Mikä sai sinut tajuamaan, että tapailemasi mies ei ole "se oikea"?

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen eksän kohdalla tuli jossakin vaiheessa tapailua / parisuhdetta ilmi, että en voinut olla heidän kanssaan täysin oma itseni. Ainakin näihin syihin on kaatunut:

- En sietänyt jatkuvaa naljailua ja keljuilua, vaikka miehen mukaan vittuilu on välittämistä.

- En saanut riittävästi seksiä, ja minua syyllistettiin haluistani.

- En katsonut läpi sormieni sitä, että mies olisi halunnut olla minun kanssani, mutta muiden kanssa myös. Minä luonnollisesti en olisi saanut olla, koska "tiesin jo, mitä halusin".

Tämä tapahtui mulle ensimmäisessä parisuhteessani, olin kuulemma h*ora koska halusin seksiä ja nautin siitä, ketkään muut tytöt ei ole sellaisia. :( Olin nuori ja se oli ensimmäinen oikea parisuhteeni, joten jotenkin ajattelin, että minussa tietenkin on se vika.

Vielä nykyäänkin lähes 10 vuotta myöhemmin koen todella hankalaksi suhtautua omiin seksihaluihini luonnollisesti.

Liian kilpailunhaluinen, hänen kanssaan ei voinut pelata edes lautapelejä illanistujaisisa kun piti verenmaku suussa yrittää päihittää kaikki muut. Suuttui jos hävisi ja pelin jälkeen vielä laski moneen kertaan pisteitä ettei vaan tullut virheitä ja sen jälkeen pohti jos olisi tehnyt asian X eritavalla ja henkilö B olisikin tehnyt asian Y, olisiko hän voittanut?

Tässä paljon häilyvämpi esimerkki. Mies oli kaikin puolin ihana: fyysisesti viehättävä, fiksu, myönteinen ja huumorintajuinen. Silti koko ajan hänen kanssaan mietin, että kaiken järjen mukaan minun pitäisi olla myytyä naista. Mutta en ollut. Jotain vain puuttui. Pitkään koitin vain löytää oikean tunteen. Mutta sitä ei tullut. Meni hyvä mies hukkaan. :/ Harmittaa, mutta ei aio olla jonkun kanssa vain, etten olisi yksin. Kumpikin meistä ansaitsee parempaa.

Liian mustasukkainen, antoi turpaan aivan liian usein

Vierailija kirjoitti:

Tässä paljon häilyvämpi esimerkki. Mies oli kaikin puolin ihana: fyysisesti viehättävä, fiksu, myönteinen ja huumorintajuinen. Silti koko ajan hänen kanssaan mietin, että kaiken järjen mukaan minun pitäisi olla myytyä naista. Mutta en ollut. Jotain vain puuttui. Pitkään koitin vain löytää oikean tunteen. Mutta sitä ei tullut. Meni hyvä mies hukkaan. :/ Harmittaa, mutta ei aio olla jonkun kanssa vain, etten olisi yksin. Kumpikin meistä ansaitsee parempaa.

Kun avasin ketjun niin odotin näkeväni tämän tyylisiä vastauksia enemmän. Yllättävän vähän näkyy.

Tavallisin syy on se, että en vain koe, että toisen seurassa voisi olla täysin rennosti ja luontevasti ja oma itsensä. Toki voi olla myös niinkin, että huomaan, ettei mies ole kanssani rentona tai ei vain jotenkin tunnu ihan täysin viihtyvän seurassani. Tapailun alussa voi tietenkin olla vähän jähmeää, mutta kyllä joskus parin kuukauden jälkeen pitäisi pystyä olemaan toisen seurassa jo aika vapautuneesti.

- Epäluotettavuus ja häilyvyys. Ensin sovitaan yhtä, mutta lähestulkoon aina  suunnitelmat muuttuvat, vieläpä viime tipassa. Puhe ja teot usein ristiriidassa. Valehtelu kirkkain silmin.

- Kaverit ja heidän mielipiteensä ykkössijalla. Omaa tahtoa tai persoonallisuutta ei ole. Tai ainakaan munaa olla oma itsensä.

-Alkoholi maistuu liikaa eivätkä "juoksut ole vielä juostu". Juu, välillä on toki mukava käydä vaikka keikalla tai parilla, mutta joka viikonloppuinen baareissa notkuminen ei tosiaan nappaa.

Kaikenlaisia ongelmia oli, mutta vihdoin tajusin asian kun minulle sattui eräs ikävä asia ja soitin heti miehelle ja itku kurkussa kerroin asiasta. Hän kysyi tylysti että miksi minä hänelle soitan. Silloin viimein tajusin asian, hieman tuli tyhmä olo että en ollut tajunnut aiemmin että hän ei enää välittänyt minusta.

Tapaus 1:

- kaikki meni aina vain miehen ehdoilla ja minä odottelin kotonani ruokin kanssa milloin mies mahtaa tulla.

- Sama mies oli sitä mieltä että miehen silmää pitää miellyttää tarjoamalla silmänruokaa olemalla tarpeeksi laiha: 62kg/170cm ei ollut tarpeeksi.

- Sama mies oli jotenkin tosi "reppana", kun esim. kerran tämä 30- vuotias aikuinen mies itki, kun oli niin ikävä hänen vanhempia. Vanhempia oli nähnyt viimeksi edellisenä päivänä.

- Baariin lähti minun kanssa, illan pyöri eri porukoissa ja tanssi muiden "naispuolisten tuttavien" kanssa.

Tapaus 2;

- olimme naimisissa ja jäi minulle pettämisestä kiinni useasti. Anoppi oli hirviö, ja poikansa oli mielummin hänen puolellaan kuin minun. Anoppi myös kannisti naimisissa olevaa poikaansa pettämään. Totesin, että tämä porukka on niin pohjasakkaa, kuin olla ja voi.

Oli hänen halut ja vain hänen... Mitä hän halusi, se piti saada ja mahdollisimman nopeasti, suuttui jos en totellut. Mutta jos minä jotain pyysin, sille sai kääntää selkänsä ja jättää omaan arvoonsa..

Heh. Luin tämän otsiko n. tunti sitten näin: "Mikä sai sinut tajuamaan, että tapailemasi mies ei ole "sokea"? Mietin että kaikenlaista bullshittiä täällä taas jauhetaan.

U

Aivan ihana mies upeasta perheestä (äitinsä kanssa synkkasi ihan satumaisen hyvin) erittäin komea, rehellinen, luotettava, pitkä, tumma, palomies/kokki, hurmaava, hyvin varust., sängyssä unelma, mutta kun ei huumori ym. natsaa, niin ei. En kehdannut kysyä, että missä kohtaa pitää nauraa ja mitä oikein tämä ja tuo tarkoitti. Täysin eri aaltopituus. Harmi!!

Vierailija kirjoitti:

Heh. Luin tämän otsiko n. tunti sitten näin: "Mikä sai sinut tajuamaan, että tapailemasi mies ei ole "sokea"? Mietin että kaikenlaista bullshittiä täällä taas jauhetaan.

Hahhaaa

Vastaus: Huomasin, että oli hyvin tarkkanäköinen. Kärysin heti pettämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Olimme miehen äidin luona syömässä ja mies alkoi ruokapöydässä kiukuttelemaan, kun äitinsä oli keittänyt perunat kuorineen. Ei kuulemma osannut kuoria perunoita.

Sarjassamme hyviä perusteluita miesvalinnalle. Ohan ne kuorineen keitetyt perunat aika perseestä kuoria tulikuumina.