Iltavuoro tänään ja koko aamu ahdistanut hirveesti
aina sama juttu, AINA!!
Töissä se ahdistus sitten helpottaa tai jo oikeestaan työmatkalla.
En tiedä miksi aina ahdistaa ja jännittää vaikka ei mitään syytä edes ole. Ihan mukava työpaikka.
Kommentit (10)
Minulla oli vähän samaa, kun olin ansiotyössä. Tulin siihen tulokseen, että kyseessä voi olla siirtyminen työidentiteettiin / -rooliin. Useimmilla (kaikilla?) "työminä" poikkeaa jonkin verran "perusminästä", mikä ei ole ihmekään, kun ajattelee työn vaatimuksia, tunteiden käsittelyä työpäivän aikana jne.
Keskeneräisyys, erilaiset siirtymät, aiheuttavat sisäistä rauhattomuutta, eli ahdistusta. Töihin lähdön lähestyessä tiedän tai ainakin vaistoan, että omat alitajuiset ajatus- ja tunneprosessit, motiivit jne. on keskeytettävä tilapäisesti, on skarpattava ja suunnattava tietoisuus niihin asioihin, joita töissä vaaditaan.
Kun olin alkanut tiedostaa tämän, joinain työpäivinä huomasin jo töihin mennessäni, että siirtymäprosessissa oli ongelmia ja olinkin hajamielinen niinä päivinä. Oli vaikea irrottautua "kotiminästä". Kuitenkin työympäristö ja sen haasteet pakottivat irrottautumaan ja loppupäivästä olin jo ihan pätevä ja skarppi :)
Jos teoriani pitää paikkansa ap:n kohdalla, niin yksi mikä saattaisi auttaa, on lyhyt tietoinen orientoitumishetki hyvissä ajoin ennen töihin lähtöä. Siinä ehkä voisi muistuttaa itseään niistä arvokkaista syistä, miksi käy töissä, siitä että pärjää työssään ja että työstä palattua voi taas jatkaa muiden asioiden prosessoimista. Apua voisi olla myös lyhyestä mielikuvaharjoituksesta, jossa käy visuaalisesti läpi työmatkan, työpäivän tehtäviä ja töistä palaamisen.
Itselläni työsuhde, jonka aikana tajusin tämän, jäi niin lyhyeksi, etten ehtinyt soveltaa tätä orientoitumishetkeä käytäntöön ja katsoa, toimisiko se.
Voisi olla kokeilemisen arvoinen.
Ai. Minä nautin iltavuoroista, aamuisin juon aina kahvia kaikessa rauhassa. Aamuvuorot ei oo mulle.
Sopisiko sinulle paremmin aamuvuorot?
Kokeile heti aamusta lähteä liikkumaan, vaikka uimaan.
Tuo on opittu tapa, jota voisi työstää,.
Vierailija kirjoitti:
Sopisiko sinulle paremmin aamuvuorot?
Kokeile heti aamusta lähteä liikkumaan, vaikka uimaan.Tuo on opittu tapa, jota voisi työstää,.
En pystyisi menemään lenkille tai uimaan herättyäni, en pysty edes syömään. Herään hitaasti.
ei-ap, mutta samojen ongelmien kanssa kamppaileva
Täällä yksi jota ahdistaa aamuvuorot. Ahdistus alkaa jo edellisenä iltana, ja yleensä nukun huonosti aamuvuoroa edeltävän yön. En vain pysty olemaan tehokas, jota työ vaatii, heti aamusta. Ympärillä vielä nämä "normaalirytmiin" kykenevät aamuvirkut touhottavat ärsyttävän innostuneena.
Aamuvuoron jälkeen päivä on ihan pilalla. Kykenen siirtymään töistä sohvalle makaamaan puolikuolleena. Saan siis aamuheräämisistä ihan fyysisiä oireita, silmät kutisee väsymyksestä, vatsa ei toimi ja turpoaa, päätä särkee, ahdistaa.. Ja nukkumaan menen kyllä jo klo 21-22 jotta ehtisin nukkua, mutta ei auta. Oma rytmini on iltavirkku ja sillä selvä.
Onneksi saan tehdä paljon iltoja. Iltavuorossa olen kuin eri ihminen, nukun hyvin, herään n.klo 9, juon rauhassa kahvit, ulkoilen ja harrastan, ehdin hoitaa kotityöt ja myöhemmin siirryn virkeänä iltavuoroon hyväntuulisena. Töissä saan paljon aikaan ja illalla klo 22 siirryn kotiin jossa syön iltapalan, katson hieman Netflixiä ja siirryn yöpuulle. Ihan paras rytmi.
Vuorotyötä tehdessä pelkäsin, että en huomaa lähteä päivällä ajoissa iltavuoroon. Helpotti ajan myötä kun opin työvuorojen rytmin.
Mua ahdisti aina iltavuorot. Sai nukkua pitkään mutta muutä hyvää siinä ei ollut. Seuraava aamu oli ihan kamala kun piti herätä aamuvuoroon. Illalla ei kerennyt palautua töistä ennen nukkumaan menoa.
Sama vika mulla, mutta onneksi teen enemmän aamuvuoroa. Iltavuoropäivinä koko päivä menee siihen, kun vain oottaa töihinlähtöä, mitään ei oikein osaa tehä. Mitä myöhemmin vuoro alkaa, sen pahempi. Aamuvuorot on ihania, sillon saa iltaisin oikeesti aikaan asioita ja osaa myös rentoutua.
C'est la vie.