Miten reagoit yleensä kun huomaat että miehesi ihailee kaverisi takapuolta tai kiinteitä tissejä

Sitä kaveria ei enää nähdä, aika monta hyvää kaveria olen hylännyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma miehenk ei ikinä ole tehnyt mitään tuollaista. Hän ei myöskään ikinä kymmenvuotisen historiamme aikana ole kehunut toista naista minkään ulkonäöllisen seikan osalta kuulteni.

Mikä meriitti tämä on? Kertoo väleistä, joissa pitää varoa sanomisiaan.

Kyllä mieheni voi vaikka kadulla sanoa, että onpa hyvännäköinen nainen tai mainita jonkin yksityiskohdan: upeat hiukset, rotusääret ym.

Ja ihan samoin minä-- niin miehistä kuin naisista.

Jos kokee, että tällainen uhkaa parisuhdetta, niin kovin heikolla pohjalla se on.

Minä ainakin haluan olla miehelleni ensisijaisesti vaimo, tyttöystävä, rakastaja - en äijämäinen kaveri, jonka kanssa voi vapautuneesti kommentoida toisten naisten ulkoisia avuja tai ihastella heidän "rotusääriään". Mielestäni vastaantulijoiden kommentointi, hyvässä tai pahassa, on muutenkin inhottavaa käytöstä. Jos vastaan tulee Milka-lehmäksi pukeutunut ihminen, niin totta kai sitä voi ihmetellen kommentoida, mutta joku tissien, perseiden tai "rotusäärien" kommentointi kuulostaa ahdistavalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma miehenk ei ikinä ole tehnyt mitään tuollaista. Hän ei myöskään ikinä kymmenvuotisen historiamme aikana ole kehunut toista naista minkään ulkonäöllisen seikan osalta kuulteni.

Mikä meriitti tämä on? Kertoo väleistä, joissa pitää varoa sanomisiaan. 

Kyllä mieheni voi vaikka kadulla sanoa, että onpa hyvännäköinen nainen tai mainita jonkin yksityiskohdan: upeat hiukset, rotusääret ym. 

Ja ihan samoin minä-- niin miehistä kuin naisista. 

Jos kokee, että tällainen uhkaa parisuhdetta, niin kovin heikolla pohjalla se on. 

Puhu kuule vain omasta puolestasi. Minulla on hyvä mies, joka ei ikinä ole sanonut kenestäkään toisesta naisesta noin, kuten omasi, vaikka olisin kysynyt. En kinä ole kehunut hänelle toista miestä. Minulla ei kertakaikkiaan ole tarvetta, enkä ymmärrä, ketä se palvelisi. Emme ikinä ole riidelleet aiheesta, emmekä ylipäänsä juuri riitele.

Projisoit omat tunteesi ja käsityksesi suhteesta ja miehistä minun suhteeseeni ja mieheen, vaikkemme ole edes tavanneet. Kaikki miehet eivät ole, kuten sinun: kehuskele muiden rotusääriä, hiuksia tms. Minua hän kyllä muistaa edelleen päivittäin ja minä häntä.

Asioiden jakaminen minusta palvelee parisuhdetta. 

Enkä pitäisi hyvänä asiana, ettei koskaan riidellä. Niitä on nähty, että toinen vain häippäsee ja toiselle jää ikuisesti epäselväksi, missä vika. Eihän me koskaan riideltykään... 

Mutta teillä tällä hetkellä hyvin noin ja meillä näin. Ei varmasti kannata muuttaa mitään AV-palstan takia. 

Vähän ot mutta mulla on kaveri joka aina kommentoi pukeutumiseni ja meikkini (yleensä positiivisesti, ei ole moukka) sekä huomaa paljon myös muissa ihmisissä ympärillään. Mua se kyllästyttää, puhuisin mieluummin jostain muusta. Olen 30-vuotias ja nykyisin mua ei niin säväytä kaunis tai komea naama tai treenattu kroppa. Kyllä kannatan itsestä huolehtimista ja teen niin itekin mutta muut asiat on ehdottomasti tärkeämpiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma miehenk ei ikinä ole tehnyt mitään tuollaista. Hän ei myöskään ikinä kymmenvuotisen historiamme aikana ole kehunut toista naista minkään ulkonäöllisen seikan osalta kuulteni.

Mikä meriitti tämä on? Kertoo väleistä, joissa pitää varoa sanomisiaan.

Kyllä mieheni voi vaikka kadulla sanoa, että onpa hyvännäköinen nainen tai mainita jonkin yksityiskohdan: upeat hiukset, rotusääret ym.

Ja ihan samoin minä-- niin miehistä kuin naisista.

Jos kokee, että tällainen uhkaa parisuhdetta, niin kovin heikolla pohjalla se on.

Minä ainakin haluan olla miehelleni ensisijaisesti vaimo, tyttöystävä, rakastaja - en äijämäinen kaveri, jonka kanssa voi vapautuneesti kommentoida toisten naisten ulkoisia avuja tai ihastella heidän "rotusääriään". Mielestäni vastaantulijoiden kommentointi, hyvässä tai pahassa, on muutenkin inhottavaa käytöstä. Jos vastaan tulee Milka-lehmäksi pukeutunut ihminen, niin totta kai sitä voi ihmetellen kommentoida, mutta joku tissien, perseiden tai "rotusäärien" kommentointi kuulostaa ahdistavalta.

Ei käytetä tuollaista kieltä, ei ole "tissejä" ja "perseitä". Ei edes tunneta tuollaisa ihmisiä. Onko tämä sitä kuuluisaa WT-tyyliä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma miehenk ei ikinä ole tehnyt mitään tuollaista. Hän ei myöskään ikinä kymmenvuotisen historiamme aikana ole kehunut toista naista minkään ulkonäöllisen seikan osalta kuulteni.

Mikä meriitti tämä on? Kertoo väleistä, joissa pitää varoa sanomisiaan. 

Kyllä mieheni voi vaikka kadulla sanoa, että onpa hyvännäköinen nainen tai mainita jonkin yksityiskohdan: upeat hiukset, rotusääret ym. 

Ja ihan samoin minä-- niin miehistä kuin naisista. 

Jos kokee, että tällainen uhkaa parisuhdetta, niin kovin heikolla pohjalla se on. 

En ole se, jolle vastasit, mutta itselleni ei tulisi mieleen kommentoida muiden ulkonäköä kenenkään seurassa. En naispuolisten ystävien kanssa liikkuessani, en kollegoiden kanssa liikkuessani... se nyt vaan on yksinkertaisesti junttia.

Meillä tämä on vastavuoista. Jos esim tv:ssä mies näkee vähäpukeisia komeita miehiä, niin hän voi huikata mulle, että täällä olisi sulle silmäniloa. Niinpä minäkään en pahastu, jos hän kadulla vilkaisee hyvännäköistä naista tai muodokasta perää. Kunhan ei idioottina jää toljottamaan. Hän tekee vilkuilut aika huomaamattomasti eikä koskaan kommentoi niin, että tuntisin hänen vähättelevän minua. Jostain ystävästäni on joskus todennut, että onpas hyvännäköinen ja miellyttävä tapaus. Mikäs siinä kun olen samaa mieltä. Itse olen tavallisen näköinen, mutta tyytyväinen itseeni. Näillä sitä on elämän läpi taaperrettava.

Mieheni on miellyttävä, avulias, puhelias, ihmisistä kiinnostunut ja käsistään todella taitava. Tuon tuosta tuttavanaiset lähettävät hänelle kauttani terveisiä, jotka kerron tietenkin hänelle. Tiedän, että hän kelpaisi monelle :)

Mun mielestä ihan ok katsoa, mutta ei nyt mitenkään toljottaa saati kuolata. Se nyt on jo aika epäkohteliasta kaikille osapuolille. En kyllä itsekään haluaisi, että mieheni kommentoisi tuttuja tai tuntemattomia naisia ja heidän avujaan mun kuullen. Tiirailkoon rauhassa ja äijäporukassa kommentoikoon, mutta ei kiitos mun kuullen. Eikä tuo niin ole tehnytkään, mutta en silti kuvittele etteikö mieheni noteeraisi kauniita naisia tai kehuisi niitä mielessään. Mun mielestä ihan hienotunteista olla kommentoimatta puolison kuullen.

Mua ei haittaa, kunhan ei ala mulle ääneen hekumoimaan, huokailemaan ja fantasioimaan siitä. Vapaasti saa katsella enkä katseet huomatessani pahastu, jos ne ovat ns. normaaleja ihailevia eikä sellaisia suu auki, kuola valuu ja teltta pystyssä osastoa - ainakaan mun läsnäollessa.

Onneksi mieheni osaa olla hienotunteinen ja käytöstavat hallitseva.

Saahan sitä kattella, kunhan ei jää kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma miehenk ei ikinä ole tehnyt mitään tuollaista. Hän ei myöskään ikinä kymmenvuotisen historiamme aikana ole kehunut toista naista minkään ulkonäöllisen seikan osalta kuulteni.

Mikä meriitti tämä on? Kertoo väleistä, joissa pitää varoa sanomisiaan. 

Kyllä mieheni voi vaikka kadulla sanoa, että onpa hyvännäköinen nainen tai mainita jonkin yksityiskohdan: upeat hiukset, rotusääret ym. 

Ja ihan samoin minä-- niin miehistä kuin naisista. 

Jos kokee, että tällainen uhkaa parisuhdetta, niin kovin heikolla pohjalla se on. 

Puhu kuule vain omasta puolestasi. Minulla on hyvä mies, joka ei ikinä ole sanonut kenestäkään toisesta naisesta noin, kuten omasi, vaikka olisin kysynyt. En kinä ole kehunut hänelle toista miestä. Minulla ei kertakaikkiaan ole tarvetta, enkä ymmärrä, ketä se palvelisi. Emme ikinä ole riidelleet aiheesta, emmekä ylipäänsä juuri riitele.

Projisoit omat tunteesi ja käsityksesi suhteesta ja miehistä minun suhteeseeni ja mieheen, vaikkemme ole edes tavanneet. Kaikki miehet eivät ole, kuten sinun: kehuskele muiden rotusääriä, hiuksia tms. Minua hän kyllä muistaa edelleen päivittäin ja minä häntä.

Asioiden jakaminen minusta palvelee parisuhdetta. 

Enkä pitäisi hyvänä asiana, ettei koskaan riidellä. Niitä on nähty, että toinen vain häippäsee ja toiselle jää ikuisesti epäselväksi, missä vika. Eihän me koskaan riideltykään... 

Mutta teillä tällä hetkellä hyvin noin ja meillä näin. Ei varmasti kannata muuttaa mitään AV-palstan takia. 

Me keskustelemme paljon asioista, emme riitele juurikaan. Toki joskus, mutta siinä, missä moni riitelee, me istumme keittiön pöydän ääreen kahvikupin kanssa ja puhumme. Sinulla tuntuu olevan hirveästi vinoon juurtuneita käsityksiä, ja sinun tuntuu lisäksi olevan vaikea käsittää, että miehet (ja ihmiset yleensä) ovat jokainen erilaisia. Varo, ettet ole niin jumissa niissä, että se kaataa parisuhteesi.

Meillä on ollut jo kymmenen vuotta hyvä näin, ja kuten sanottu, mieheni ei ole KOSKAAN tänä aikana toiminut kuten omasi. Kymmenen vuotta on pitkä aika olla toisen kanssa 24/7 ja pitää roolia yllä, eli voimme päätellä, että se on yksinkertaisesti hänen luonteensa. Sinua varmasti kaiken tämän jälkeen hämmentää, kun kerron, että kymmenen vuoden aikana hän ei myöskään ole koskaan haistatellut minulle, eikä ikinä, yhden yhtä kertaa nimitellyt minua, tai huutanut. Tästä huolimatta hänellä ei ole vaikeusia puhua mielenliikkeistään, toiveistaan ja unelmistaan.

Pitäisin todella junttina, jos tiirailisi yhteisten kavereidemme tissejä ja takapuolia niin että sen oikeasti huomaa. Pelottaisi että kaverit itse huomaa ja jopa ahdistuisivat asiasta. Tai ylipäätään jos ei osaisi katsella hyvännäköisiä ihmisiä muuten kuin erittäin läpinäkyvästi silmät suurina toljottamalla.

Mutta siis, enpä ole huomannut. Katsoa saa, ei se minua kiinnosta, kunhan tosiaan on sen verran käytöstapoja, että tekee sen hienovaraisesti. Enhän minäkään lakkaa huomaamasta hyvännköisiä miehiä vaikka olenkin parisuhteessa.

Enpä ole pannut merkille, miten paljon mies muita naisia tai minun kavereitani katselee, mutta varmaankin väkisinkin huomioi heteromiehenä sen, miltä naisen kroppa näyttää.

On huomannut ja kommentoinut erään ystäväni reipasta nopeaa lihomista (lihoi 30kg). On kommentoinut erään tuttavanaisen Kardashian-tyylsitä takamusta, joka vain vuosien varrella on kasvanut. Hänen mielestään peppu on liian iso. Niin minustakin suhteutettuna loppukroppaan, mutta hyvän muotoinen silti. Sitten on tuttu, joka on ammatiltaan tanssija; 156cm kiinteää lihasta ja upeutta. Tätä mies ei ole kommentoinut. Kommentoi ihmetellen kavereidensa vaimoja, jotka eivät meikkaa ollenkaan edes häihin tai illanviettoon ja toisaalta myös niitä vaimoja, joilla on ihan aina ihan täyspakkelit päällä (tekokynnet, -ripset, -tukka jne).

Useimmiten silti on kommentoinut minun kroppaani; viikossa saan useamman kerran kuulla, miten hyvältä minä näytän ja miten upea ja kuuma vaimo hänellä on.

Ja onhan se totta, jopa näin kahden yhteisen lapsen jälkeen; olen pitkä, hoikka, sopivan lihaksikas, mahaan ei ole jäänyt merkkejä lastenteosta (ei raskausarpia tai mahapussia; palautui siihen, mitä oli ennen lapsiakin, kuten kaikilla sukuni naisilla). Arkisin meikkaan töihin sopivasti, vapaa päivisin en usein viitsi jos ollaan ihan vain omalla porukalla. Ylipainoa ei ole, tissit on terhakkaat kiitos vuosia sitten tehdyn rintojenpienennysleikkauksen (tehtiin hyvälaatuisten kasvainten+ison koon vuoksi - kaksi kärpästä yhdellä iskulla) ja muutenkin pitää myöntää, että olen tyytyväinen itseeni.

Ja kyllä minäkin panen merkille miesten ulkonäöt; kuka on lihaksikas, kuka saanut vuosien varrella mahaa ja kenen tukka on alkanut harveta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma miehenk ei ikinä ole tehnyt mitään tuollaista. Hän ei myöskään ikinä kymmenvuotisen historiamme aikana ole kehunut toista naista minkään ulkonäöllisen seikan osalta kuulteni.

Mikä meriitti tämä on? Kertoo väleistä, joissa pitää varoa sanomisiaan. 

Kyllä mieheni voi vaikka kadulla sanoa, että onpa hyvännäköinen nainen tai mainita jonkin yksityiskohdan: upeat hiukset, rotusääret ym. 

Ja ihan samoin minä-- niin miehistä kuin naisista. 

Jos kokee, että tällainen uhkaa parisuhdetta, niin kovin heikolla pohjalla se on. 

Tässä oli kyse tutuista ihmisistä, ei tuntemattomista. Iso ero.

Voidaan siis tutuistakin puhua, huono kommentti minulta avaukseen. Kahden kesken siis, ei tietenkään tämän ihmisen aikana. 

Totta kai estetiikan havaitseminen ympäristöstään on täysin luonnollista. Oli kyseessä sitten maisema, kissan liikehdinta tai ihmisvartalo. 

Miksi viimeistä ei saisi huomata ja siitä ääneenkin puhua? 

Tottakai ne saa huomata ja niistä saa ääneenkin puhua. Parisuhteitahan on erilaisia. Meillä ei ole tapana huomauttaa toiselle kun näämme mielestämme kuuman vastakkaisen sukupuolen edustajan, joillain muilla on. Ei se tee kummastakaan parisuhteesta yhtään sen parempaa, tai ihmisistä epävarmempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma miehenk ei ikinä ole tehnyt mitään tuollaista. Hän ei myöskään ikinä kymmenvuotisen historiamme aikana ole kehunut toista naista minkään ulkonäöllisen seikan osalta kuulteni.

Mikä meriitti tämä on? Kertoo väleistä, joissa pitää varoa sanomisiaan. 

Kyllä mieheni voi vaikka kadulla sanoa, että onpa hyvännäköinen nainen tai mainita jonkin yksityiskohdan: upeat hiukset, rotusääret ym. 

Ja ihan samoin minä-- niin miehistä kuin naisista. 

Jos kokee, että tällainen uhkaa parisuhdetta, niin kovin heikolla pohjalla se on. 

Puhu kuule vain omasta puolestasi. Minulla on hyvä mies, joka ei ikinä ole sanonut kenestäkään toisesta naisesta noin, kuten omasi, vaikka olisin kysynyt. En kinä ole kehunut hänelle toista miestä. Minulla ei kertakaikkiaan ole tarvetta, enkä ymmärrä, ketä se palvelisi. Emme ikinä ole riidelleet aiheesta, emmekä ylipäänsä juuri riitele.

Projisoit omat tunteesi ja käsityksesi suhteesta ja miehistä minun suhteeseeni ja mieheen, vaikkemme ole edes tavanneet. Kaikki miehet eivät ole, kuten sinun: kehuskele muiden rotusääriä, hiuksia tms. Minua hän kyllä muistaa edelleen päivittäin ja minä häntä.

Asioiden jakaminen minusta palvelee parisuhdetta. 

Enkä pitäisi hyvänä asiana, ettei koskaan riidellä. Niitä on nähty, että toinen vain häippäsee ja toiselle jää ikuisesti epäselväksi, missä vika. Eihän me koskaan riideltykään... 

Mutta teillä tällä hetkellä hyvin noin ja meillä näin. Ei varmasti kannata muuttaa mitään AV-palstan takia. 

Me keskustelemme paljon asioista, emme riitele juurikaan. Toki joskus, mutta siinä, missä moni riitelee, me istumme keittiön pöydän ääreen kahvikupin kanssa ja puhumme. Sinulla tuntuu olevan hirveästi vinoon juurtuneita käsityksiä, ja sinun tuntuu lisäksi olevan vaikea käsittää, että miehet (ja ihmiset yleensä) ovat jokainen erilaisia. Varo, ettet ole niin jumissa niissä, että se kaataa parisuhteesi.

Meillä on ollut jo kymmenen vuotta hyvä näin, ja kuten sanottu, mieheni ei ole KOSKAAN tänä aikana toiminut kuten omasi. Kymmenen vuotta on pitkä aika olla toisen kanssa 24/7 ja pitää roolia yllä, eli voimme päätellä, että se on yksinkertaisesti hänen luonteensa. Sinua varmasti kaiken tämän jälkeen hämmentää, kun kerron, että kymmenen vuoden aikana hän ei myöskään ole koskaan haistatellut minulle, eikä ikinä, yhden yhtä kertaa nimitellyt minua, tai huutanut. Tästä huolimatta hänellä ei ole vaikeusia puhua mielenliikkeistään, toiveistaan ja unelmistaan.

Ei hämmennä, ei minukaan mieheni ole koskaan haistatellut tai nimitellyt minua. Ja sama toisinpäin. Ääni on korottunut joskus puolin ja toisin. Varsinaiseksi huudoksi sitä en kuitenkaan kutsuisi. 

Kymmenen vuotta on näkökulmastani vielä vähän. Olemme olleet yhdessä 20 vuotta ja vanhin lapsista on jo aikuinen. 

Mutta kuten sanoin, jokainen ihan omalla tyylillään. Hyviä jatkoja sinulle ja miehellesi. Ymmärtäkää, että ihan toisinkin voi olla onnellisessa suhteessa. 

kyllä mä edellytän mieheltä vähän parempia käytöstapoja. Toisaalta noin pinnallisen miehen kanssa en olisi edes päätynyt yhteen.

Ei ole olemassa miestä joka ei katsoisi vaimon kaverien ulokkeita.

Ihan sama asia kuin että jokaikinen yli 15-v mies on katsonut tai katsoo pornoa.

Miehet vain oppivat nopeasti (usein jo kotoa) että joistakin asioista pidetään kaikille naisille turpa kiinni.

Miesten kesken näistä voi jutella, ja sanotaan näin että yhteinen ymmärrys löytyy nopeasti.

M

Vierailija kirjoitti:

No, mieheni ei ole ihmeemmin kiinnostunut muista ihmisistä ylipäätänsä, joten eipä ole tullut huomattua, että olisi naisiakaan tiiraillut.

Kerran tosin yhteinen tuttavamme lähetti instagram tyylisiä belfieitä mieheni skypeen. Minua nauratti, häntä taisi lähinnä ärsyttää.

Meistä kahdesta taidan olla minä se "likainen perverssi" joka naisten rintoja ja takapuolia tiirailee. (mieheni ei ole iloinen kun olen joskus maininnut kauniista naisesta, koska se on "outoa käytöstä").

Hmm. Rupesi hymyilyttämään kun kirjoitin tämän. Viisi vuotta yhdessä ja tunnen itseni hyvin onnekkaaksi.

Tuo mies on vielä onnekkaampi, että on yleensäkään löytänyt naisen noin naisista välinpitämättömänä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa miestä joka ei katsoisi vaimon kaverien ulokkeita.

Ihan sama asia kuin että jokaikinen yli 15-v mies on katsonut tai katsoo pornoa.

Miehet vain oppivat nopeasti (usein jo kotoa) että joistakin asioista pidetään kaikille naisille turpa kiinni.

Miesten kesken näistä voi jutella, ja sanotaan näin että yhteinen ymmärrys löytyy nopeasti.

M

Ei kai siitä ollutkaan kyse etteikö katsoisi vaan siitä miten katsoo. Omassa tuttavapiirissäni ja työyhteisössäni ei kommentoida ihmisten tissejä tai takapuolia, enkä näe mitään syytä, miksi olisin parisuhteessa ihmisen kanssa, joka käyttäytyy huonommin kuin ystäväni tai kollegani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma miehenk ei ikinä ole tehnyt mitään tuollaista. Hän ei myöskään ikinä kymmenvuotisen historiamme aikana ole kehunut toista naista minkään ulkonäöllisen seikan osalta kuulteni.

Mikä meriitti tämä on? Kertoo väleistä, joissa pitää varoa sanomisiaan. 

Kyllä mieheni voi vaikka kadulla sanoa, että onpa hyvännäköinen nainen tai mainita jonkin yksityiskohdan: upeat hiukset, rotusääret ym. 

Ja ihan samoin minä-- niin miehistä kuin naisista. 

Jos kokee, että tällainen uhkaa parisuhdetta, niin kovin heikolla pohjalla se on. 

Puhu kuule vain omasta puolestasi. Minulla on hyvä mies, joka ei ikinä ole sanonut kenestäkään toisesta naisesta noin, kuten omasi, vaikka olisin kysynyt. En kinä ole kehunut hänelle toista miestä. Minulla ei kertakaikkiaan ole tarvetta, enkä ymmärrä, ketä se palvelisi. Emme ikinä ole riidelleet aiheesta, emmekä ylipäänsä juuri riitele.

Projisoit omat tunteesi ja käsityksesi suhteesta ja miehistä minun suhteeseeni ja mieheen, vaikkemme ole edes tavanneet. Kaikki miehet eivät ole, kuten sinun: kehuskele muiden rotusääriä, hiuksia tms. Minua hän kyllä muistaa edelleen päivittäin ja minä häntä.

Asioiden jakaminen minusta palvelee parisuhdetta. 

Enkä pitäisi hyvänä asiana, ettei koskaan riidellä. Niitä on nähty, että toinen vain häippäsee ja toiselle jää ikuisesti epäselväksi, missä vika. Eihän me koskaan riideltykään... 

Mutta teillä tällä hetkellä hyvin noin ja meillä näin. Ei varmasti kannata muuttaa mitään AV-palstan takia. 

Me keskustelemme paljon asioista, emme riitele juurikaan. Toki joskus, mutta siinä, missä moni riitelee, me istumme keittiön pöydän ääreen kahvikupin kanssa ja puhumme. Sinulla tuntuu olevan hirveästi vinoon juurtuneita käsityksiä, ja sinun tuntuu lisäksi olevan vaikea käsittää, että miehet (ja ihmiset yleensä) ovat jokainen erilaisia. Varo, ettet ole niin jumissa niissä, että se kaataa parisuhteesi.

Meillä on ollut jo kymmenen vuotta hyvä näin, ja kuten sanottu, mieheni ei ole KOSKAAN tänä aikana toiminut kuten omasi. Kymmenen vuotta on pitkä aika olla toisen kanssa 24/7 ja pitää roolia yllä, eli voimme päätellä, että se on yksinkertaisesti hänen luonteensa. Sinua varmasti kaiken tämän jälkeen hämmentää, kun kerron, että kymmenen vuoden aikana hän ei myöskään ole koskaan haistatellut minulle, eikä ikinä, yhden yhtä kertaa nimitellyt minua, tai huutanut. Tästä huolimatta hänellä ei ole vaikeusia puhua mielenliikkeistään, toiveistaan ja unelmistaan.

Ei hämmennä, ei minukaan mieheni ole koskaan haistatellut tai nimitellyt minua. Ja sama toisinpäin. Ääni on korottunut joskus puolin ja toisin. Varsinaiseksi huudoksi sitä en kuitenkaan kutsuisi. 

Kymmenen vuotta on näkökulmastani vielä vähän. Olemme olleet yhdessä 20 vuotta ja vanhin lapsista on jo aikuinen. 

Mutta kuten sanoin, jokainen ihan omalla tyylillään. Hyviä jatkoja sinulle ja miehellesi. Ymmärtäkää, että ihan toisinkin voi olla onnellisessa suhteessa. 

No jutuistasi päätellen ette kyllä ole olleet jo iän puolesta kuin korkeintaa 3 vuotta yhdessä (rotusääret ym). Vähän aikaa sitten sitä paitsi sanoit, että täytyy suhteessa riidellä, tai muuten ei tiedä toisesta mitään. Tuli tunne, että nyt pistelet kyllä omaa joukkoon, kun ääni muuttui niin kellossa. Mutta vaikka olisittekin olleet 20 vuotta, kyllä kymmenen vuotta on ihan riittävän pitkä aika, jotta toisen luonteesta voi sanoa yhtä ja toista. Ongelma on lähinnä sinulla ymmärtää, että mies ei kehu muita naisia, koska se on hänen omasta mielestään törkeää ja epäkunnioittavaa. Nämä tulivat hänen suustaan, kun kysyin äsken (kokkaa tuossa vieressä) että mikset muuten koskaan kehu muita naisia.