Nainen! Oletko joskus esim. uimahallin suihkutiloissa tai saunassa katsellut ja ajatellut "hitsi, olisipa minullakin yhtä kauniit rinnat"?

Olen ja leffoissakin kiinnitän huomiota kauniisiin rintoihin. Olen aina ollut tyytymätön omiini. Jo teini-ikäisenä ne olivat raskausarpiset (vaikka en ole lihava) ja rumanmuotoiset, nykyään lötköttävät vatsaa vasten. Ei näistä leikkauksellakaan saisi kauniita eli näillä mennään. Usein olen miettinyt millaista olisi elää upeiden ryntäiden kanssa, luulen, että itsetuntoni naisena olisi ihan eri tasolla.

En ole koskaan ihastellut toisten rintoja, mutta olen kyllä kauhistellut joidenkin tissejä ja ajatellut, että onneksi minulla ei ole tuollaiset. Vanhat ihmiset jätän katselematta, mutta karkeasti ikäisiäni saatan vilkaista.

Koulussa olin kateellinen luokkalaiseni rinnoista niin kateellinen kuin voi olla. Näin tätä naista luokkakokouksessa kymmenen vuotta sitten, enää en ole kateellinen. Mun tisut näyttää samalta kuin lukiossa aikoinaan, toisilla ei näytä.

En, mutta minulta on tultu kysymään että wow mistä olen saanut tällaisen kropan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo :/ Nuorempana mulla oli pienet, riippuvat ketunnenät ja nyt vanhempana suuret riippuvat patakintaat. Rintakateus on tietty tyhmää, mut jos satun pukkarissa näkemään naisen, joka on rintojen suhteen saanut ns. geneettisen lottopotin niin kyllä sieppaa.

Pornoteollisuuden kyllästämä mieheke: Suuret rinnat riippuu aina, muttei välttämättä kun patakintaat.

Juu ja vesi on märkää, mikä on pointtis? Minun rintani nyt vaan muistuttaa patakinnasta: täyteläisyyttä ei ikinä ollutkaan ja nännit osottaa pöljästi lattiaa kohti. Lihominen vaan aiheuttaa entistäkin pahempaa roikkumista.

Oikeesti, kommenttis oli tän ketjun turhin lisäys.

En. En ymmärrä rintojen ihailua.

Olen kateellinen käytännössä kaikista rinnoista jotka näen. Mulla on niin pienet rinnat, ettei niitä käytännössä edes ole. Olo ei ole yhtään naisellinen, ikinä en ole pitänyt kroppaani viehättävänä tai seksikkäänä, kun ei ole rintoja eikä lantiota eikä kapeaa vyötäröä. Olen tasapaksu joka suunnasta :(

(lihava en ole, pituus 171 cm, paino 56 kg, mulla ei vaan oo mitään muotoja)

Kyllä vaivihkaa katselen vartaloita. En vertaillakseni, en kateellisena, en paheksuakseni. Uteliaisuuttani kyllä. Anteeksi.

Päinvastoin, usein ajattelen että "Huh, onneks mulla ei ole tuollaiset"

Kirjottaako aina sama tyyppi näitä "Nainen!.." aloituksia? Ja keskustelun teemana on joku sukupuolisuuteen liittyvä, usein henkilökohtainen asia. 

Nyt on aika mennä nukkumaan, kilttimies, jotta jaksat sitten aloittaa viikonlopun itsesäälin.

En. Olen aikuinen nainen enkä teini-ikäinen kriiseilijä. Ne asiat mitkä voin muuttaa itsessäni olen jo muuttanut. Muuttumattomien asioiden vatvominen on turhaa. Loppujen lopuksi kauneus on arvotonta. Se houkuttelee miehiä. Miksi haluaisin runkkarin huomiota joka kiihottuu lähes kaikista naisista muutenkin?

Up

Itseasiassa päinvastoin, mun itsetunto vain nousee kun näen tavallisten naisten tavallisia kroppia. Toivoisin että miehetkin näkisi niitä eikä vain niitä huipputreenattuja tai tosi laihoja, siloteltuja, sheivattuja, rusketettuja ja/tai muokattuja naisia.

N24

Olen kai joskus, vaikka ei ole mitään tiettyä kertaa jäänyt mieleen. Tosin olen katsellut muutakin kuin rintoja: kasvoja, hiuksia, sääriä, treenattua vatsaa... Mikä nyt milloinkin on sattunut silmiin osumaan. En mielestäni ole tuijottanut, pannut vain merkille samoin kuin panisin merkille minkä tahansa muunkin asian ympäristössäni.

Enkä ole jäänyt mitenkään haikailemaan, olen kuitenkin ihan tyytyväinen omaankin vartalooni.