuli kiertopäivinä 7 ja 9 sellainen olo kuin räjähtäisin. Siis ihan melkein fyysisesti tuntuu kuin hajoaisin kappaleiksi. Kuukautisvuoto lakkasi kokonaan kp 6.

Olisiko jossain joku selvitys, mitkä hormonit nousee ja laskee minäkin kiertopäivänä? Jos jostain saisi vähän selitystä näille oloille?

Miten tällaista olotilaa voisi hoitaa?

Ennen menkkoja viikon verran järkyttävää kiukkua, menkkojen alkaessa vaihtuu masennukseen.

Ei hormonaalista ehkäisyä käytössä, mutta imetän vielä. Jää nähtäväksi tasaantuuko imetyksen lopettamisen jälkeen. Ei varmaan :D

Mulla on tasan viikko ennen menkkoja järjetön itku-koulukohtaus. Saattaa tulla esim. töissä tippa linssiin. Kun räjähdys ohi, niin tajuan, että jaahas, kuukautiset viikon kuluttua. Siitä lähtee tasaisempi masis ja itkuherkkyys, joka kestää menkkoihin. Olo helpottuu muutama tunti ennen vuotoa.

Yritin tässäkin kierrossa tiedostaa "räkähdyspäivän", mutta toisin meni. Töissä pidättelin itkua kun kuvittelin, että minua kritisoidaan. Miehelle suutuin ja keskellä yötä ahdisti mies niin, etten saanut henkeä. Siirryin sohvalle ja sanoin miehelle, että haluan erota (taas). Nyt en edes muista mistä eniten suutuin.

Joo, lääkityksen tarvisin, vaan masislääkkeitä kokeiltu, eikä toimi. Aiheuttaa vain sivuoireita.

Miten ne masennuslääkkeet edes voisi toimia näihin oireisiin, kun syy on hormonaalinen? Pitäisi miettiä, miten tasoittaa hormonivaihteluita?

Näihin menkkaoireisiin voi vaikuttaa ruualla.  Kun välttää sokeria ja syö oikeaa rasvaa, niin se vaikuttaa hormoneihin.

Mulla myös kuukautisten loputtua hirveät raivarit aina.

Syöty ruoka säätelee hormonitoimintaa.  Rasva on tärkeässä osassa.

Mulla on ovulaatiosta asti ekaan vuotopäivään ihan jäätäviä mielialanvaihteluja. Tosi epätoivoinen olo ja sulkeudun kotiini kun en jaksa ketään ihmisiäkään. Oon 30-vuotias ja tää on alkanut vajaa vuosi sitten. Ajattelin kyllä mennä pian lääkäriin. En kestä tätä että olen käytännössä puolet elämästäni ihan kuin joku toinen ihminen

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ovulaatiosta asti ekaan vuotopäivään ihan jäätäviä mielialanvaihteluja. Tosi epätoivoinen olo ja sulkeudun kotiini kun en jaksa ketään ihmisiäkään. Oon 30-vuotias ja tää on alkanut vajaa vuosi sitten. Ajattelin kyllä mennä pian lääkäriin. En kestä tätä että olen käytännössä puolet elämästäni ihan kuin joku toinen ihminen

Käy ihmeessä lääkärissä. Voisit kuitenkin ensin vilkaista ruokakaappisi sisältöä, josko sieltä löytyisi ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ovulaatiosta asti ekaan vuotopäivään ihan jäätäviä mielialanvaihteluja. Tosi epätoivoinen olo ja sulkeudun kotiini kun en jaksa ketään ihmisiäkään. Oon 30-vuotias ja tää on alkanut vajaa vuosi sitten. Ajattelin kyllä mennä pian lääkäriin. En kestä tätä että olen käytännössä puolet elämästäni ihan kuin joku toinen ihminen

Käy ihmeessä lääkärissä. Voisit kuitenkin ensin vilkaista ruokakaappisi sisältöä, josko sieltä löytyisi ratkaisu.

Tutkin kyllä asiaa, mutta syön kokoajan mm vitamiinilisiä ja kalaöljyjä ja muutenkin suht terveellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ovulaatiosta asti ekaan vuotopäivään ihan jäätäviä mielialanvaihteluja. Tosi epätoivoinen olo ja sulkeudun kotiini kun en jaksa ketään ihmisiäkään. Oon 30-vuotias ja tää on alkanut vajaa vuosi sitten. Ajattelin kyllä mennä pian lääkäriin. En kestä tätä että olen käytännössä puolet elämästäni ihan kuin joku toinen ihminen

Käy ihmeessä lääkärissä. Voisit kuitenkin ensin vilkaista ruokakaappisi sisältöä, josko sieltä löytyisi ratkaisu.

Tutkin kyllä asiaa, mutta syön kokoajan mm vitamiinilisiä ja kalaöljyjä ja muutenkin suht terveellisesti.

Vaikeaa tohon mitään sanoa, kun ei ole tietoa mitä tarkoitat sillä terveellisellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ovulaatiosta asti ekaan vuotopäivään ihan jäätäviä mielialanvaihteluja. Tosi epätoivoinen olo ja sulkeudun kotiini kun en jaksa ketään ihmisiäkään. Oon 30-vuotias ja tää on alkanut vajaa vuosi sitten. Ajattelin kyllä mennä pian lääkäriin. En kestä tätä että olen käytännössä puolet elämästäni ihan kuin joku toinen ihminen

Käy ihmeessä lääkärissä. Voisit kuitenkin ensin vilkaista ruokakaappisi sisältöä, josko sieltä löytyisi ratkaisu.

Tutkin kyllä asiaa, mutta syön kokoajan mm vitamiinilisiä ja kalaöljyjä ja muutenkin suht terveellisesti.

Vaikeaa tohon mitään sanoa, kun ei ole tietoa mitä tarkoitat sillä terveellisellä.

Kyllä mä luulen, että mun kohalla stressillä on ollut suurempi vaikutus kuin ruokavaliolla.

Päivä pari ennen kuukautisia on toisinaan viileä/kylmä ja nälättää normaalia enemmän. Joskus on pää kipeä jonkin verran ja voi olla normaalia stressaantuneempi. Joskus taas ei ole yhtään mitään oireita ennen kuukautisia ja kuukautisten alkamisen huomaan vessassa käydessä. Vuodon alettua on useimmiten tosi hyvä olo. Ääni kulkee hyvin ja ei palele. Ekana vuotopäivänä saattaa vielä tehdä paljon mieli seksiä, mutta yleensä toisena ja kolmantena ei niin kauheasti.

Elämä on pelkkää hormonimyrskyjen kanssa painimista nyt, kun ikää 45 v. 20 vuotta sitten ei tuntunut missään. Kuumeilua, kurkkukipua, lamaannuttavaa väsymystä viikko ennen menkkoja ja ovulaation aikaan. Raivoa ja itkua. Todella vähän on hormoneista tietoa, vaikka vaikuttavat niin hirveästi naisen elämään - johtuisko naistenvaivojen vähättelystä.. Elämä alkaa oikeesti tuntua aika raskaalta tän takia ja gynet eivät tee mitään; koska munasarjat näyttää ultrassa normaaleilta, ei kuulema ole aihetta mitään hormonikokeita ottaa. Että kärsi vaan ja odottele vaihdevuosia.. Ruma sana =(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ovulaatiosta asti ekaan vuotopäivään ihan jäätäviä mielialanvaihteluja. Tosi epätoivoinen olo ja sulkeudun kotiini kun en jaksa ketään ihmisiäkään. Oon 30-vuotias ja tää on alkanut vajaa vuosi sitten. Ajattelin kyllä mennä pian lääkäriin. En kestä tätä että olen käytännössä puolet elämästäni ihan kuin joku toinen ihminen

Käy ihmeessä lääkärissä. Voisit kuitenkin ensin vilkaista ruokakaappisi sisältöä, josko sieltä löytyisi ratkaisu.

Tutkin kyllä asiaa, mutta syön kokoajan mm vitamiinilisiä ja kalaöljyjä ja muutenkin suht terveellisesti.

Vaikeaa tohon mitään sanoa, kun ei ole tietoa mitä tarkoitat sillä terveellisellä.

Kyllä mä luulen, että mun kohalla stressillä on ollut suurempi vaikutus kuin ruokavaliolla.

Ehkä vain luulet.

Ruokavalio ei auta YHTÄÄN mitään hormoneihin! Lopettakaa se jankutus, että kaikki maailman vaivat hoituu pelkästään kaappiin katsomalla, on alkanut ärsyttää todenteolla! Jos ruokavalio pelastais maailman, se olisi tapahtunut jo!

Ehkäisy vaikuttaa enemmän kuin kierto esim. E pillerit ei sovi. evra laastari on ihan ok kun vaikutus tasaisempi.

Vierailija kirjoitti:

Ruokavalio ei auta YHTÄÄN mitään hormoneihin! Lopettakaa se jankutus, että kaikki maailman vaivat hoituu pelkästään kaappiin katsomalla, on alkanut ärsyttää todenteolla! Jos ruokavalio pelastais maailman, se olisi tapahtunut jo!

Kyllä syöminen vaikuttaa epäsuorasti hormoneihin. Jos olet pulskassa kunnossa, kärsit luultavasti hormonimyrskyistä, sillä rasvataso on suoraan yhteydessä ainakin estrogeeniin.

Vierailija kirjoitti:

Ruokavalio ei auta YHTÄÄN mitään hormoneihin! Lopettakaa se jankutus, että kaikki maailman vaivat hoituu pelkästään kaappiin katsomalla, on alkanut ärsyttää todenteolla! Jos ruokavalio pelastais maailman, se olisi tapahtunut jo!

Ruokavalio vaikuttaa ihan kaikkeen, myös niihin hormoneihin. Kyllä moni vaiva hoituu ihan ruokakaappiin katsomalla.

Hei ruokakaappi-ihminen! Kerro nyt hyvänenaika mahd yksityiskohtaisesti mitä sieltä kaapista pitäisi löytyä ja mitä ei missään tapauksessa. Nyt on mahdollisuutesi pelastaa maailma yksi raivotar kerrallaan. Ehkä. Olen skeptinen. Olen kärsinyt enemmän tai vähemmän pms oireista 30 veestä lähtien. Nyt olen 42 ja välillä uuvuttaa tämä skarppaaminen. Koska vaikka hormoonit heittelee ja on uupumusta, kylmää, vitutusta ja sumuista (ja välillä ihana maailmanvalloittaja), niin melko iloisen hymyilevä olen ainakin työpäivän ajan... Mutta joo. Pelasta meidät kaappi-immeinen!