Lue keskustelun säännöt.
Rahaa tiskiin, kuuluivat Yhdysvaltain ulkoministerin Rex Tillersonin terveiset Nato-kokouksessa – Saksa panee vastaan
31.03.2017 |
Nato-maat sitoutuvat antamaan selvityksen siitä, miten ne nostavat puolustusmenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä.
YHDYSVALTAIN uusi ulkoministeri Rex Tillerson osallistui perjantaina Brysselissä ensimmäiseen Naton ulkoministerikokoukseensa. Tillerson toisti eurooppalaisille Nato-maille Euroopassa jo aiemmin vierailleiden puolustusministeri James Mattisin ja varapresidentti Mike Pencen viestit, että Yhdysvallat pitää kiinni Nato-sitoumuksistaan.
Tillerson toisti myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puolustuspolitiikan tämän hetken keskeisimmän viestin. Se koskee rahaa ja sitä, että muiden Nato-maiden on noudatettava vuonna 2014 tehtyä yhteistä sitoumusta, jossa maat sitoutuivat nostamaan puolustusmenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä.
”Kuten presidentti Trump on tehnyt selväksi, ei ole enää kestävää säilyttää suhteettoman suuri osuus Naton puolustusmenoista Yhdysvalloille”, Tillerson sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
NATO-MAAT ovat vakuutelleet Trumpin hallinnolle pitkin talvea, että ne pitävät kiinni sitoutumisestaan puolustusmenojen kasvattamiseen. Sitoutumiseen tulee kuitenkin uutta konkretiaa.
Toukokuisessa Nato-maiden johtajien tapaamisessa jäsenmaat sitoutuvat laatimaan selvitykset siitä, miten ne saavuttavat tavoitteen vuoteen 2024 mennessä, jos eivät ole sitä jo saavuttaneet. Myös Trump osallistuu toukokuun kokoukseen.
Selvityksissä Nato-maat kertovat, missä tahdissa lisäävät puolustusmenojaan, mihin aikovat investoida ja miten sitoutuvat Naton operaatioihin, sanoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg perjantaina Brysselissä.
Tillersonin mukaan toukokuun kokouksessa Yhdysvalloille on rahan lisäksi tärkeää käydä keskustelu siitä, miten Nato voi osallistua liittokuntana terroristijärjestö Isisin kukistamiseen sekä Irakin tilanteen rauhoittamiseen.
Tällä hetkellä Nato ei ole toimijana Isisin-vastaisessa liittoumassa, vaan Nato-maat toimivat Syyriassa ja sen lähialueilla kansallisilla päätöksillä.
SAKSAA Trumpin ja Yhdysvaltain tyyli painostaa muita Nato-maita kasvattamaan puolustusmenojaan ärsyttää.
Saksan ulkoministerin Sigmar Gabrielin mukaan on epärealistista odottaa, että Saksan kaltainen talousjätti kasvattaisi jonkun sanelemana puolustusbudjettiaan. Saksa on kuitenkin Gabrielin mukaan sitoutunut Naton tavoitteisiin.
”Kunnioitamme kahden prosentin tavoitetta – mutta meidän ei pidä siirtää maalipylvästä”, Gabriel sanoi.
Kommentit (4)
Natokin tulee romahtamaan. Hyvä. Jokainen vastatkoon itsestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Natokin tulee romahtamaan. Hyvä. Jokainen vastatkoon itsestään.
Tervetuloa 1 000 000 pakolaista Suomeen, noin alkuun. Muuallehan ei pääse.
Puolustusmenojen sijaan Saksa laskee laajemmin turvallisuuteen käyttämiään menoja, kuten humanitaarista apua ja pakolaistilanteeseen käytettyjä varoja.
”Puolustusmenot ja sotilaalliset keinot ovat tärkeitä turvallisuuden lisääjiä, mutta eivät missään nimessä ainoita keinoja”, Gabriel sanoi.
YHDYSVALTAIN ja Saksan välejä Natossa hiertää muun muassa se, että Trump tiettävästi ojensi Saksan liittokanslerille Angela Merkelille heidän maaliskuisessa tapaamisessaan Washingtonissa laskun Saksan puolustamisesta. Trumpin laskelmien mukaan Saksa on noin 350 miljardia euroa velkaa Natolle.
Lasku ei kerro hyvää Trumpin diplomatiasta, eikä siitä, miten Trump ajattelee Naton toimivan. Nato ei peri jäseniltään maksuja, vaan jokainen maa käyttää kansallisen harkintansa mukaan puolustusmäärärahojaan omaan puolustukseensa ja yhteisiin Nato-operaatioihin.
Trump ehdollistaa aivan uudella tavalla lojaalisuuttaan Natoon. Gabriel sanoikin Naton olevan risteyksessä, jossa testataan transatlanttista suhdetta.
Gabrielin mukaan Naton toukokuun 25. päivän huipputapaaminen on juuri tämän takia tärkeä.
Toukokuussa Yhdysvaltojen sitoutuminen yhteiseen puolustukseen halutaan kuulla myös Trumpilta.
”Silloin on saatava selkeä viesti yhtenäisyydestä – sisältäen Yhdysvaltojen uudelleenelvytetyn sitoutumisen yhteiseen puolustukseen”, Gabriel sanoi.
ULKOMINISTERIKOKOUKSEN alkuperäistä ajankohtaa aikaistettiin, sillä se ei sopinut Tillersonille. Hänen on oltava mukana ensi viikolla, kun Kiinan presidentti Xi Jinping tapaa Trumpin Yhdysvalloissa.
Jos kokousaikataulua ei olisi saatu siirrettyä, Tillerson olisi matkustanut huhtikuussa Moskovaan tapaamatta ensin Nato-kumppaneitaan. Tämä herätti muissa Nato-maissa huolta, sillä Trumpin Venäjä-suhde on hyvin erikoinen. Myös Tillersonilla, entisellä öljy-yhtiö Exxonin toimitusjohtajalla, on henkilökohtainen yhteys presidentti Vladimir Putiniin Exxonin energiayhteistyöhankkeiden vuoksi.
Tillerson kiristi kuitenkin Brysselissä Trumpin hallinnon otetta Venäjään. Hän puhui Venäjän aggressiosta Ukrainassa ja sanoi, että Venäjä-suhteesta puuttuu luottamusta. Tillersonin mukaan Venäjältä vaaditaan nyt halua tämän luottamuksen palauttamiseksi.
Tillerson vakuutti Brysselissä Yhdysvaltojen pitävän kiinni Naton Venäjä-politiikasta. Tillersonin mukaan Yhdysvallat haluaa käydä Natossa keskustelua siitä, missä asennossa Nato on varsinkin itäisessä Euroopassa. Syynä tähän on juuri Venäjä agitaatio ja aggressio, Tillerson sanoi.
Erityisen huolissaan Nato on pääsihteeri Stoltenbergin mukaan Länsi-Balkanin kehityksestä.
SUOMEN ulkoministeri Timo Soini ja Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström sekä EU:n ulkopoliittinen edustaja Federica Mogherini osallistuivat Naton kumppaneina Nato-ulkoministerien lounaskokoukseen, jossa aiheena oli Venäjä.
Soini käytti puheenvuoron, jossa hän muistutti siitä, että Suomelle on tärkeää dialogi Venäjän kanssa, mutta myös se, että samaan aikaan pidetään kiinni yhteisistä sitoumuksista, kuten Venäjän-vastaisista pakotteista. Toinen Soinin teema oli hybridioperaatioihin varautuminen ja Suomeen tuleva Euroopan hybridiosaamiskeskus, Soini sanoi perjantaina Brysselissä.
”Kolmas teema oli Itämeren turvallisuustilanne, ja esimerkiksi lentoturvallisuuteen liittyvät kysymykset. Niissä yhdistyvät dialogi ja turvallisuusnäkökohta.”