Lue keskustelun säännöt.
Onko miehen mustasukkaisuus perusteltua?
29.03.2017 |
Meillä on yhteinen miespuolinen ystävä, johon itse olen tutustunut mieheni kautta. Hän on sinkku ja viettänyt aikaa paljon meillä. Nyttemmin vähemmän omien työkiireidensä ja meidän kiireisen arjen vuoksi. Meille tuli kerran riita, kun lähdin ystäväni kanssa illanviettoon ja mies jäi lasten kanssa kotiin. Nuorimmainen oli itkenyt kovasti perääni ja mies vaati minua tulemaan kesken iltaa pois, koska ei saanut kuopusta rauhoittumaan. En heti paikalla lähtenyt kotiin, kun toivoin tilanteen rauhoittuvan, mutta lopulta sitten lähdin. Mies ehti jo viestissä haukkua minut moneen kertaan.
Kotona odotti todella vihainen mies ja lapsi. Mies ei puhunut mitään ja lähdin nukuttamaan kuopusta. Mies nukutti leikki-ikäistä ja kun sain pienen pian unille, menin kysymään auton avaimia, jotta voisin lähteä hakemaan teini-ikäistä ystävältään. Mies ajoi minut huoneesta pois ja sanoi, että teinihän voi jäädä kaverille yöksi, ei häntä tarvitse hakea. Yökyläilystä oli sovittu. Mies siis oli piilottanut avaimet ja lompakkoni, mutta halusin silti lähteä jollain konstilla hakemaan tyttöä kotiin. Mies tuli estämään lähtöäni eteisessä ja repi minua kipeästi käsivarresta. Lähdin silti.
Soitin tälle yhteiselle ystävälle, koska hän asuu lähellä ja tuli ekana mieleen. Sain häneltä kyydin, haimme tytön kotiin ja kerroin hänelle riidastamme. Kun mies kuuli, että olin pyytänyt apua tältä ystävältä, hän raivostui. Hän alkoi epäillä, että meillä on suhde, koska ensimmäisenä hakeudun häneen "syliinsä". Puolustin, että hän hakee minusta nyt syntipukkia ja keksii tällaisen, koska oli itse vihainen ja kävi minuun käsiksi. Hän tavallaan myönsi asian, mutta nyt jälkeenpäin on asia tullut esille moneen kertaan. Mies ei kuulemma luota minuun ja epäilee, että käyn suurin piirtein panemassa tätä miestä. En ole sen jälkeen ottanut ystäväämme yhteyttä, koska en halua aiheuttaa miehelleni mielipahaa.
Riitamme kääntyvät aina minun syykseni ja henkistä sekä fyysistäkin väkivaltaa on tapahtunut. Välimme ovat tulehtuneet, mies tuntee tarvetta kontrolloida ja tämä mustasukkaisuus/kontrollointi erisukupuolisesta ystävästä on nyt noussut uutena ilmiönä pintaan.
Onko miehen mustasukkaisuus perusteltua? Itse olin paniikissa miehen käsiksi käymisestä ja pelkäsin, etten saa tyttöä kotiin millään. Olin epätoivoinen enkä keksinyt ketään muutakaan auttamaan tilanteessa kuin tämän ystävän.
Kommentteja?
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Meinasit kännissä lähteä ajamaan autolla, se taisi unohtua kertomuksestasi?
En käytä alkoholia. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meinasit kännissä lähteä ajamaan autolla, se taisi unohtua kertomuksestasi?
Ap:n illanvietot loppuu ennen lasten nukkumaan menoa, joten kyse ei ehkä ole kovin railakkaista tilaisuuksista.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos lähdet jonnekkin vasta sen jälkeen kun lapset jo nukkuu? Millä miehesi tämän idean tyrmää?
Varmaan sillä, että jos lapset herää. Voisi tietysti joskus ehdottaa, että lähden vasta kun kuopus nukkuu. Mutta harva menoni alkaa vasta klo 21 jälkeen, koska tykkään käydä teatterissa ja konserteissa, en baareissa. Mutta kai sitä voisi iltaa istua ystävättärien kanssa tms. ap
Voi jumaliste. Jos mies on niin avuton, ettei saa omaa lastaan yöunille, niin en kyllä vaivautuisi tulemaan kotiin sitä varten. Opetelkoon, on se lapsi miehenkin. Eikä se lapsi siitä rikki mene, että äiti ei hyppää kulisseista paikalle aina kun vähän narahtaa.
Älkää sitten sotkeko lapsia tähän alkavaan eroon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä jää odottamaan, että tilanne muuttuu vielä pahemmaksi. https://www.naistenlinja.fi/tietoa-vakivallasta/turvaohjeita/
Vierailija kirjoitti:
Voi jumaliste. Jos mies on niin avuton, ettei saa omaa lastaan yöunille, niin en kyllä vaivautuisi tulemaan kotiin sitä varten. Opetelkoon, on se lapsi miehenkin. Eikä se lapsi siitä rikki mene, että äiti ei hyppää kulisseista paikalle aina kun vähän narahtaa.
Tätä olen itsekin yrittänyt sanoa, ettei lapsi mene siitä rikki. Mutta miehen mielestä lapsi traumatisoituu, jos joutuu itkemään pitkään. Kyse on kuitenkin jo 1,5-vuotiaasta, joten mun mielestä itku ei niin vahingollista ole, kun kuitenkin tuttu on lähellä. Tietysti mä olen hoitanut suurimmaksi osaksi lapset ja etenkin kuopuksen tähän asti. Mies on paljon pois, joten siksikin kuopus ei tahtonut miestä hyväksyä nukuttamaan. Täytyy varmasti treenata niin, että mies alkaa nukuttaa kuopusta silloin tällöin. Jospa sitten paremmin pääsisi liikkeelle ja iltamenoihin! ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos tilanne ei muutu, niin eroaisin. ei toista voi/saa rajoittaa tuossa määrin sekä luottamus pitää olla parempi ettei joka asiaa kyseenalaisteta.
toivottavasti saatte asiat järjestymään.
T: mies 44v.
1,5-vuotias on kyllä vielä tosi pieni, ymmärrän tuon ettei mies osaa nukuttaa. Oma mieheni taisi nukuttaa meidän lapsen vasta joskus kun tämä oli 5-vuotias, kun lapsi oli ekaa kertaa mummolassa ilman minua. Mutta jos haluat noita iltamenoja ja lapsi menee noin aikaisin nukkumaan, niin sitten miehen pitää viettää enemmän aikaa lapsen kanssa ja opetella se nukuttaminen. Ensin niin, että sinä olet kotona, kunnes mies oppii. Tämä olisi järkevää ilman niitä iltamenojakin, kyllä olisi hyvä että mies osaa olla lapsensa kanssa kahden - ihan heidän keskinäisen suhteensakin vuoksi ja siksikin, ettei miehen tarvitse jännittää pärjäämistään niissä tilanteissa, joissa on lapsen kanssa kahden vaan voisi nauttia niistä hetkistä luottaen siihen, että pärjää kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi jumaliste. Jos mies on niin avuton, ettei saa omaa lastaan yöunille, niin en kyllä vaivautuisi tulemaan kotiin sitä varten. Opetelkoon, on se lapsi miehenkin. Eikä se lapsi siitä rikki mene, että äiti ei hyppää kulisseista paikalle aina kun vähän narahtaa.
Tätä olen itsekin yrittänyt sanoa, ettei lapsi mene siitä rikki. Mutta miehen mielestä lapsi traumatisoituu, jos joutuu itkemään pitkään. Kyse on kuitenkin jo 1,5-vuotiaasta, joten mun mielestä itku ei niin vahingollista ole, kun kuitenkin tuttu on lähellä. Tietysti mä olen hoitanut suurimmaksi osaksi lapset ja etenkin kuopuksen tähän asti. Mies on paljon pois, joten siksikin kuopus ei tahtonut miestä hyväksyä nukuttamaan. Täytyy varmasti treenata niin, että mies alkaa nukuttaa kuopusta silloin tällöin. Jospa sitten paremmin pääsisi liikkeelle ja iltamenoihin! ap
Älä mene mukaan tekemään omalta osaltasi taas yhtä kompromissia. On se lapsen nukuttaminen sinunkin pitänyt opetella ilman kenenkään varallaoloa ja paapomista. Pelaat peliä jonka mies voittaa heittäytymällä avuttomaksi muka lastenhoidossa, kun varsinainen syy on se että et saisi mennä ulos ilman häntä syystä vaikka orava.
Vierailija kirjoitti:
1,5-vuotias on kyllä vielä tosi pieni, ymmärrän tuon ettei mies osaa nukuttaa. Oma mieheni taisi nukuttaa meidän lapsen vasta joskus kun tämä oli 5-vuotias, kun lapsi oli ekaa kertaa mummolassa ilman minua. Mutta jos haluat noita iltamenoja ja lapsi menee noin aikaisin nukkumaan, niin sitten miehen pitää viettää enemmän aikaa lapsen kanssa ja opetella se nukuttaminen. Ensin niin, että sinä olet kotona, kunnes mies oppii. Tämä olisi järkevää ilman niitä iltamenojakin, kyllä olisi hyvä että mies osaa olla lapsensa kanssa kahden - ihan heidän keskinäisen suhteensakin vuoksi ja siksikin, ettei miehen tarvitse jännittää pärjäämistään niissä tilanteissa, joissa on lapsen kanssa kahden vaan voisi nauttia niistä hetkistä luottaen siihen, että pärjää kyllä.
Ei hyvää päivää. Tässä oikea varsinainen kanaemo. Kuka opetti SINUA nukuttamaan lapsesi? Miksi et ole antanut miehen nukuttaa ennen kuin vasta 5-vuotiaana? Kyllä tässä tapauksessa on ammuttu omaan nilkkaan oikein kunnolla! Miksi ette jumankauta anna niiden miestenne osallistua lastenne arkeen jo synnytyslaitokselta kotiuduttuanne??? Ihme touhua ulkoistaa mies lapsiperheen arjesta ja sitten vinkua, että kun se mies ei osaa, ei pysty, ei kykene...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko mies muuten kontrolloiva tai mustasukkainen?
Tuli mieleen, että jos kesken riidan lähtee turvautumaan toiseen mieheen, niin se voi loukata. Koska riitelystä voi olla aika paha mieli ja kaivata puolison huomiota ja sovintoa eikä sitä että tukeudutaan toiseen mieheen. Mutta toi teidän riita oli alunperinkin ihan typerä miehen puolelta. Miehesi teki kyllä väärin.
Tietenkään miehesi mustasukkaisuus ei ole perusteltua. Hänen täytyy ottaa askelia sen korjaamiseksi. Teet mielestäni viisaasti, kun välttelet tilanteita, jotka saattaisivat ruokkia miehesi mustasukkaisuutta, mutta mikään pitkän aikavälin ratkaisu se ei ole.
Huvikseen tapahtuva yökyläily miespuolisen ystävän luona (tai vastaavasti mieheltä naispuolisen ystävän luona) ei kuitenkaan mielestäni ole ok avioliitossa, koska se on tarpeetonta epäilyjen ruokkimista.
Luin vain aloitusviestin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuossa on hieman huonoa tilannetajua jos riitä on jo käynnissä ja otat yhteyttä miehen ystävään
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuossa on hieman huonoa tilannetajua jos riitä on jo käynnissä ja otat yhteyttä miehen ystävään
Miten sinun mielestäsi olisin saanut tyttäreni pois kaverinsa luota ellen olisi pyytänyt kaveria jeesaamaan? ap
Vierailija kirjoitti:
Onko mies muuten kontrolloiva tai mustasukkainen?
Tuli mieleen, että jos kesken riidan lähtee turvautumaan toiseen mieheen, niin se voi loukata. Koska riitelystä voi olla aika paha mieli ja kaivata puolison huomiota ja sovintoa eikä sitä että tukeudutaan toiseen mieheen. Mutta toi teidän riita oli alunperinkin ihan typerä miehen puolelta. Miehesi teki kyllä väärin.
Kyllä mä ymmärrän miestä, että hän koki sen uhkana, että riidan päätteeksi pyydän apua miespuoliselta ystävältämme. En mitenkään puolustele sitä. Hän tuli ensimmäisenä mieleen. Jos hän ei olisi vastannut, olisin seuraavaksi soittanut miehen veljelle.
Kontrolloiva mies toki on, mutta mustasukkaisuuden piirteitä ei aiemmin ole tullut esille. Hän oli minulle tosi vihainen illalla, kun en aiemmin tullut häntä pelastamaan itkevältä lapselta. Hän sanoi, että olin itsekäs paskiainen, kun jätin hänet pulaan lapsen kanssa. Mutta avaimen ja lompakon piilottaminen tilanteessa, että teini piti hakea kaverilta oli mun mielestä myös tosi itsekästä. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mies muuten kontrolloiva tai mustasukkainen?
Tuli mieleen, että jos kesken riidan lähtee turvautumaan toiseen mieheen, niin se voi loukata. Koska riitelystä voi olla aika paha mieli ja kaivata puolison huomiota ja sovintoa eikä sitä että tukeudutaan toiseen mieheen. Mutta toi teidän riita oli alunperinkin ihan typerä miehen puolelta. Miehesi teki kyllä väärin.
Kyllä mä ymmärrän miestä, että hän koki sen uhkana, että riidan päätteeksi pyydän apua miespuoliselta ystävältämme. En mitenkään puolustele sitä. Hän tuli ensimmäisenä mieleen. Jos hän ei olisi vastannut, olisin seuraavaksi soittanut miehen veljelle.
Kontrolloiva mies toki on, mutta mustasukkaisuuden piirteitä ei aiemmin ole tullut esille. Hän oli minulle tosi vihainen illalla, kun en aiemmin tullut häntä pelastamaan itkevältä lapselta. Hän sanoi, että olin itsekäs paskiainen, kun jätin hänet pulaan lapsen kanssa. Mutta avaimen ja lompakon piilottaminen tilanteessa, että teini piti hakea kaverilta oli mun mielestä myös tosi itsekästä. ap
Ainoa itsekäs paskiainen tuossa on kyllä mies, joka katsoo että hänellä on oikeus tulla pelastetuksi omalta itkevältä lapseltaan. Loppu on vaan lisäbonareita. Usko nyt jo, jooko ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mies muuten kontrolloiva tai mustasukkainen?
Tuli mieleen, että jos kesken riidan lähtee turvautumaan toiseen mieheen, niin se voi loukata. Koska riitelystä voi olla aika paha mieli ja kaivata puolison huomiota ja sovintoa eikä sitä että tukeudutaan toiseen mieheen. Mutta toi teidän riita oli alunperinkin ihan typerä miehen puolelta. Miehesi teki kyllä väärin.
Kyllä mä ymmärrän miestä, että hän koki sen uhkana, että riidan päätteeksi pyydän apua miespuoliselta ystävältämme. En mitenkään puolustele sitä. Hän tuli ensimmäisenä mieleen. Jos hän ei olisi vastannut, olisin seuraavaksi soittanut miehen veljelle.
Kontrolloiva mies toki on, mutta mustasukkaisuuden piirteitä ei aiemmin ole tullut esille. Hän oli minulle tosi vihainen illalla, kun en aiemmin tullut häntä pelastamaan itkevältä lapselta. Hän sanoi, että olin itsekäs paskiainen, kun jätin hänet pulaan lapsen kanssa. Mutta avaimen ja lompakon piilottaminen tilanteessa, että teini piti hakea kaverilta oli mun mielestä myös tosi itsekästä. ap
Ainoa itsekäs paskiainen tuossa on kyllä mies, joka katsoo että hänellä on oikeus tulla pelastetuksi omalta itkevältä lapseltaan. Loppu on vaan lisäbonareita. Usko nyt jo, jooko ap.
Kai se on uskottava. En tiedä vaan miten saisin vedettyä miehelle rajat ilman että täytyy lusikoita laittaa jakoon. En haluaisi kuitenkaan erota, vaan selvittää nämä ongelmat. Tietysti väkivaltaa en hyväksy. Tottakai omassa toiminnassakin on paljon korjattavaa, että mies väkivaltatilanteisiin on päätynyt, mutta jotenkin konflikteja pitäisi hänenkin oppia käsittelemään muilla tavoilla. Ehkä terapiasta on apua, siellä nyt käydään. Kiitos kaikille vastanneille, sain paljon ajattelemisen aihetta! ap
Vaikea uskoa, että nykypäivänä joku edes suostuu olemaan tuollaisen miehen kanssa yhdessä. Ja lapset vielä tuossa kuviossa, huhhuh!
Entä jos lähdet jonnekkin vasta sen jälkeen kun lapset jo nukkuu? Millä miehesi tämän idean tyrmää?