Sosiaali terveys ala , hiljainen, ujo ihminen?

No jaa.. en osaa sanoa, periaatteessa miksei. Mutta toisaalta amk:t edellyttävät sosiaali- ja terveysaloille sosiaalisuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Jo koulussa tehdään PALJON töitä toisten kanssa, on ryhmätöitä, paritöitä, työpajoja yhdessä muiden kanssa, esitelmiä, työharjoitteluja.... kyllä siinä vähän väkisinkin sosiaaliseksi tulee. Olen kyllä tykännyt paljon koulusta, pari vuotta opiskelua takana. Aika sosiaaliseksi tätä kyllä kuvaisin, vaikka verkko-opintoja onkin runsaasti ja läsnäoloa melko vähän. Alan opiskelu ja työelämä vaativat sosiaalisia taitoja, mutta jos olet motivoitunut ja valmis muuttamaan itseäsi, niin tämähän on oiva tilanne tulla sosiaalisemmaksi ja rohkeammaksi. Tsemppiä!

- Sairaanhoitajaopiskelija

Olen luonteeltani ujo ihminen, mutta sairaanhoitajan opinnot ovat sujuneet oikein hyvin. Harjoittelujen myötä olen saanut lisää rohkeutta.

Jos haluat alalle vain koska ''hyvä työllisyys'' niin älä hae alalle.

Itse taas pelkään niitä suoraan huutavia rivo-riitta tyyppejä sosiaalialalla. Joten hyvä, että on vähän hillitympääkin porukkaa joukossa. 

Kuten joku aiemmin sanoi, sosiaali- ja terveysalalle edellytetään hyviä vuorovaikutustaitoja. Siinä vastaus.

Röntgenhoitaja tai bioanalyytikko sopii hieman ujommallekin. Sairaanhoitaja, lähäri tai terkkari.. ei sovellu. Eri asia onkin sitten se, jos olet valmis kehittämään vuorovaikutustaitojasi ja rohkaistumaan.

Se, joka osaa kuunnella, oppii myös näkemään, miten eri ihmisten kanssa ollaan vuorovaikutuksessa. Eikä ole kaikille samanlainen.

Vierailija kirjoitti:

Hiljainen ja ujo ihminen soveltuu lääkäriksi, mutta hoitajaksi ei. Hoitajien työssä on todella paljon sosiaalista kanssakäymistä, yleensä hoitaja handlaa sen sosiaalisen puolen erityisen hyvin. Mun olisi todella hankalaa asioida hiljaisen ja ujon hoitajan kanssa.

Ei se aivan noin mene. Itsellä pitkä kokemus akuuttisairaanhoidon puolelta ( esh) ja vuosien varrella ollut työtovereita kuin alan opiskelijoita laidasta laitaan.

Ujous ja hiljainen olemus ei ole este hoitajalle, jos hoitaja selviytyy sos.kontakteista.  Muistan monen potilaan kiitelleen aitä "hiljaista hoitajaa" joka tekee työnsä tunnollisesti, eikä pälätä kaiken aikaa. Ei potilaatkaan jaksa puheliasta hoitajaa vaan moni on tyytyväinen hiljaisemman työskentelyyn. Kaikille persoonille on tilaa ja pitää ollakin.

Olin tekemässä opinnäytetyötä yhdellä osastolla miespuolisen opiskelukaverini kanssa. Tähän kuului luonnollisesti myös harjoittelu osastolla. Minä naisena sain palautteeksi "hiljainen, olisit voinut kysellä enemmän ja olla aktiivisempi", minä tosiaan toisinaan keittelin jopa kahvia ihan vapaaehtoisesti ja juoksin potilaiden luona aina kellon soidessa. Mielestäni kyselin aina, kun tuli kysyttävää. En ehkä jutellut tarpeeksi kollegoille.

Miespuolinen kollegani taas oli tuppisuu, joka ei kysellyt yhtään mitään. Teki hommat hyvin, mutta ei pitänyt itsestään meteliä. Joskus istui tekemättä mitään kahvihuoneessa. Tämä sai harjoittelusta erittäin hyvät arviot sekä myöhemmin vakituisen työpaikan osastolta.

Kyllä ujo ja hiljainenkin osaa näytellä ja jauhaa paskaa.

Yleensä noissa opiskelupaikkojen jutuissa riittää että teeskentelee ja rahan takiahan voi vähän vetää roolia että on rohkeampi.

Rehellisyys ei muutenkaan näyttäisi perivän valtakuntaa joten ap on vaan röyhkeä ja ota se mitä sinulle kuuluu. Suurin osa paskapuheista tapahtuu työhaastattelussa. Sielä on pakko valehdella jos on ujo ja vetäytyvä. Otat vaikka jotain rauhoittavia lärviisi ja puhut mitä sylki suuhun tuo. Yleensä ne vastaukset on tiedossa jokaisella joka menee haastatteluihin ja työpaikalla viimeistään ei kukaan enää penää sinulta sosiaalisia vuorovaikutustaitoja jotka sellaisenaa ovat aika kyseenalaista paskaa.

Ihmiset ylipäätään ovat sosiaalisia mutta janalla eri tasolla ja siihenkin riippuu mikä vuodenaika ja vuorokauden aika on menossa. Öisin harva on sosiaalinen ellei ole yövuoro.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hakeudut alalle, jossa pitää olla paljon ihmisten kanssa tekemisissä? Hakeudu mielummin sellaiseen hommaan, jota saat tehdä yksin. Ei tarttis jännittää.

no koska semmonen ala ei välttämättä työllistä..

IT-ala? Tietokoneet. Sais tehdä yksin ja työllistää. Voin kertoa, että oli sitten haaveesi lähihoitaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai lääkäri, niin pitää osata avata suu. Jos tämä on vaikeaa, niin et varmaan viihdy kovin pitkään. Kaikki ns. sosiaalisia aloja. Ujo voi toki pärjätä, mutta jos olet ääripäässä, etkä pysty olemaan ihmisten kanssa ns. normaalissa kanssakäymisessä, niin ongelmia on tiedossa.

On niitä lähes mykkiä lääkäreitäkin kyllä.

Ainakin hammaslääkärinä pärjää ujompikin ihminen. Potilas suurimman osan ajasta puhekyvyttömänä ;)

Sosiaalisuus ja hiljaisuus eivät ole toistensa vastakohtia. Itse olen porukassa hissukka mutta kahdenkeskisissä kontakteissa hyvä. Täytyy osata kuunnella muutakin kuin omaa ääntänsä. Ei kaikki voi olla niitä porukan rääväsuita, tarvitseehan nekin yleisönsä ;)

Meillä ainakin opiskeluaikana korostettiin että ei ole olemassa vain yhtä tietyn tyyppistä persoonaa joka on "hyvä hoitaja" vaan jokaiselta löytyy ne omat vahvuutensa ja toisaalta myös kehityskohteensa.

Joo ei PITÄISI olla minunkaan mielestäni todellakaan este alalle hakeutumiselle, mutta itse jouduin jättämään opinnot kesken, kun kiusaaminen oli niin raakaa niin koulussa (AMK) kuin harjoitteluissakin:( Tärkeintä tuntui olevan (kahvihuoneessa) paskan jauhaminen ja muiden arvostelu (potilaat, työkaverit, omaiset). Hiljaisena ja herkkänä tulin ainakin itse ulos savustetuksi alalta vaikka tein mielestäni työt kunnolla ja juttelin kyllä potilaiden kanssa, kiusaavien työkavereiden kanssa en niinkään, ja siksi en ilmeisesti "soveltunut" alalle. Mutta toki oli ihan mukaviakin tyyppejä osa, ja myöhemmin tavannut potilaana mukaviakin hoitajia. Eli jos kiinnostaa kovasti, kokeile ainakin alaa, mutta varaudu myös kyräilyyn ja lyttäämiseen hiljaisempana, valitettavasti:(