Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mitä syitä olisi mennä naimisiin, kun tulee vauva?

Vierailija
15.03.2017 |

Onko jokin erityinen syy mennä naimisiin, kun avoliittoon tulee lapsi? Olemme olleet pitkään avoliitossa, ja suhde on vakaa jne. Mietin kuitenkin, että onko joku turva, jota avioliitto toisi lapsen myötä? Lapsihan perii isänsä kuitenkin, joten ei avioliitto sitä muuttaisi mitenkään. Tiedän toki, että avoliitossa isän pitää tunnustaa lapsi, mutta tämä ei ole ongelma, sehän hoituu ihan neuvolakäynnin yhteydessä nykyään ja tottakai mies lapsen siinä tunnustaa :) . Minä olen varakkaampi kuin mies, joten en avioliiton myötä pääsisi mitenkään käsiksi joihinkin rahoihin tms eli sellaista rahanhimoista syytäkään ei ole. Onko siis jokin syy mennä naimisiin lapsen myötä? Sellainen syy, jota ei voisi esim keskinäisellä testamentilla minun ja miehen välillä hoitaa (esim. että mies testamenttaa minulle hallintaoikeuden omaan puolikkaaseensa meidän kodista)? Onko jotain mitä en tule ajatelleeksi esim sen suhteen että jos jompikumpi meistä sairastuu tai joutuu onnettomuuteen? Tai lapsen asioiden hoitamisen kannalta tms?

Kommentit (57)

Vierailija
41/57 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alan kyllä nyt tämän keskustelun myötä vähän heräämään todellisuuteen. Avoliitto ja lapsi vaikuttaa aika monimutkaiselta asialta, jos jotain sattuu.. Olin luullut että nykyään olisi aika sama, jos ei menisikään naimisiin. Ap.

Vierailija
42/57 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran leskeksi jääneenä en suostuisi avoliittoihin. Avovaimolla ei ole mitään oikeuksia kun tulee sairautta tai kuolemaa perheeseen. Edes hautapaikkaa ei välttämättä päätä.  Helpommalla menee paperityötkin naimakaupalla kuin keskinäisillä testamenteilla.

Siis miksi avovaimolla ei ole mitään oikeuksia jos tulee kuolemaa tai sairautta? Kerro, juuri näitä asioita haluaisin tietää. Ap.

Jos puoliso on siinä tilassa, vaikka aivokuolleena, niin omaiset päättävät hoidosta tai sen lopettamisesta. Mikäli teidän lapset ovat vielä alaikäisiä, siitä päättävät puolison vanhemmat.

Apua, tämä on kyllä tosi ikävä asia. Avomieheni molemmat vanhemmat on tosin kuolleet ja hän on ainoa lapsi niin kuka ihme hänen hoidosta sitten päättää?? Joku serkku vai? Ap.

Osaako kukaan auttaa tähän? Koska mieheni vanhemmat on kuolleet, niin mitä tapahtuisi jos mies joutuisi sairaalaan tai pitäisi päättää hänen hengityskoneesta irroittamisesta tms? Ja minä olisin vain avovaimo eli en lähiomainen? Ap.

Lääkäri taitaa käyttää päätäntävaltaa alaikäisen lapsesi sijaan.

Pointti on kuitenkin se että avopuolisolla ei tule olemaan mitään osuutta tuohon päätökseen.

En siis saisi sairaalasta tietoja, jos mies joutuisi vaikka auto-onnettomuuteen? Ja koska hänen vanhemmat on kuolleet, niin en saisi hänen vanhempiensakaan kautta tietoa miehen tilasta. Voi apua. Hirveä tilanne olisi istua paniikissa vauvan kanssa kotona ja sairaala ei kertoisi mitään enkä muutakaan kautta saisi tietää :( . Ap.

Minä olen ainakin itse voinut ilmoittaa sairaalaan, kuka on minun lähin omaiseni. Mutta jos henkilö viedään sinne tajuttomana, eikä rekisterissä ole ennestään merkintää lähimmästä omaisesta, silloin se päätellään ensisijaisesti sukulaisuuden pohjalta.

Luin jokin aika sitten jutun miehestä, jolla ei ollut biologisia sukulaisia. Hän oli kasvanut sijaisperheessä, ja tämä perhe ja suku pitivät tuota miestä omana sukulaisenaan. He eivät kuitenkaan saaneet viranomaisilta mitään tietoa miehen kuolemasta. Omaiset saivat tiedon sitä kautta, kun mies mainittiin lehtijutussa, jossa kerrottiin, ettei kaikilla vainajilla ole hautajaisissa yhtään saattajaa. Eli ihan sattumalta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/57 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä syitä teillä olisi olla menemättä naimisiin? 

Vierailija
44/57 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis pitääkö isyyden tunnustamisen lisäksi avoliitossa tehdä myös yhteishuoltajuussopimus? Ja jos sitä ei tee, niin olenko minä yksin lapseni huoltaja vaikka siis isä on tunnustanut isyytensä? Ja vain minä voin silloin hoitaa passihankinnat ja päättää lapsen lääkäriasioista ym? Ap.

Me allekirjoitettiin yhteishuoltajuussopimus neuvolassa isyydentunnustamisen yhteydessä. Se voidaan siis vahvistaa yhdessä isyyden kanssa. Meille sanottiin, että prosessissa kuluu noin kuusi viikkoa vauvan syntymän jälkeen.

Vierailija
45/57 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt alkaa pelottaa oma tilanne. Takana 20 vuotta avoliittoa ja yhteiset lapset ja talo miehen kanssa, joka ei suostu avioliittoon. Mitään testamenttejakaan ei ole. Mitä kannattaisi tehdä?

Vierailija
46/57 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pystyit tekemään lapsen miehen kanssa, mutta avioliiton hyötyjä ja/tai haittoja pitää punnita useammaltakin kannalta...? Jestas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/57 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nyt alkaa pelottaa oma tilanne. Takana 20 vuotta avoliittoa ja yhteiset lapset ja talo miehen kanssa, joka ei suostu avioliittoon. Mitään testamenttejakaan ei ole. Mitä kannattaisi tehdä?

No ainakin sinun kannattaa varmistaa, että kaikki omaisuus on varmasti puoliksi teidän molempien nimissä, esim. talo, auto, säästötili ym. Lisäksi kannattaa pitää mahdollisimman hyvät välit lapsiin, jotta he eivät häädä sinua talostasi, jos miehesi kuolee ennen sinua. Kannattaa myös säästää vanhuutta silmällä pitäen, jotta kykenet taloudelliseen riippumattomuuteen ilman leskeneläkettä.

Vierailija
48/57 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sukunimi.

Meillä Tallinnaan lähtiessä tuli hidaste, kun mies meni taapero sylissään passintarkastukseen. Lapsella on (TIETENKIN) minun sukunimeni, joten tullivirkailija tiedusteli, onkohan tässä seurueessa vielä muitakin.

Tulin sitten oman passini ja sukunimeni kanssa, päästiin reissuun.

Muuta en keksi.

Mitä nyt lapsen asioihin liittyen mies sai postia, joissa hänen sukunimensä oli korvattu lapsen nimellä. Se oli mielestäni joka kerta yhtä hupaisaa.

Sukunimi voi olla eri vaikka olisikin naimisissa. Meillä vaimo piti omansa, lapsillamme on isän sukunimi. Mutta siitä meinasikin syntyä melkoinen soppa kaukomailla passintarkastuksessa kun vaimoni oli lasten kanssa yhdessä reissussa, ja passeissa eri sukunimet. Siinä vaiheessa ruvettiin kyselemään syntymätodistusta jota ei tietenkään ollut mukana. Onneksi rajavartija lopulta uskoi lapset omiksi ja tilanteesta pääsi puhumalla eteenpäin eikä tullut poliisijuttua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/57 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toinen avoliitossa oleva kyselee: onko mahdollista pitää varat/omaisuus täysin erillään avioliitossa, vai tuleeko siitä "yhteistä"? En ole innostunut naimisiinmenosta siksi, että itse olen säästäväinen ja minulla on jonkin verran omaisuutta ja säästöjä (myös perintöä, sekä jo saatua että tulevaa). Mies taas pistää kaiken menemään, ja hän onkin velkaantunut tässä vuosien varrella aika tavalla. Meillä menee loistavasti niin kauan kuin kumpikin hoitaa omat raha-asiansa, mutta en missään nimessä halua, että miehelle syntyy oikeuksia minun säästöihini tms. Vaikuttaako avioliitto tähän jotenkin? Meillä on yksi lapsi.

Vierailija
50/57 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ensin pitää olla naimisissa ja sitten vasta on siunatun tilan vuoro. Muuten rypee synnissä.

1800-luku kyseli asennettaan takaisin, palauta heti!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/57 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nyt alkaa pelottaa oma tilanne. Takana 20 vuotta avoliittoa ja yhteiset lapset ja talo miehen kanssa, joka ei suostu avioliittoon. Mitään testamenttejakaan ei ole. Mitä kannattaisi tehdä?

Jättää se sika!

Vierailija
52/57 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ottamatta tässä keskustelussa kantaa muuhun kuin tuohon lähiomainen asiaan; olen töissä sairaalassa ja tieto siis sitä kautta. Jokaiselta kysytään (on kysytty) jo ensimmäisessä kontaktissa terveydenhuoltoon (tk, sairaala yms) yhteyshenkilön tai -henkilöiden tiedot ja aina käynneillä nämä tiedot tulee tarkastaa. Yleensä sellaiseksi nimetään puoliso (avo- tai aviopuoliso), lapsi, vanhempi tai sisarus. Eli sukulainen. Mutta joskus siellä voi olla joku ystävä tai naapurikin. Eli pointtina se, että onnettomuuden sattuessa tai potilaan ollessa sairaalassa muuten tieto kerrotaan sille potilaan itse nimeämälle yhteyshenkilölle, joka tietojärjestelmään on kirjattu. Se on ihan sitten ollut potilaasta kiinni, onko se naapurin Pera vai äiti, siinä ei sukulaissuhteita lähdetä selvittelemään. Sitten taas jos on kysymys loppuvaiheen virtojen katkaisusta, pyritään selvittämään läheisten kautta, mikä olisi ollut potilaan oma näkemys asiaan, ja sitten tehdään yhteistuumainen päätös asiasta, siinäkään ei kysellä avioliiton perään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/57 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Toinen avoliitossa oleva kyselee: onko mahdollista pitää varat/omaisuus täysin erillään avioliitossa, vai tuleeko siitä "yhteistä"? En ole innostunut naimisiinmenosta siksi, että itse olen säästäväinen ja minulla on jonkin verran omaisuutta ja säästöjä (myös perintöä, sekä jo saatua että tulevaa). Mies taas pistää kaiken menemään, ja hän onkin velkaantunut tässä vuosien varrella aika tavalla. Meillä menee loistavasti niin kauan kuin kumpikin hoitaa omat raha-asiansa, mutta en missään nimessä halua, että miehelle syntyy oikeuksia minun säästöihini tms. Vaikuttaako avioliitto tähän jotenkin? Meillä on yksi lapsi.

Googlaa "avioehto".

Vierailija
54/57 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta tässä keskustelussa kantaa muuhun kuin tuohon lähiomainen asiaan; olen töissä sairaalassa ja tieto siis sitä kautta. Jokaiselta kysytään (on kysytty) jo ensimmäisessä kontaktissa terveydenhuoltoon (tk, sairaala yms) yhteyshenkilön tai -henkilöiden tiedot ja aina käynneillä nämä tiedot tulee tarkastaa. Yleensä sellaiseksi nimetään puoliso (avo- tai aviopuoliso), lapsi, vanhempi tai sisarus. Eli sukulainen. Mutta joskus siellä voi olla joku ystävä tai naapurikin. Eli pointtina se, että onnettomuuden sattuessa tai potilaan ollessa sairaalassa muuten tieto kerrotaan sille potilaan itse nimeämälle yhteyshenkilölle, joka tietojärjestelmään on kirjattu. Se on ihan sitten ollut potilaasta kiinni, onko se naapurin Pera vai äiti, siinä ei sukulaissuhteita lähdetä selvittelemään. Sitten taas jos on kysymys loppuvaiheen virtojen katkaisusta, pyritään selvittämään läheisten kautta, mikä olisi ollut potilaan oma näkemys asiaan, ja sitten tehdään yhteistuumainen päätös asiasta, siinäkään ei kysellä avioliiton perään.

Entä, jos teille tuodaan tajuttomana ihminen, joka on (ainakin omasta mielestään) ollut koko aikuisikänsä niin terve, ettei ole tarvinnut mitään terveydenhuoloon palveluja. Hänellä ei liene siellä teidän rekistereissänne mitään merkintää yhteyshenkilöstä, jolle hän itse haluaisi tietojaan luovutettavan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/57 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta tässä keskustelussa kantaa muuhun kuin tuohon lähiomainen asiaan; olen töissä sairaalassa ja tieto siis sitä kautta. Jokaiselta kysytään (on kysytty) jo ensimmäisessä kontaktissa terveydenhuoltoon (tk, sairaala yms) yhteyshenkilön tai -henkilöiden tiedot ja aina käynneillä nämä tiedot tulee tarkastaa. Yleensä sellaiseksi nimetään puoliso (avo- tai aviopuoliso), lapsi, vanhempi tai sisarus. Eli sukulainen. Mutta joskus siellä voi olla joku ystävä tai naapurikin. Eli pointtina se, että onnettomuuden sattuessa tai potilaan ollessa sairaalassa muuten tieto kerrotaan sille potilaan itse nimeämälle yhteyshenkilölle, joka tietojärjestelmään on kirjattu. Se on ihan sitten ollut potilaasta kiinni, onko se naapurin Pera vai äiti, siinä ei sukulaissuhteita lähdetä selvittelemään. Sitten taas jos on kysymys loppuvaiheen virtojen katkaisusta, pyritään selvittämään läheisten kautta, mikä olisi ollut potilaan oma näkemys asiaan, ja sitten tehdään yhteistuumainen päätös asiasta, siinäkään ei kysellä avioliiton perään.

Entä, jos teille tuodaan tajuttomana ihminen, joka on (ainakin omasta mielestään) ollut koko aikuisikänsä niin terve, ettei ole tarvinnut mitään terveydenhuoloon palveluja. Hänellä ei liene siellä teidän rekistereissänne mitään merkintää yhteyshenkilöstä, jolle hän itse haluaisi tietojaan luovutettavan.

Minä olen aina käyttänyt vain yksityisiä lääkäripalveluita, koska on ollut hyvä vakuutus jo lapsena ja työterveys, viimeksi ollut julkisella "hoidossa" ollessani itse neuvolaikäinen. Olen kyllä käyttänyt lääkäripalveluita useastikin, mutta aina jossain Mehiläisessä tai Terveystalossa. Jouduin onnettomuuteen vuosi sitten ollessani 36-vuotias ja silloin oli pakko mennä julkiselle, mutta ei siellä julkisessa sairaalassa missään ollut merkintää että kuka olisi lähiomaiseni, edes Kanta-arkiston kautta ei löytynyt. Vaativat sitten heidän papereihinsa minulta ehdottomasti jonkun lähiomaisen (vaikka ensin yritin olla antamatta :D ). Laitoin sitten avomieheni.

Vierailija
56/57 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottamatta tässä keskustelussa kantaa muuhun kuin tuohon lähiomainen asiaan; olen töissä sairaalassa ja tieto siis sitä kautta. Jokaiselta kysytään (on kysytty) jo ensimmäisessä kontaktissa terveydenhuoltoon (tk, sairaala yms) yhteyshenkilön tai -henkilöiden tiedot ja aina käynneillä nämä tiedot tulee tarkastaa. Yleensä sellaiseksi nimetään puoliso (avo- tai aviopuoliso), lapsi, vanhempi tai sisarus. Eli sukulainen. Mutta joskus siellä voi olla joku ystävä tai naapurikin. Eli pointtina se, että onnettomuuden sattuessa tai potilaan ollessa sairaalassa muuten tieto kerrotaan sille potilaan itse nimeämälle yhteyshenkilölle, joka tietojärjestelmään on kirjattu. Se on ihan sitten ollut potilaasta kiinni, onko se naapurin Pera vai äiti, siinä ei sukulaissuhteita lähdetä selvittelemään. Sitten taas jos on kysymys loppuvaiheen virtojen katkaisusta, pyritään selvittämään läheisten kautta, mikä olisi ollut potilaan oma näkemys asiaan, ja sitten tehdään yhteistuumainen päätös asiasta, siinäkään ei kysellä avioliiton perään.

Entä, jos teille tuodaan tajuttomana ihminen, joka on (ainakin omasta mielestään) ollut koko aikuisikänsä niin terve, ettei ole tarvinnut mitään terveydenhuoloon palveluja. Hänellä ei liene siellä teidän rekistereissänne mitään merkintää yhteyshenkilöstä, jolle hän itse haluaisi tietojaan luovutettavan.

En nyt äkkiä muista ko. tilannetta kohdalle sattuneen, mutta sitten hoidettaisiin potilasta ja odoteltaisiin, josko yhteydenotto tulisi jostain päin. Tarpeen vaatiessa sitten yritettäisiin jotain kautta selvittää, missä ko ihminen asuu ja asuuko hänen kanssaan muita jne.. sitä kautta sitten. Mutta harvinaista tuollainen on.

Vierailija
57/57 |
15.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen avoliitossa, ja aina ennen synnytyksiä olen täyttänyt lomakkeisiin lapsen isän yhteystiedot lähiomaiseksi.

Kaikki on mennyt aina hyvin, joten konkreettista kokemusta ei ole. Mutta jotenkin veikkaan, että jos olisin vaipunut vaikka koomaan, ei naapurin Pera olisi ollut ihan samalla viivalla lasteni isän kanssa.