En tiedä mitä meille tapahtui (haluan vain avautua)
Olimme onnellisia. Niin sitä kai kuuluukin suhteessa olla ;) Ajan kanssa poikaystävä suoraan sanottuna pettyi minuun, koska pidän myös muiden antamasta huomiosta ja saan sitä ihan kiitettävästi. Mielestäni ei ole mitään väärää, jos nauttii ja ilahtuu siitä, että muutkin kuin se oma tykkää. Alkoi epäilyt ja suoranaiset syyllistämiset, siis poikaystävän puolelta. Olen tehnyt jotain tyhmää, mutta en mitään fyysistä. Mitenkään henkistä pettämistä väheksymättä. Tuonkin tekemäni virheen myönsin ja sanoin tehneeni todella typerästi. Anteeksi pyysin. Ajan kanssa kaikki vain paheni. Aloimme riitelemään kaikesta, minä aloin viihtymään paremmin omissa oloissani enkä enää vastaillut innokkaasti poikaystävän yhteydenottoihin. Eipä sillä, ei hänkään ole aina vastaillut minulle. Lopulta seksi lähestulkoon loppui (minua ei enää haluttanut kaiken paskan takia), suutelut vähenivät huomattavasti ja yhteinen nauru väheni myös huomattavasti. Minun luottamukseni poikaystävää kohtaan alkoi rapisemaan silmissä ja kaikki huipentui siihen, että sain poikaystävän kiinni jostain deittijutusta, jossa väitti olleensa minua bustailemassa. Hän kun ei minuun enää luota, syyt kerroin ylempänä. Poikaystävä ei edes suostunut näyttämään mitä on tässä deittijutussa puuhaillut. Tämä oli se hetki, kun tunsin itseni äärimmäisen petetyksi, ja koska en saanut vastauksia kysymyksiini joita esitin... kävin käsiksi. Väkivaltaa en hyväksy muilta enkä sen enempää itseltäni. Tiedän varsin hyvin, että minulla on loppuelämäni ajan taipumus väkivaltaisuuteen :-/ Jos minulla on uskoa suhteeseen ja rakkautta, pystyn hillitsemään itseni. En koskaan käy käsiksi, jos tiedän että en halua menettää toista. Kyllä minulla on normaali itsehillintä ja kontrolli. Vasta siinä vaiheessa, kun poikaystävä narahti eikä edes vastannut kysymyksiini, sain tarpeekseni ja tein mitä tein. Enkä yritä puolustella tekoani, en. Kerron vain, että tapoihini ei todellakaan kuulu mikään käsiksi käyminen ja anteeksi aneleminen. Totuutta en tiedä, siis että onko poikaystävä oikeasti yrittänyt etsiä minua sieltä deittijutusta vai vain kieroillut selkäni takana, mutta sen tiedän, että minulle riitti. En halua enää seurustella tuon ihmisen kanssa. En luota enää tippaakaan ja jo se on hyvä syy lähteä.
Hyvästi vaan.
Kommentit (30)
Good for your bf ku pääsi kaltaisestasi narsistista siististi eroon.
Voi hyvä sylvi teitä lapsia...
Niin ainakin oletan ja ikää oli ?
Vierailija kirjoitti:
Good for your bf ku pääsi kaltaisestasi narsistista siististi eroon.
Minä en ole se, joka pyörii deittijutuissa selän takana. Eli hyvä minulle, kun totuus paljastui ja saan jatkaa omaa elämääni vapaana.
Rautoihin ja tyrmään tuollaiset hullut joutavat. Aikuiset eroavat sivistyneesti esim. kirje pöydälle, eikä itkupotkuraivareilla.
Ex ei muutenkaan kestänyt sitä faktaa, että hän ei ole ainoa mies, jonka silmää minä miellytän. Minä en ole edes flirttaillut muille, mutta sain kamalat vihat päälleni silkasta mustasukkaisuudesta. Kun poikaystävä huomasi, että saan säännöllisesti huomiota muilta ja ilahdun siitä, alkoi minun epätoivoinen lyttäämiseni siinä toivossa, etten ymmärrä arvoani ja ulkonäköäni, että uskoisin poikaystävän olevan ainoa joka minut KELPUUTTAA. Ala-arvoinen kuspää, sanon minä.
Kahleet ja ulosteämpäri kirjoitti:
Rautoihin ja tyrmään tuollaiset hullut joutavat. Aikuiset eroavat sivistyneesti esim. kirje pöydälle, eikä itkupotkuraivareilla.
Sain raivarin, koska ex epäili ja syyllisti minua kaikesta, ja itse pyöri jossain deittijutussa tekemässä ties mitä. MINÄ olin uskollinen, exästä en sanoisi samaa. TÄSTÄ johtui minun raivarini.
Huonoitsetuntoisen ei pidä ryhtyä suhteeseen sellaisen kanssa, jota pitää itselleen liian hyvänä. Lopputulos on tämä. Minulla on ollut liian pitkään huono itsetunto, mutta nyt haluan nähdä itsessäni sitä samaa hyvää, jota muutkin näkevät. Poikaystävä on tuntenut koko ajan olevansa minua huonompi, se on tullut selväksi monella tavalla. Tällainen ei toimi.
Mitä teille tapahtui? No kuulostaa siltä, että rakkaus ja kiintymys eivät riittäneet, kun epäluulo, mustasukkaisuus ja luottamuspula alkoivat lyödä kiilaa välillenne. Molempien suurin tarve oli olla oikeassa, eikä kumpaakaan kiinnostanut panostaa parisuhteeseen.
T.s. ette olleet yhteensopivia ja/tai kypsiä suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä teille tapahtui? No kuulostaa siltä, että rakkaus ja kiintymys eivät riittäneet, kun epäluulo, mustasukkaisuus ja luottamuspula alkoivat lyödä kiilaa välillenne. Molempien suurin tarve oli olla oikeassa, eikä kumpaakaan kiinnostanut panostaa parisuhteeseen.
T.s. ette olleet yhteensopivia ja/tai kypsiä suhteeseen.
En kysynyt mitään. Tiedän kyllä itse oliko meillä halua panostaa vai ei. Kyllä oli molemmilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä teille tapahtui? No kuulostaa siltä, että rakkaus ja kiintymys eivät riittäneet, kun epäluulo, mustasukkaisuus ja luottamuspula alkoivat lyödä kiilaa välillenne. Molempien suurin tarve oli olla oikeassa, eikä kumpaakaan kiinnostanut panostaa parisuhteeseen.
T.s. ette olleet yhteensopivia ja/tai kypsiä suhteeseen.
En kysynyt mitään. Tiedän kyllä itse oliko meillä halua panostaa vai ei. Kyllä oli molemmilla.
Jaa, no sori kun vastasin, ymmärsin otsikkosi väärin. Menen pois, onnea valitsemallesi tielle.
Väkivalta on aina väärin. Pitäis lähteä pois tilanteesta jos ei kestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä teille tapahtui? No kuulostaa siltä, että rakkaus ja kiintymys eivät riittäneet, kun epäluulo, mustasukkaisuus ja luottamuspula alkoivat lyödä kiilaa välillenne. Molempien suurin tarve oli olla oikeassa, eikä kumpaakaan kiinnostanut panostaa parisuhteeseen.
T.s. ette olleet yhteensopivia ja/tai kypsiä suhteeseen.
En kysynyt mitään. Tiedän kyllä itse oliko meillä halua panostaa vai ei. Kyllä oli molemmilla.
Jaa, no sori kun vastasin, ymmärsin otsikkosi väärin. Menen pois, onnea valitsemallesi tielle.
Huoh, otsikossa lukee: haluan vain avautua. Ei kysymysmerkkiä missään. Ilmoitin aloituksen lopussa, että minulle riitti, en halua seurustella enää. Tarvitsenko siihen jotain apua? En.
Sun kannattais hakea apua tuohon väkivaltaisuuteen itsesi ja mahd. tulevan kumppanin tähden. Ei tuollainen oo tervettä, eikä hyväksi sullekkaan kaikella rakkaudella.
Vierailija kirjoitti:
Väkivalta on aina väärin. Pitäis lähteä pois tilanteesta jos ei kestä.
Näin olen tehnytkin tähän mennessä. Vasta nyt tuli vikatikki, kun poikaystävä piilotteli puuhiaan eikä vastannut selkeisiin kysymyksiin. Vihaan sitä valehtelevaa paskakasaa.
Vierailija kirjoitti:
Sun kannattais hakea apua tuohon väkivaltaisuuteen itsesi ja mahd. tulevan kumppanin tähden. Ei tuollainen oo tervettä, eikä hyväksi sullekkaan kaikella rakkaudella.
Apua sain vuoooosia sitten. Väkivalta loppui täysin. Taipumus ei koskaan katoa, raivostuessani kunnolla tulee halu käydä käsiksi ja kovaa. Mutta sitä en tee, jos rakastan. Eläimiä en IKINÄ satuta. Kissani raateli minut monta kertaa, mutta koskaan ei tehnyt mieli tehdä sille mitään pahaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun kannattais hakea apua tuohon väkivaltaisuuteen itsesi ja mahd. tulevan kumppanin tähden. Ei tuollainen oo tervettä, eikä hyväksi sullekkaan kaikella rakkaudella.
Apua sain vuoooosia sitten. Väkivalta loppui täysin. Taipumus ei koskaan katoa, raivostuessani kunnolla tulee halu käydä käsiksi ja kovaa. Mutta sitä en tee, jos rakastan. Eläimiä en IKINÄ satuta. Kissani raateli minut monta kertaa, mutta koskaan ei tehnyt mieli tehdä sille mitään pahaa<3
Pitäis hakea apua, jotta sais keinoja/apuvälineitä enemmän ennalta ehkäseen tilanne, jossa meinaat tulla väkivaltaiseksi, koska ei ole sen enempää oikein olla väkivaltainen ei rakastamaasi ihmistä kohtaan. Väkivalta ei koskaan ole ratkaisu, vaikka toinen olisi tehnyt kuinka väärin tahansa.
Et hyväksy väkivaltaa, mutta käyt kuitenkin käsiksi? Joku ei nyt täsmää. Sympatiat exän suuntaan.
Onni onnettomuudessa on, että teillä ei taida olla lapsia.
Ap ei sanonut minkä ikäisiä ovat.
Unohdin mainita, että poikaystäväkin kävi minuun käsiksi, mutta minä aloitin. Myönnän. Minulla on mustelmia muutamassa kohdassa.