5v harmissaan, kun ei osaa lukea. Into on kova, miten edesauttaisin oppimista parhaiten?

Lue lapselle paljon. Itse opin viisivuotiaana lukemaan kun siskoni lukivat ääneen. Koulussa lukutunnit

olivat pitkäveteisiä muiden tavaillessa- itse luin aapista kannesta kanteen tunneilla, tavata en kyllä osannut..

Älä kerro vaan kysele. Esim miten talo kirjoitetaan, niin kysele millä kirjaimella talo alkaa jne.. Sanaa voi pyöritellä talo, talo, ta, ta, t, t jne..  Lapsen pitää oppia tunnistamaan äänteet ja yhdistämään ne kirjaimiin. Esim tässä tapauksessa tee == tt.

Vierailija kirjoitti:

Minun poikani leikki tuntikausia parkkipaikkaleikkiä. Olin tehnyt hänelle sukulaisten ja tuttujen nimilappuja, joita laitoin pitkiin riveihin. Sitten sanoin hänelle jonkun nimen ja poika ajeli pikkuautonsa ko. henkilön parkkipaikalle.

Hän oppi nimet hetkessä ja alkoi hahmottaa muitakin nimiä ja sanoja. Hän osasi jonkin verran lukea jo hieman ennen viisivuotispäiväänsä (esim. kadulla kyltistä "iso kesä-ale") mutta osasi lukea sujuvasti vasta vuoden kuluttua. En yrittänyt opettaa hänelle lukemista.

Ne pysäköintipaikkalaput on mulla vieläkin tallella, vaikka poika on jo 13.

Meillä oli hiukan samanlainen tapa oppia. Materiaalina tosin oli kaduilla ajelevat kuljetusautot, joiden kyljissä oli tuotteiden mainoksia. Ensimmäinen sana, joka pojalle aukesi oli "viili", joka komeili isoilla kirjaimilla Valion tuotteita kuljettavassa rekassa. Koko homma ikäänkuin naksahti kerralla, eli poika tajusi, miten kirjaimet muodostavat sanan. Heti sen jälkeen luki kaikkea muutakin. 

Kyllähän pojalle aukesi siinä ihan uusi maailma, kun osasi lukea. Muistan, kun juuri niihin aikoihin alettiin kauhistella iltapäivälehtien, joskus ihan kammottavia lööppejä, lukutaitoisten pikkulasten näkökulmasta. Lööpit siistiytyivätkin  jonkin verran, kun kissa oli kerran nostettu pöydälle.

Meidän tyttö oppi 4-vuotiaana lukemaan, koska hänellä on ihana ukki. Ukin kanssa yhdessä olivat askarrelleet pienet kirjainlappuset (jokaisessa lapussa yksi kirjain), ja niillä sitten rakensivat sanoja olohuoneen lattialla.

Tyttö tosiaan luki jo 4-vuotiaana sujuvasti, eikä siitä ole ollut mitään haittaa - päinvastoin. Lapsella on aina kulunut aika hyvin missä tahansa, kun antaa vain kirjan käteen. Koulussa antavat lisätehtäviä jne, jotta on tekemistä eikä pitkästy. Siellä on paljon niitä, joka ekaluokalle tullessaan jo lukivat.

Vierailija kirjoitti:

Kirjaimet osaa jo ja niitä harjoittelee kirjoittamaan. Kysyy aina, miten joku sana kirjoitetaan ja luettelen hänelle sitten kirjaimet.

Magneettikirjaimet jääkaapin oveen ja ruokailuhetkistä tehdään myös opetustuokioita leikin varjolla. Tälleen oppi lapsi lukemaan 4-vuotiaana.

Lue paljon lapselle.

Minä opin lukemaan nelivuotiaana, kun mummi ei ehtinyt lukea minulle Tammen kultaisten kirjojen Laulumajaa.

Luin kirjaa ja huomasin, että lukeminen sujuu.

PS Vastustan tupakointia kirjasta huolimatta. :D

Minä opin lukemaan 5-vuotiaana enkä kyllästynyt koulussa. Opin lukemaan ns. suoraan enkä tavujen kautta, joten en hahmottanut niitä aluksi lainkaan. Kirjoittaessani jatkoin sanojen kirjoitusta niin kauan, että paperin reuna tuli vastaan. Sitten vaan lykkäsin siihen tavuviivan miten sattui ja jatkoin seuraavalle riville. Minulle oli tosi paljon hyötyä tavutuksen harjoittelusta. Meillä myös opettaja jakoi vähän porukkaa lukutaidon mukaan ja me jotka osasimme jo lukea, saimme pidempiä kertomuksia luettavaksemme. Lukemaan opettelevat lukivat omia juttujaan. Tämä tapahtui jo kultaisella 80-luvulla.

Ota ensinnäkin kaikkein lasta kiinnostavin harrastus tai aihe ja osta mahdollisimman yksinkertainen kirja aiheesta kuvineen. Loppu käy kuin leikiten. Pidä huoli että tuosta lapsen intohimoon liittyvästä kaikesta on kirjallisuutta tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Ota ensinnäkin kaikkein lasta kiinnostavin harrastus tai aihe ja osta mahdollisimman yksinkertainen kirja aiheesta kuvineen. Loppu käy kuin leikiten. Pidä huoli että tuosta lapsen intohimoon liittyvästä kaikesta on kirjallisuutta tarjolla.

Anna LAPSEN ITSE sisältäpäin johtaa prosessia silloin hän sisäistää. Siirry syrjemmälle ja jätä hänen aivonsa töihin . Luota lapseeen hän tulee sitten kysymään kun todella tarvitsee.

Pidä ylipäätään huolta siitä että palkinnot tästä tulevat mielenkiintona ja oivaltamisena LAPSESTA ITSESTÄÄN KÄSIN! Näin mielekkyys säilyy . Ulkoapäin palkitseminen tuhoaa motivaatiota jos se on ainoaa!