Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten lentokoneen siipi toimii?
19.03.2017 |
Se synnyttää nostetta joka vetää tai työntää konetta ylöspäin. Miten? En ole löytänyt kunnollisia selityksiä.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienet moottorit räpyttelevät lentokoneen siipiä kuten lintujen siipiä.
Ei vaiskaan. Siiven muoto on sellainen, että toiselta puolelta ilma kulke pidemmän matkan kuin toiselta ja tästä aiheutuu paine-ero, joka aiheuttaa voiman, joka "imee" konetta ylöspäin.
Tuon selityksen olen kuullut ennenkin mutta myös väitteen että ei se ole niin. Joka tapauksessa haluaisin tietää miten se paine-ero syntyy ihan tarkalleen.
Ei sen siiven välttämättä tarvitse tuon muotoinen olla. Ihan pelkkä kulma riittää myös, mutta matkalennossa tuo muoto on varmasti taloudellisin ja vakain. Esimerkiksi laskeutuessa siiven kulma on suuri ja veikkaisin että valtaosa nosteesta syntyy ihan kulman takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saako muuten udella mistä olette oppineet aiheesta? Ainakin meidän lukiossa annettiin huono, epäintuitiivinen Bernoulli-selitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua ettei aiheesta näytä olevan kunnollista, syvällistä youtube-videota, jossa tämä selitetään juurta jaksaen.
...koska siitä yhä tänäkin päivänä saatetaan kiistellä kovasti ihan alan asiantuntijoidenkin kesken. Ja vääriä selityksiä on maailma täynnä.
Aika hassua eikö. Vähän välillä pelottaa nousta koneeseen. :D
No ei vaiskaan, ei sillä käytännön kannalta ole edes kauheasti väliä miten se toimii kunhan toimii. Toki jos pitää suunnitella poikkeuksellinen siipi niin sitten.
Onhan se vähän hassua mutta toisaalta tuulitunneleissa yms on sata vuotta testattu siipiä tiedetään tasan tarkkaan miten minkäkinlainen siipi toimii missäkin olosuhteissa joten ei se Airbus suureen tuntemattomaan ponnahda siellä kentän nousupäässä.
Kinastelu on enemmänkin sitä selitetäänkö asia nojautuen enemmän perus newtonilaisuuteen vaiko tuohon Bernoulli-periaatteeseen. Lopputulema on että siinä lähestytään samaa asiaa eri näkökohdista.
Olen etsinyt kissojen ja koirien kanssa selitystä siihen, miten tuo Bernoulli liittyisi koko asiaan ja miten se käytännössä toimisi. Vielä ei ole löytynyt mitään enkä ole kovin luottavainen että llytyykään.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi laskeutuessa siiven kulma on suuri ja veikkaisin että valtaosa nosteesta syntyy ihan kulman takia.
Suuri osa kyllä, kuin myös nousussakin. Ja flapsit vielä lisää sitä. Mutta kyllä siiven yläpintakin on vahvasti nousua tuottamassa. Jos kulmaa on liikaa irtoaa ilmavirta siiven yläpinnasta ja sinne tulee kaoottinen pyörteily ja hups, kone sakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua ettei aiheesta näytä olevan kunnollista, syvällistä youtube-videota, jossa tämä selitetään juurta jaksaen.
...koska siitä yhä tänäkin päivänä saatetaan kiistellä kovasti ihan alan asiantuntijoidenkin kesken. Ja vääriä selityksiä on maailma täynnä.
Aika hassua eikö. Vähän välillä pelottaa nousta koneeseen. :D
No ei vaiskaan, ei sillä käytännön kannalta ole edes kauheasti väliä miten se toimii kunhan toimii. Toki jos pitää suunnitella poikkeuksellinen siipi niin sitten.
Onhan se vähän hassua mutta toisaalta tuulitunneleissa yms on sata vuotta testattu siipiä tiedetään tasan tarkkaan miten minkäkinlainen siipi toimii missäkin olosuhteissa joten ei se Airbus suureen tuntemattomaan ponnahda siellä kentän nousupäässä.
Kinastelu on enemmänkin sitä selitetäänkö asia nojautuen enemmän perus newtonilaisuuteen vaiko tuohon Bernoulli-periaatteeseen. Lopputulema on että siinä lähestytään samaa asiaa eri näkökohdista.
Olen etsinyt kissojen ja koirien kanssa selitystä siihen, miten tuo Bernoulli liittyisi koko asiaan ja miten se käytännössä toimisi. Vielä ei ole löytynyt mitään enkä ole kovin luottavainen että llytyykään.
https://en.wikipedia.org/wiki/Lift_(force)
Tuolla on aika tukevasti siivestä. Suomeksi ei hirveästi faktaa löydy. Tarvittaessa googletranslaattori kehiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä ei ole kai vielä mainittu, että yläpinta on hyvästä syystä kaareva. Kun laitat lusikan sopivasti raanan alle se kääntää vesivkrtauksen suunnan. Virtaus tarttuu lusikkaan ja kääntyy sen mukaisesti. Ilmavirralle käy sama yläpinnalla. Ja kun siipi vetää ilmavirtaa alas, sitä itseään vedetään ylös. Voin selittää tarkemminkin mitä tapahtuu jos tarvii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua ettei aiheesta näytä olevan kunnollista, syvällistä youtube-videota, jossa tämä selitetään juurta jaksaen.
...koska siitä yhä tänäkin päivänä saatetaan kiistellä kovasti ihan alan asiantuntijoidenkin kesken. Ja vääriä selityksiä on maailma täynnä.
Aika hassua eikö. Vähän välillä pelottaa nousta koneeseen. :D
No ei vaiskaan, ei sillä käytännön kannalta ole edes kauheasti väliä miten se toimii kunhan toimii. Toki jos pitää suunnitella poikkeuksellinen siipi niin sitten.
Onhan se vähän hassua mutta toisaalta tuulitunneleissa yms on sata vuotta testattu siipiä tiedetään tasan tarkkaan miten minkäkinlainen siipi toimii missäkin olosuhteissa joten ei se Airbus suureen tuntemattomaan ponnahda siellä kentän nousupäässä.
Kinastelu on enemmänkin sitä selitetäänkö asia nojautuen enemmän perus newtonilaisuuteen vaiko tuohon Bernoulli-periaatteeseen. Lopputulema on että siinä lähestytään samaa asiaa eri näkökohdista.
Olen etsinyt kissojen ja koirien kanssa selitystä siihen, miten tuo Bernoulli liittyisi koko asiaan ja miten se käytännössä toimisi. Vielä ei ole löytynyt mitään enkä ole kovin luottavainen että llytyykään.
Kissat ja koirat ovat tähän etsintään huonoja. KVG tai kysy av-mammoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siitä ei ole kai vielä mainittu, että yläpinta on hyvästä syystä kaareva. Kun laitat lusikan sopivasti raanan alle se kääntää vesivkrtauksen suunnan. Virtaus tarttuu lusikkaan ja kääntyy sen mukaisesti. Ilmavirralle käy sama yläpinnalla. Ja kun siipi vetää ilmavirtaa alas, sitä itseään vedetään ylös. Voin selittää tarkemminkin mitä tapahtuu jos tarvii.
Lusikassa tapahtuu Coanda-efekti. Kaasujen kohdalla tätä ei käytännössä tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä ei ole kai vielä mainittu, että yläpinta on hyvästä syystä kaareva. Kun laitat lusikan sopivasti raanan alle se kääntää vesivkrtauksen suunnan. Virtaus tarttuu lusikkaan ja kääntyy sen mukaisesti. Ilmavirralle käy sama yläpinnalla. Ja kun siipi vetää ilmavirtaa alas, sitä itseään vedetään ylös. Voin selittää tarkemminkin mitä tapahtuu jos tarvii.
Lusikassa tapahtuu Coanda-efekti. Kaasujen kohdalla tätä ei käytännössä tapahdu.
The Coandă effect can be induced in any fluid, and is therefore equally effective in water as in air.
Sanoo wikipedia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä ei ole kai vielä mainittu, että yläpinta on hyvästä syystä kaareva. Kun laitat lusikan sopivasti raanan alle se kääntää vesivkrtauksen suunnan. Virtaus tarttuu lusikkaan ja kääntyy sen mukaisesti. Ilmavirralle käy sama yläpinnalla. Ja kun siipi vetää ilmavirtaa alas, sitä itseään vedetään ylös. Voin selittää tarkemminkin mitä tapahtuu jos tarvii.
Lusikassa tapahtuu Coanda-efekti. Kaasujen kohdalla tätä ei käytännössä tapahdu.
The Coandă effect can be induced in any fluid, and is therefore equally effective in water as in air.
Sanoo wikipedia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Lift_(force)#Misconception_regarding_.22p…
Explanations that refer to the Coandă effect sometimes also refer to the flow over the upper surface as "sticking" to the airfoil and being "pulled down" to follow the surface.[137] Taken literally, this description is not consistent with the physics of gasses. For air to be pulled in the literal sense, it would have to be put in tension (negative pressure). The kinetic theory of gasses shows that in a gas at a positive absolute temperature the pressure cannot be negative.[55] Thus for the flow to curve downward over the upper surface, it must be pushed down by higher pressure above than below.[140] The difference in pressure between the flow at the upper surface itself and the flow far above the airfoil is generally small compared with the background atmospheric pressure, so that the lowest pressure on the airfoil upper surface is still strongly positive in an absolute sense.[141]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä ei ole kai vielä mainittu, että yläpinta on hyvästä syystä kaareva. Kun laitat lusikan sopivasti raanan alle se kääntää vesivkrtauksen suunnan. Virtaus tarttuu lusikkaan ja kääntyy sen mukaisesti. Ilmavirralle käy sama yläpinnalla. Ja kun siipi vetää ilmavirtaa alas, sitä itseään vedetään ylös. Voin selittää tarkemminkin mitä tapahtuu jos tarvii.
Lusikassa tapahtuu Coanda-efekti. Kaasujen kohdalla tätä ei käytännössä tapahdu.
The Coandă effect can be induced in any fluid, and is therefore equally effective in water as in air.
Sanoo wikipedia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Lift_(force)#Misconception_regarding_.22p…
Explanations that refer to the Coandă effect sometimes also refer to the flow over the upper surface as "sticking" to the airfoil and being "pulled down" to follow the surface.[137] Taken literally, this description is not consistent with the physics of gasses. For air to be pulled in the literal sense, it would have to be put in tension (negative pressure). The kinetic theory of gasses shows that in a gas at a positive absolute temperature the pressure cannot be negative.[55] Thus for the flow to curve downward over the upper surface, it must be pushed down by higher pressure above than below.[140] The difference in pressure between the flow at the upper surface itself and the flow far above the airfoil is generally small compared with the background atmospheric pressure, so that the lowest pressure on the airfoil upper surface is still strongly positive in an absolute sense.[141]
Mahtaako tuon kirjoittaja olla tajunnut Coanda-ilmiötä.
Kyse ei ole paine-eroista vaan siitä että vesi- tai ilmamolekyylit on "tahmeita". Kun yksi niistä osuu lusikkaan, sen vauhti hidastuu. Samalla se jarruttaa muita lähellä olevia molekyylejä niin että nekin hidastuvat vähän. Ja ne hidastaa omia kavereitaan mutta vielä vähemmän. Lopoutuloksena on, että virtauksen toinen laita jatkaisi samaa vauhtia kuin ennen mutta toinen laita on hidastunut. Se saa virtauksen kääntymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Youtubeen: how do airplanes fly.
Olen koittanut mutta ne on jotenkin tosi pintapuolisia selityksiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan kiinnostava video mutta kertoo enemmän paineen muutoksista kuin miksi ne tapahtuvat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienet moottorit räpyttelevät lentokoneen siipiä kuten lintujen siipiä.
Ei vaiskaan. Siiven muoto on sellainen, että toiselta puolelta ilma kulke pidemmän matkan kuin toiselta ja tästä aiheutuu paine-ero, joka aiheuttaa voiman, joka "imee" konetta ylöspäin.
Tuon selityksen olen kuullut ennenkin mutta myös väitteen että ei se ole niin. Joka tapauksessa haluaisin tietää miten se paine-ero syntyy ihan tarkalleen.
Räpyttämällä siipiään niikuin varis ja kulli pillussa eestakaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienet moottorit räpyttelevät lentokoneen siipiä kuten lintujen siipiä.
Ei vaiskaan. Siiven muoto on sellainen, että toiselta puolelta ilma kulke pidemmän matkan kuin toiselta ja tästä aiheutuu paine-ero, joka aiheuttaa voiman, joka "imee" konetta ylöspäin.
Tuon selityksen olen kuullut ennenkin mutta myös väitteen että ei se ole niin. Joka tapauksessa haluaisin tietää miten se paine-ero syntyy ihan tarkalleen.
Siipi on sinällään käytännössä kiinteä ja liikkumaton. Noste syntyy korkeaperäsimestä, mikä painaa perää alas ja muuttaa siiven kallistuskulmaa ilmavirtaan nähden eli aikaansaa nosteen.
Älä höpötä.
Siihen kohtauskulmalla ei ole nostovoiman kanssa mitään tekemistä. Kohtauskulmaa käytetään ohjaussiivekkeissä ja ilmajarruissa.
Nostovoima saadaan aikaan siiven ylä ja alapintojen muoto erolla, jota säädellään ns. laipoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienet moottorit räpyttelevät lentokoneen siipiä kuten lintujen siipiä.
Ei vaiskaan. Siiven muoto on sellainen, että toiselta puolelta ilma kulke pidemmän matkan kuin toiselta ja tästä aiheutuu paine-ero, joka aiheuttaa voiman, joka "imee" konetta ylöspäin.
Tuon selityksen olen kuullut ennenkin mutta myös väitteen että ei se ole niin. Joka tapauksessa haluaisin tietää miten se paine-ero syntyy ihan tarkalleen.
Kun liikutetaan tarpeeksi nopeasti, vastaantuleva ilma menee muodon takia alapuolelta.
Sama kuin kovassa tuulessa sateenvarjo nappaa tuulta koveralla alapinnallaan, eikä kuperalla yläpuolella, ts. levähtää "auki" mutta ei kiinni puuskassa.
Höpöjä puhut , mun sateenvarjoon sataa vain yläpuolelta.
Alue: Aihe vapaa
Onhan se vähän hassua mutta toisaalta tuulitunneleissa yms on sata vuotta testattu siipiä tiedetään tasan tarkkaan miten minkäkinlainen siipi toimii missäkin olosuhteissa joten ei se Airbus suureen tuntemattomaan ponnahda siellä kentän nousupäässä.
Kinastelu on enemmänkin sitä selitetäänkö asia nojautuen enemmän perus newtonilaisuuteen vaiko tuohon Bernoulli-periaatteeseen. Lopputulema on että siinä lähestytään samaa asiaa eri näkökohdista.