Lue keskustelun säännöt.
Mikä on syrjäisin Perähikiä, missä olette koskaan olleet?
Kommentit (1343)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin kerran Espoon keskuksessa. Olipa melko synkkä paikka Jumalan selän takana.
Kaikki Turku-Helsinki -linjan pohjoispuolella on ihan perähikiää.
Vierailija kirjoitti:
Koitajoki,ettikää kartalta
Synnyin Koitajoen varrella. Kylmä, syvä vesi ja kova virtaus. Eipä meidän talon kohdalta ollut mitään asiaa jokeen uimaan. En tiedä, miksi se olisi perähikiä. Meillä oli naapureita, itse asiassa hyvät suhteet naapureihin. Sukulaisia asui myös lähellä. Töiden perään lähdettiin pois. Siihen aikaan 43 vuotta sitten taloon muutti uudet asukkaat, mutta taitaa nykyään olla kesänviettopaikkana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syrjäiset paikat on parhaita rentoutumiseen ja lepäämiseen. Siellä ei ole tässä keskustelussa kirjoittavia ylimielisiä mulkkuja, jotka kutsuvat pieniä paikkoja perähikiäksi.
Kukaan tänne kirjoittava ylimielinen mulkku ei ole haukkunut perähikiöitä huonoiksi paikoiksi. Te nyt itse väännätte tätä 'perähikiä on paska paikka'-settiänne.
Meillä päin perähikiä on nimenomaan haukkumasana. Neutraalimpi termi olisi esimerkiksi syrjäkylä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turku, Tampere ja Helsinki ovat tuppukyliä, koska niissä ei ole oikeaa lentokenttää. Ihan sama vaikka kuinka rakentelee miljardeilla tunnin junia, ei sieltä niillä pääse tuntia kauemmaksi. Vantaalla pääsee skeittilaudalla lentokentälle ja New Yorkiin.
Mutta Länsi-Vantaalta Itä-Vantaalle voi menna puolikintoista tuntia. Skeittilaudalla ehkä vähän pidempään vielä. Kumpi niistä on tuppukylä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistäköhän muuten johtuu, että juurikin takahikiästä on tullut nimitys jollekin erittäin syrjäiselle paikalle, etenkin kun varsinainen Hikiä sijaitsee ihan Etelä-Suomessa, hyvien kulkuyhteyksien päässä lähimmistä kaupungeista.
(Ja se syrjäkylä on muuten takahikiä, ei mikään perähikiä)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Horonkylä on perähikiöintä missä olen ikinä ollut.
Mä asun täällä! :D ja kyllä, on todella perähikiää.
Näkyy teillä olevan nuorisoseurakin. Lieneekö keski-ikä jotain 60 vuotta siellä?
Ja entäs tämä: Hotellit kohteessa Horonkylä, Suomi. Varaa hotellisi nyt! Holiday Home Jokela by Interhome is situated in Horonkylä. The property is non-smoking and is set 43 km from Eerikkala Golf.
No joo, onhan tuo 43 kilsaa lähimpään golfkenttään aika paljon toki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa Pudasjärven Kekkosen aikainen asutuskylä. Tai ei siellä asunut ketää juurikaan enää.
kesällä ihan nätti paikka.
voisin asua todella syrjässä, jos sieltä olisi jonkinlainen kulkuyhteys isompaan paikkaan/ kylään, jossa on palveluita.
tai todella varma auto, jolla pääsee 🚖 🚘🚍
Kävin vilkaisemassa Horonkylää vielä Google Mapsilla, eikä tuo minusta nyt miltään syrjäisimmältä Perä-Hikiältä vaikuta. Aika tasaista peltomaisemaa, taitaa olla isoja tiloja, ei tule pitkiä metsätaipaleita ilman ainuttakaan taloa. Ja se tekee paljon, että pihat on hyvin hoidetun näköisiä. Ei paljon mitään autiotaloja, vrt. itäisempi Suomi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseasiassa kun kerran kysyit, niin Helsinki.
Se kun on ihan rajakaupunki josta on pitkä matka joka paikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki Turku-Helsinki -linjan pohjoispuolella on ihan perähikiää. En ymmärrä kuka siellä haluaa asua. Ilmeisesti eivät paremmasta tiedä.
Turkuhan se onkin varsinainen taivaspaikka...jepjep, tavoittelemis arvoinen.
Minä kaipaan kyllä ajoittain kovastikin Koitajoen varrelle ja luonnon rauhaan. Vuodessa on tiettyjä aikoja, jolloin tulee muistoja lapsuudesta.
Kevät. Kun koivuun alkaa tulla hiirenkorvia ja pikkulinnut visertävät. Maa on vielä märkää ja tuoksuu niin juurevalta. Illat alkavat valoittua. Välillä voi yöllä olla pikkupakkasta, aste tai pari, ja kun aamulla lähtee ulos, on hiljaista, mutta aurinko jaksaa nousta, kuulas taivas.
Kesä. Vapaus juoksennella. Poimitaan luonnonkukkia maljakkoon. Kaikkialla vihreää. Tuuli kahisuttaa puita. Nurmikolla maaten katsotaan valkoisia pilviä sinisellä taivaalla. Tehdään majoja lähimetsään, syödään siellä heinään pujotettuja metsämansikoita.
Syksy. Ruska-aika. Viljapellot komeana. Keltaista ja punaista. Käydään poimimassa marjoja ja sieniä. Kauniit sammalmättäät, ja naavaa ja jäkälää. Lehtikasoihin hyppimistä pihalla. Kynttilöiden sytyttämistä pimenevissä illoissa.
Talvi. Paljon lunta, valkoista, aivan vitivalkoista. Tähtitaivas ja kuutamoyöt. Mäenlaskua ja hiihtämistä. Rakennetaan lumimaja pihalle. Tehdään jäälyhtyjä. Pimeys metsässä.
Kaupungissa ei koskaan koe samoja tuntemuksia, eihän täällä näe edes kunnon tähtitaivasta, kun on keinovaloa kaikkialla. Toisaalta on niin paljon helpompaa lumitöiden suhteen, palveluita riittää, töitäkin on lähes kaikille.
Johannesburg, Etelä-Afrikka v. 2002 kävin.
Vidu oot niin oikeessa