Lue keskustelun säännöt.
Miehet ja lahjat?
15.03.2017 |
Mulla oli tässä joitain päiviä sitten syntymäpäivä. Avomies ei ostanut mulle lahjaksi mitään, mutta kun mentiin kavereiden kanssa ravintolaan syömään, kuulutti kyllä kovaan ääneen, että synttärisankari ei tietenkään maksa. Ruokani ja ruokajuomani maksoivat alle 20e.
Olenko vain liian pinnallinen, kun en laske tuota lahjaksi mitenkään? Me maksellaan puolin ja toisin toistemme ruokia, mutta mun mielestä on vissi ero, maksaako mun lasku alle 20e vai olisko se yli 50e jossain "paremmassa ravintolassa".
Itse tienaan vähemmän ja kuitenkin ostin hänelle kalliin joululahjan (n. 145e) ja syntymäpäivälahjakin oli yli 70e, vaikka hänen syntymäpäivänsä on todella lähellä joulua, eli voisin vedota siihen, että samaanhan se joululahjakin olisi käynyt, kun oli kalliimpi.
Eikö miehet vain tajua, että sillä lahjalla voi näyttää, miten tärkeänä toista pitää? En sano, että olisi oltava timantteja, sillä olisin tyytyväinen vaikka siihen, että hän olisi soittanut kitaralla minulle jonkun laulun tms. Kunhan lahjassa näkyisi ajatusta ja tunteita.
Mielipiteitä, arvon AV-raati?
Kommentit (21)
Ero on varmaan siinä, että siinä missä sinä itse lasket sen lahjan olevan arvostuksen osoitus, mies ei ajattele sen olevan niin tärkeää. Ehkä hän kokee arjen yleensäkin niin kivaksi, että mitäpä sitä rahaa tuhlaamaan johonkin ylimääräiseen, kun voi osoittaa arvostavansa sillä ravintolaruuan maksamisella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ero on varmaan siinä, että siinä missä sinä itse lasket sen lahjan olevan arvostuksen osoitus, mies ei ajattele sen olevan niin tärkeää. Ehkä hän kokee arjen yleensäkin niin kivaksi, että mitäpä sitä rahaa tuhlaamaan johonkin ylimääräiseen, kun voi osoittaa arvostavansa sillä ravintolaruuan maksamisella?
Tai muija on niin kaamea, ettei mies halua siksi tuhlata rahaansa?
Meillä roolit toisinpäin. Erittäin harvoin saan vaimolta mitään lahjoja, mutta ostan hänelle lahjan syntymä- ja hääpäivänä, sekä jouluna. Ja kukkia saa äitienpäivänä.
Aamupalan kyllä saan sänkyyn juhlapäivinä, joten se voidaan luokitella lahjaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero on varmaan siinä, että siinä missä sinä itse lasket sen lahjan olevan arvostuksen osoitus, mies ei ajattele sen olevan niin tärkeää. Ehkä hän kokee arjen yleensäkin niin kivaksi, että mitäpä sitä rahaa tuhlaamaan johonkin ylimääräiseen, kun voi osoittaa arvostavansa sillä ravintolaruuan maksamisella?
Tai muija on niin kaamea, ettei mies halua siksi tuhlata rahaansa?
Mun on vaikea uskoa tätäkään syyksi, kun avomies aina sanoo, että jos hän ei olisi suhteeseen tyytyväinen, niin hän ei enää olisi täällä pyörimässä.
Ap
Ehkä mies ei vain pidä lahjojen antamista samalla tavalla rakkauden osoituksena kuin sinä. Vastaavasti hän saattaa harmitella, ettet sinä osaa osoittaa hänelle rakkautta tavalla, joka puhuttelee häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistitko itse eilen steak & bj päivän?
Vierailija kirjoitti:
Meillä roolit toisinpäin. Erittäin harvoin saan vaimolta mitään lahjoja, mutta ostan hänelle lahjan syntymä- ja hääpäivänä, sekä jouluna. Ja kukkia saa äitienpäivänä.
Aamupalan kyllä saan sänkyyn juhlapäivinä, joten se voidaan luokitella lahjaksi.
Oma isäni on todella romanttinen ja muistaa äitiä aina tärkeinä päivinä. Minäkin olen saanut naistenpäivinä häneltä ruusuja ja jouluna kauniita lahjoja. Äitienpäivinä pelkkä tarjotin vuoteeseen olisi ollut ihan liian heppoista, en laskisi sitäkään lahjaksi.
Onko teillä juteltu aiheesta? Mitä vaimo sanoo?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistitko itse eilen steak & bj päivän?
Muistin :D mies itse tosin sanoi illalla, että on liian väsynyt edes suihinottoon, vaan käy mieluummin vain nukkumaan.
Ap.
Et ole mielestäni pinnallinen. Kyllä syntymäpäivänä edes joku pieni muistaminen on paikallaan. Ei tarvitse olla välttämättä mitään materiiaa, mutta joillakin tavalla tavallisesta arjesta poikkeavaa. Ikävää, että miehesi on noin juntti :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tässä joitain päiviä sitten syntymäpäivä. Avomies ei ostanut mulle lahjaksi mitään, mutta kun mentiin kavereiden kanssa ravintolaan syömään, kuulutti kyllä kovaan ääneen, että synttärisankari ei tietenkään maksa. Ruokani ja ruokajuomani maksoivat alle 20e.
Olenko vain liian pinnallinen, kun en laske tuota lahjaksi mitenkään? Me maksellaan puolin ja toisin toistemme ruokia, mutta mun mielestä on vissi ero, maksaako mun lasku alle 20e vai olisko se yli 50e jossain "paremmassa ravintolassa".
Itse tienaan vähemmän ja kuitenkin ostin hänelle kalliin joululahjan (n. 145e) ja syntymäpäivälahjakin oli yli 70e, vaikka hänen syntymäpäivänsä on todella lähellä joulua, eli voisin vedota siihen, että samaanhan se joululahjakin olisi käynyt, kun oli kalliimpi.
Eikö miehet vain tajua, että sillä lahjalla voi näyttää, miten tärkeänä toista pitää? En sano, että olisi oltava timantteja, sillä olisin tyytyväinen vaikka siihen, että hän olisi soittanut kitaralla minulle jonkun laulun tms. Kunhan lahjassa näkyisi ajatusta ja tunteita.
Mielipiteitä, arvon AV-raati?
Oi, ihanaa. Sinulla on sydän paikallaan. Tuossa viimeisessä kappaleessa on se kaikkein oleellisin.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mies ei vain pidä lahjojen antamista samalla tavalla rakkauden osoituksena kuin sinä. Vastaavasti hän saattaa harmitella, ettet sinä osaa osoittaa hänelle rakkautta tavalla, joka puhuttelee häntä.
Sen myönnän, ettei hän ehkä pidä lahjoja niin tärkeässä roolissa, mutta minä kosketan ja sanon jatkuvasti (vähintään kerran päivässä), miten paljon hän minulle merkitsee. Ainahan voisin siivota enemmän, mutta esimerkiksi minä laitan aina meille ruokaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tässä joitain päiviä sitten syntymäpäivä. Avomies ei ostanut mulle lahjaksi mitään, mutta kun mentiin kavereiden kanssa ravintolaan syömään, kuulutti kyllä kovaan ääneen, että synttärisankari ei tietenkään maksa. Ruokani ja ruokajuomani maksoivat alle 20e.
Olenko vain liian pinnallinen, kun en laske tuota lahjaksi mitenkään? Me maksellaan puolin ja toisin toistemme ruokia, mutta mun mielestä on vissi ero, maksaako mun lasku alle 20e vai olisko se yli 50e jossain "paremmassa ravintolassa".
Itse tienaan vähemmän ja kuitenkin ostin hänelle kalliin joululahjan (n. 145e) ja syntymäpäivälahjakin oli yli 70e, vaikka hänen syntymäpäivänsä on todella lähellä joulua, eli voisin vedota siihen, että samaanhan se joululahjakin olisi käynyt, kun oli kalliimpi.
Eikö miehet vain tajua, että sillä lahjalla voi näyttää, miten tärkeänä toista pitää? En sano, että olisi oltava timantteja, sillä olisin tyytyväinen vaikka siihen, että hän olisi soittanut kitaralla minulle jonkun laulun tms. Kunhan lahjassa näkyisi ajatusta ja tunteita.
Mielipiteitä, arvon AV-raati?
Oi, ihanaa. Sinulla on sydän paikallaan. Tuossa viimeisessä kappaleessa on se kaikkein oleellisin.
Tämä oli niin kiltisti sanottu, kiitos siitä! :)
Ap
145 euroa on kyllä kallis lahja. Ihan sama, miten toinen sen tulkitsee, onko rakkauden osoitus vain ihan vain lahja. Tuo on paljon rahaa ja saaja tietää kyllä lahjan arvon, erittäin todennäköisesti. Minusta on saituutta ja moukkamaisuutta, että ei anna yhtä arvokasta vastalahjaa. Ja sitten vaikka ota puheeksi, että ei ole tarpeen ostella noin kalliita lahjoja. Helpointa olisi tietysti, jos näistä puhuisi ja sopisi ennen ensimmäisenkään lahjan ostamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistitko itse eilen steak & bj päivän?
Aloittaja on kuluttanut miehen lahjoihin yli 200 euroa, mies 20 euroa. Mitä helvettiä?
Ehkä tärkein pointti tässä on, että miehet ei ole ajatuksenlukijoita. Jos sinulle ap on tärkeää, että mies huomioi sinua jotenkin erityisesti syntymäpäivänä, niin sano se hänelle ihan suoraan. Ja kerro myös, että sen ei tarvitse olla mitään kallista, vaan se voi olla myös kitara ja ihana rakkauslaulu tai vaikkapa aromiöljyn kanssa tehty hieronta tai jotain muuta huomioimista ja hemmottelua, josta mies suoriutuu.
Meillä jo useampana vuotena nämä syntymäpäivät on kuitattu sillä, että mennään yhdessä johonkin vähän fiinimpään ravintolaan perheen kanssa. Meillä on jo kaikki mahdolliset ja mahdottomat tavarat hankittuna, joten niitä ei tee enää mieli. Syntymäpäivä on ihana tekosyy mennä katsastamaan joku ravintola, josta on kuullut hyvää, mutta ei raaskisi muuten vain mennä. Samalla systeemillä hoituu hääpäivä. Äitienpäivää ei taideta edes kummemmin viettää, se tulee liian nopeasti vapun jälkeen ja isänpäivä on lähellä lapsen synttäreitä, joten menee sekin matalalla profiililla tai lapsen synttäripäivällisen merkeissä.
Kerro ap vain rohkeasti miehelle, mitä toivot. Jos tämä ei toimi, niin sitten ostat itsellesi mieluisan lahjan tai teet pöytävarauksen sopivaan ravintolaan.
Eivät kaikki miehet lahjoita perusta eivätkä osaa niitä antaa muillekaan. En halua merkkipäivinä mitään "turhaa krääsää" koruja vaatteita kelloja tms. Minulle riittää lottokuponki, pullakahvit tai ihan vain halaus tai kädenpuristus. Varmaan tämän vuoksi on tosi vaikea ostaa lahjoja muillekin. Olen kuullut, että jotkut laskevat joululahjojen arvoa eurolleen taskulaskimella ja pidän sitä aika ikävänä, johtaa helposti tietynlaiseen "kilpavarusteluun". Jos joku ostaisi minulle kalliin lahjan niin olisi se tavallaan hienoa, mutta loisi myös paineita siihen, että a) käytän lahjaa tykkään siitä tai en b) nyt minulta odotetaan saman luokan vastalahjaa ja sen löytäminen stressaa
Mutta tämä on vain oma näkemykseni ja meitä on muunkinlaisia. M42v
Lahjojen miettiinen naiselle on todella stressaavaa. Siksi miehet välttelevät lahjojen ostamista.
Jos mies otti mukisematta vastaan noin arvokkaat synttäri- ja joululahjat on erittäin tökeröä ettei muistanut sinua mitenkään. Ei ole kysymys "kaikki ei osoita rakkauttaan krääsällä" -asenteesta, vaan selkeästi ap:n mies ei vaan välitä. Lahjattomien juhlien pitää olla yhteinen päätös! Oon pahoillani ap :( Satuttaa mokoma käytös!
"Ei tarvitse olla timantteja" - mutta silti miehen tarjoama ruoka ei nirppanokalle ole riittävä.
Hyi helvetti teitä palstan ämmiä.
Täältä et kyllä muita vastauksia saa kuin "olisit valinnut miehen paremmin, kyllä 1000 € on minimi lahjaan mun mieheltä!"
Sori.