Oudon asia jota olette hävenneet?

Sama, paitsi etten ikinä kehdannut tunnustaa mokaa, vaan nousin bussista sillä väärällä pysäkillä ja kävelin loppumatkan... ja näin teen vieläkin päälle 3-kymppisenä. Pitäisi varmaan minunkin oppia rentoutumaan.

Syöminen yksin julkisella paikalla. Lukiossa menin vessaan syömään eväitä ja jos ei ollut seuraa ruokatauolla jätin väliin. Minulla tosin oli syömishäiriö.

Nyt on ihana mennä yksin ravintolaan ja syödä ihan rauhassa.

Nouseminen ensimmäisenä jossain tilaisuudessa (kevätjuhla tms).

Häpeän sitä, että käyn kolmekymppisenä aikuislukiota. 

Kuntouttavaan työtoimintaan meneminen.

Mä en vieläkään kehtaa syödä/juoda yksin julkisilla paikoilla (42v). Ikinä en vois mennä ravintolaan yksin, en edes kahville. Mikä lie vamma tämäkin.

Se, että loukkaantui jotakuta. Jää kaivelemaan, vaikka pyytäisin anteeksi.

Loukkaan, ei loukkaantui

7

Tapasin sovitusti yhden semitutun miehen, jolle olin luvannut viedä yhden esineen. Kun hän saapui, sen sijaan että olisin vain moikannut, kapsahdin jostain hiton syystä hänen kaulaansa halaamaan, ikään kuin oltaisiin hyviäkin ystäviä ja vihdoin tavataan. Mies halasi vaivautuneesti takaisin, sitten ojensin esineen hänelle ja moikattiin. 

Tämä kiusallinen tilanne hävettää mua jostain syystä edelleen valtavasti, vaikka mies itse tuskin muistaa koko hetkeä. Aaargh. Miks mä halasin sitä??

Reteenä lähdin tänään aamuyöllä huoltoaseman pihasta ja siinä oli sellainen jyrkkä nousu, joten ajattelin että vedänpä sen ylös manuaalipuolella, etten jää siihen jumiin. Kappas vaan ja nousun kohdalla oli jo iloisesti ajatukset ihan muualla ja ihmettelin miksei laatikko vaihda pienemmälle. Ja sitten olikin jo liian myöhäistä... Siihen jämähdin ja kauheella paniikilla vaihdetta silmään ja kone huutaen ylös mäkeä.

Muuten ei olis hirveesti nolottanu, mutta siinä sattu olemaan vieressä parkissa nuori mies ja hävetti niin maan perhanasti kun mietin että se luuli etten osaa ajaa ollenkaan.

Terveisiä vaan jos satut jostain syystä lukemaan tämän, hävettää vieläkin 🙄