Moni kouluun ja oppimiseen liittyvä ongelma ratkeaisi kunnollisella kurilla
Olen sitä mieltä, että jossain mielessä koululle ja lapsille tekisi terää paluu jonnekin 70-80-lukujen vaihteeseen koulukuriin. Siis ei väkivaltaa, mutta kunnollista ryhmäyttämistä, herkkä ja tiukka reagointi pieneenkin häiriökäyttäytymiseen ja kunnollisia rauhallisia hetkiä johonkin asiaan yhdessä keskittyen ilman digihärpäkkeitä. un ymmärtääkseni lapset yhä edelleen nauttivat suuresti kun kunnollinen opettaja opettaa kunnolla ja perinteisesti kirjojen, kynien ja vihkojen avulla.
Kommentit (9)
Jos yrität pitää työrauhaa yllä, lapset itkevät tästä julmuudesta vanhemmilleen, jotka sitten haukkuvat opettajan alimpaan helvettiin ja suurinpiirtein uhkaavat oikeustoimilla.
Tämän vuoksi nostin itse kädet pystyyn.
Vierailija kirjoitti:
Jos yrität pitää työrauhaa yllä, lapset itkevät tästä julmuudesta vanhemmilleen, jotka sitten haukkuvat opettajan alimpaan helvettiin ja suurinpiirtein uhkaavat oikeustoimilla.
Tämän vuoksi nostin itse kädet pystyyn.
Niin no, tietenkin tälle kurikampanjalle tulee olla laillinen valtuutus ja tuki niin opetussuunnitelmien kuin opettajan valtuuksien avulla. Koko koulun rehtoria myöten pitää osallistua siihen itsestäänselvästi. Vanhemmat saavat ulvoa mutta jos sillä ei olisi mitään vaikutusta mihinkään, niin eikähän se pian loppuisi.
Kunnollisella opettajalla tarkoitin sellaista kunnioitettua ja jämptiä hahmoa, jota ihan vähän pelätäänkin muttei liikaa.
On ihan selvä, ettei nykysysteemillä yksittäinen opettaja voi tehdä paljonkaan.
Tämä ei ole joko-tai-kysymys. Siis joko kuria tai sitten nykymeininkiä. Lapset ovat yksilöitä ja heitä pitää kasvattaa yksilöinä. Itse olisin ehdottomasti kaivannut kuria lapsena niin kotona kuin koulussa. Olin ns. häirikkö ja ehdottoman auktoriteettivastainen. Mielestäni tyttö- ja poikakoulut voisi palauttaa sekakoulujen rinnalle ja niissä voitaisiin sallia tiukempi kurikin. Osasta ehkä tulisi eliittikouluja ja toisista tulisi "lastenkoteja", mutta olisi tärkeää olla vaihtoehtoja. Luotan vanhempien ja koulujen ammattilaisten kykyyn ohjata lapsia parhaaseen mahdolliseen suuntaan. Toisille sopii steinerkoulu ja toisille vankila.
Ainakin omassa koulussani ne opettajat joita pelättiin olivat surkeita opettajia. Heidän opetuksensa ei perustunut oikeaan auktoriteettiin ja oppilaiden innostamiseen, vaan siihen että kyseiset mielenterveystapaukset pimahtivat jos kaikki ei mennyt heidän pillinsä mukaan. Arvatkaa uskalsiko kukaan kysyä apua tai oppiko heidän tunneillaan mitään?
Luulen, että pojat hyötyisivät kurin paluusta kaikkein eniten. Pojat nyt, ainakin ne jotka nykyään helposti syrjäytävät, ovat usein sellaisia, että tarvitsevat selvät rajat ja kunnon komennon. Ne hakevat sitä rajaa niin kauan että löytävät sen tai putoavat lopullisesti ns kelkasta.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin omassa koulussani ne opettajat joita pelättiin olivat surkeita opettajia. Heidän opetuksensa ei perustunut oikeaan auktoriteettiin ja oppilaiden innostamiseen, vaan siihen että kyseiset mielenterveystapaukset pimahtivat jos kaikki ei mennyt heidän pillinsä mukaan. Arvatkaa uskalsiko kukaan kysyä apua tai oppiko heidän tunneillaan mitään?
Kuvasit just n. 99 % mun ala-asteen maikoista, naisia muuten kaikki. Niistä saisi kunnon kauhukammion...tai ei kyllä porukkaa viitsi NIIN kamalasti säikytellä.
Onko esittää jotain tutkimuksia sen tueksi että tiukempi kuri johtaa parempiin oppimistuloksiin?
Moni oppimiseen liittyvä ongelma ratkaistaisiin riittävällä oppimisen tuella. Yksi opettaja ei pysty millään huolehtimaan 20:stä alakoululaisesta, kun luokkaan on integroitu yleensä myös monia erityistä tukea tarvitsevia lapsia - ilman lisäresursseja.
Määrittele kunnollinen opettaja.
Meillä oli yläasteella matikanopettaja, jolla oli jotenkin sellainen olemus ja tyyli, että kukaan ei siellä tunnilla uskaltanut hölmöillä. Eikä viitata. Eikä tehdä mitään muutakaan. Kaikki itse asiassa pelkäsi sitä ja sen pistävää tuijotusta, eikä kukaan kyllä nauttinut.
Tällaisiakö ne sen ajan opettajat oli?