Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vanhemman kuolema ja perintövero
08.03.2017 |
Jos perheen äiti kuolee, ja hänellä on puolisonsa kanssa yhdessä omistama velaton asunto-osake, eikä merkittäviä rahavaroja tai muuta omaisuutta, maksavatko jälkeläiset perintöveron omasta osuudestaan heti perunkirjoitusten jälkeen vai vasta sitten, kun toinenkin vanhempi on kuollut?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Jos kuolleen avioleski pitää asunnon hallintaoikeuden, se pienentää perintöveroa, laskukaava: www.heti.fi -sivuilla.
Usein vainalla oli muutakin omaisuutta, ellei kesämökkiä niin ehkä auto (tai ehkä puolet siitä?), ei-tavanomaiseen koti-irtaimistoon kuuluvia tavaroita, kuten koruja, tiettyjä työkaluja, taidetta, keräilytavaroita, ase ja tietenkin omat pankkitilit ja puolet yhteisistä.
Hautaus- ja perunkirjoituskulut ja muut vainajan viimeiset laskut toki maksetaan ensin, sitten pitää tehdä ositus puolisoitten välillä. Jos leski on varakkaampi, hänen ei tarvitse maksaa tasinkoa, mutta vainajaa varattomampi leski on oikeutettu tasinkoon - perilliset päättävät mitä se on, voi olla esim. suurempi osuus asuntoon, jos leski on joka tapauksessa siihen jäämässä.
Ositusta ei toki ole pakko puolisoitten välillä heti tehdä, mutta erittäin suositeltavaa se on, jotta varat eivät sekoittuisi ja leski voisi helpommin käyttää omaa omaisuuttaan, ja erityisen tärkeä varhainen ositus on jos puolisoilla on eri perilliset. Tässä vaiheessa täytyy tietää oliko avioehtoa tai oliko puolisoilla omaisuutta, jota koskee muu määräys, esim. hänen aiemmin saamaansa perintöä tai lahjaa. Verottaja tekee vain laskennallisen osituksentapaisen voidakseen laskea mahdolliset perintöverot.
Kun mahdollisesta tasingosta on päätetty, tiedetään vainajan jäämistö, joka jaetaan perillisten kesken, ellei testamenttia ollut. Perinnönjakokin voidaan tehdä heti, esim. Lapset tulevat omistamaan kukin osan vanhempiensa asuntoa, vaikka eivät toki saa siihen hallintaoikeutta - mikä siis vähentää perintöveroa.
Onhan se hankalaa, jos perintöveroa tulee maksettavaksi, kun perinnön realisointi ei onnistu, eikä kesällä ole rahaa, silloin maksuohjelmasta pitää sopia verottajan kanssa. Viisasta on itse perillisenä tietenkin yrittää säästää, jos ko. tilanne on todennäköinen. Jos leski pystyy ja haluaa avustaa veron maksussa, se on teille joko lahja tai laina, joka otetaan huomioon lesken perinnönjaossa.
Tottakai olisi helpompaa, jos vero lankeaisi maksuun vasta kun perintöön saa hallintaoikeudenkin, mutta muuten en ymmärrä miksi perintöverosta pitäisi luopua: työansioista ja tavaroiden/palvelujen ostosta pitää maksaa kovat verot, mutta kun saa ilmaista rahaa, se jonkun mielestä pitäisi ollakin verotonta, sehän se vasta epäoikeudenmukaista olisikin!
Olisin yläpeukuttanut, mutta viimeinen kappale sai minut muuttamaan mieleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perintöverosta saa jo hallintaoikeus- ja alaikäisyyshuojennukset, samoin lesken testamenttisaannosta, eikä muillakaan alle 20 000 eurosta mene mitään, MUTTA vielä kun saisi veron maksaa VASTA KUN perinnön tosiasiallisesti saa hallintaansa, voisi veron hyväksyäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuolleen avioleski pitää asunnon hallintaoikeuden, se pienentää perintöveroa, laskukaava: www.heti.fi -sivuilla.
Usein vainalla oli muutakin omaisuutta, ellei kesämökkiä niin ehkä auto (tai ehkä puolet siitä?), ei-tavanomaiseen koti-irtaimistoon kuuluvia tavaroita, kuten koruja, tiettyjä työkaluja, taidetta, keräilytavaroita, ase ja tietenkin omat pankkitilit ja puolet yhteisistä.
Hautaus- ja perunkirjoituskulut ja muut vainajan viimeiset laskut toki maksetaan ensin, sitten pitää tehdä ositus puolisoitten välillä. Jos leski on varakkaampi, hänen ei tarvitse maksaa tasinkoa, mutta vainajaa varattomampi leski on oikeutettu tasinkoon - perilliset päättävät mitä se on, voi olla esim. suurempi osuus asuntoon, jos leski on joka tapauksessa siihen jäämässä.
Ositusta ei toki ole pakko puolisoitten välillä heti tehdä, mutta erittäin suositeltavaa se on, jotta varat eivät sekoittuisi ja leski voisi helpommin käyttää omaa omaisuuttaan, ja erityisen tärkeä varhainen ositus on jos puolisoilla on eri perilliset. Tässä vaiheessa täytyy tietää oliko avioehtoa tai oliko puolisoilla omaisuutta, jota koskee muu määräys, esim. hänen aiemmin saamaansa perintöä tai lahjaa. Verottaja tekee vain laskennallisen osituksentapaisen voidakseen laskea mahdolliset perintöverot.
Kun mahdollisesta tasingosta on päätetty, tiedetään vainajan jäämistö, joka jaetaan perillisten kesken, ellei testamenttia ollut. Perinnönjakokin voidaan tehdä heti, esim. Lapset tulevat omistamaan kukin osan vanhempiensa asuntoa, vaikka eivät toki saa siihen hallintaoikeutta - mikä siis vähentää perintöveroa.
Onhan se hankalaa, jos perintöveroa tulee maksettavaksi, kun perinnön realisointi ei onnistu, eikä kesällä ole rahaa, silloin maksuohjelmasta pitää sopia verottajan kanssa. Viisasta on itse perillisenä tietenkin yrittää säästää, jos ko. tilanne on todennäköinen. Jos leski pystyy ja haluaa avustaa veron maksussa, se on teille joko lahja tai laina, joka otetaan huomioon lesken perinnönjaossa.
Tottakai olisi helpompaa, jos vero lankeaisi maksuun vasta kun perintöön saa hallintaoikeudenkin, mutta muuten en ymmärrä miksi perintöverosta pitäisi luopua: työansioista ja tavaroiden/palvelujen ostosta pitää maksaa kovat verot, mutta kun saa ilmaista rahaa, se jonkun mielestä pitäisi ollakin verotonta, sehän se vasta epäoikeudenmukaista olisikin!
Olisin yläpeukuttanut, mutta viimeinen kappale sai minut muuttamaan mieleni.
Mikä viimeisessä kappaleessa sai mielesi muuttumaan, oletko esimerkiksi sitä mieltä, että kaikenkokoiset perinnöt/testamenttisaannot pitäisi olla verottomia? Miksi? Minusta ilmaiseksi ja ansiotta (niin kuin joku kirjoitti) saatu on oikeudenmukainen verotuskohde, jos kerran työansiokin on.
Sillä ei muuten ole kerrassaan mitään merkitystä mitä veroja perinnönjättäjä on jo maksanut, kaikki muutkin niitä maksavat jos samoin elävät, perittävät ovat ne maksaneet, eivät perivät. Muutenkin tämä maailma toimii nimenomaan niin, että raha liikkuu ja tuottaa, verorahatkin ovat osa tätä kiertokulkua.
Minusta se nyt vaan on hullua, että jos antaa lapsilleen omaisuutta, niin siihenkin tunkee verottaja väliin.
Se omaisuus on jo verotettu moneen kertaan ja edelleen menee kiinteistövero vuosittain ja pääomavero, jos kiinteistlstä on tuottoa.
Jos sillä kiinteistöllä joutuu teettämään korjauksia, niin taas joutuu omistaja maksamaan veroja (eli antamaan rahaa sille korjausfirmalle sen verran enemmän, että se pystyy maksamaan veronsa ja se työntekijäkin palkastaan veronsa ja korjaustarvikkeista vero. Onneksi sentään on pieni huojennus nykyään joistain hommista eli kotitalousvähennys)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perintövero on kyllä yks vihoviimenen... Kuollut omainen on maksanut jäämistöstään veroa useaan otteeseen alvien, tuloverojen ja kiinteistöverojen muodossa. Hyvä, että vielä peritään perintöveroa, ettei omainen välttämättä voi lunastaa lainkaan perintöä.
Tämä!! Naurettavaa maksella useita kertoja veroja yhdestä ja samasta asiasta.
Kyrsi aivan suunnattomasti maksella perintöveroja isän kuoleman jälkeen, kun äiti kuitenkin on vielä elossa. Emme me perilliset ole mitään perintöä vielä saaneet, kun kuolinpesä on edelleen jakamatta. Ja hyvä niin. Äitillä on mielestäni täysi oikeus asua isän kanssa hankkimine omaisuuksineen isän kanssa rakentamassaan talossa.
Mutta kismittihän se maksaa köyhänä opiskelijana perintöveroja perinnöstä, jota ei oltu saatu. Lainalla se vero piti maksaa.
Varmasti oli hankala ja epäoikeudenmukainen tilanne. Huomaathan kuitenkin, että vika ei ole sinänsä perintöverossa, vaan sen maksuajassa, joka oli jo silloin kun ette vielä olleet saaneet perinnön hallintaoikeutta. Jos perintö on tarvittaessa rahaksi muutetavissa, ei perintöverossa ole mitään väärää, varsinkaan nykyhuojennuksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuolleen avioleski pitää asunnon hallintaoikeuden, se pienentää perintöveroa, laskukaava: www.heti.fi -sivuilla.
Usein vainalla oli muutakin omaisuutta, ellei kesämökkiä niin ehkä auto (tai ehkä puolet siitä?), ei-tavanomaiseen koti-irtaimistoon kuuluvia tavaroita, kuten koruja, tiettyjä työkaluja, taidetta, keräilytavaroita, ase ja tietenkin omat pankkitilit ja puolet yhteisistä.
Hautaus- ja perunkirjoituskulut ja muut vainajan viimeiset laskut toki maksetaan ensin, sitten pitää tehdä ositus puolisoitten välillä. Jos leski on varakkaampi, hänen ei tarvitse maksaa tasinkoa, mutta vainajaa varattomampi leski on oikeutettu tasinkoon - perilliset päättävät mitä se on, voi olla esim. suurempi osuus asuntoon, jos leski on joka tapauksessa siihen jäämässä.
Ositusta ei toki ole pakko puolisoitten välillä heti tehdä, mutta erittäin suositeltavaa se on, jotta varat eivät sekoittuisi ja leski voisi helpommin käyttää omaa omaisuuttaan, ja erityisen tärkeä varhainen ositus on jos puolisoilla on eri perilliset. Tässä vaiheessa täytyy tietää oliko avioehtoa tai oliko puolisoilla omaisuutta, jota koskee muu määräys, esim. hänen aiemmin saamaansa perintöä tai lahjaa. Verottaja tekee vain laskennallisen osituksentapaisen voidakseen laskea mahdolliset perintöverot.
Kun mahdollisesta tasingosta on päätetty, tiedetään vainajan jäämistö, joka jaetaan perillisten kesken, ellei testamenttia ollut. Perinnönjakokin voidaan tehdä heti, esim. Lapset tulevat omistamaan kukin osan vanhempiensa asuntoa, vaikka eivät toki saa siihen hallintaoikeutta - mikä siis vähentää perintöveroa.
Onhan se hankalaa, jos perintöveroa tulee maksettavaksi, kun perinnön realisointi ei onnistu, eikä kesällä ole rahaa, silloin maksuohjelmasta pitää sopia verottajan kanssa. Viisasta on itse perillisenä tietenkin yrittää säästää, jos ko. tilanne on todennäköinen. Jos leski pystyy ja haluaa avustaa veron maksussa, se on teille joko lahja tai laina, joka otetaan huomioon lesken perinnönjaossa.
Tottakai olisi helpompaa, jos vero lankeaisi maksuun vasta kun perintöön saa hallintaoikeudenkin, mutta muuten en ymmärrä miksi perintöverosta pitäisi luopua: työansioista ja tavaroiden/palvelujen ostosta pitää maksaa kovat verot, mutta kun saa ilmaista rahaa, se jonkun mielestä pitäisi ollakin verotonta, sehän se vasta epäoikeudenmukaista olisikin!
Olisin yläpeukuttanut, mutta viimeinen kappale sai minut muuttamaan mieleni.
Minusta taas koko kirjoitus oli oikein hyvä. Kysytään sinulta niin päin, että olisko oikeudenmukaista ottaa se, mikä perintöveroilla saadaan, palkkaverotuksesta? Sehän on paljon epäoikeudenmukaisempaa, koska saajalleen perintö on aina ylimääräistä tuloa ja palkkaveroa maksetaan kaikki (siis me, jotka palkkaa saamme).
Isäni kuoli vähän aikaa sitten. Sairastan parantumatonta sairautta ja olen sittä syystä työtön. Iso perintöverolaskuhan tästä kuitenkin tuli ja mitään en ole vielä perimässä. Isän kuolema oli äkillinen, traaginen ja traumatisoiva. Koko sukumme ja perheemme suree syvästi..Onko oikein että minua rangaistaan perintöverolla?
Alue: Aihe vapaa
Jos kuolleen avioleski pitää asunnon hallintaoikeuden, se pienentää perintöveroa, laskukaava: www.heti.fi -sivuilla.
Usein vainalla oli muutakin omaisuutta, ellei kesämökkiä niin ehkä auto (tai ehkä puolet siitä?), ei-tavanomaiseen koti-irtaimistoon kuuluvia tavaroita, kuten koruja, tiettyjä työkaluja, taidetta, keräilytavaroita, ase ja tietenkin omat pankkitilit ja puolet yhteisistä.
Hautaus- ja perunkirjoituskulut ja muut vainajan viimeiset laskut toki maksetaan ensin, sitten pitää tehdä ositus puolisoitten välillä. Jos leski on varakkaampi, hänen ei tarvitse maksaa tasinkoa, mutta vainajaa varattomampi leski on oikeutettu tasinkoon - perilliset päättävät mitä se on, voi olla esim. suurempi osuus asuntoon, jos leski on joka tapauksessa siihen jäämässä.
Ositusta ei toki ole pakko puolisoitten välillä heti tehdä, mutta erittäin suositeltavaa se on, jotta varat eivät sekoittuisi ja leski voisi helpommin käyttää omaa omaisuuttaan, ja erityisen tärkeä varhainen ositus on jos puolisoilla on eri perilliset. Tässä vaiheessa täytyy tietää oliko avioehtoa tai oliko puolisoilla omaisuutta, jota koskee muu määräys, esim. hänen aiemmin saamaansa perintöä tai lahjaa. Verottaja tekee vain laskennallisen osituksentapaisen voidakseen laskea mahdolliset perintöverot.
Kun mahdollisesta tasingosta on päätetty, tiedetään vainajan jäämistö, joka jaetaan perillisten kesken, ellei testamenttia ollut. Perinnönjakokin voidaan tehdä heti, esim. Lapset tulevat omistamaan kukin osan vanhempiensa asuntoa, vaikka eivät toki saa siihen hallintaoikeutta - mikä siis vähentää perintöveroa.
Onhan se hankalaa, jos perintöveroa tulee maksettavaksi, kun perinnön realisointi ei onnistu, eikä kesällä ole rahaa, silloin maksuohjelmasta pitää sopia verottajan kanssa. Viisasta on itse perillisenä tietenkin yrittää säästää, jos ko. tilanne on todennäköinen. Jos leski pystyy ja haluaa avustaa veron maksussa, se on teille joko lahja tai laina, joka otetaan huomioon lesken perinnönjaossa.
Tottakai olisi helpompaa, jos vero lankeaisi maksuun vasta kun perintöön saa hallintaoikeudenkin, mutta muuten en ymmärrä miksi perintöverosta pitäisi luopua: työansioista ja tavaroiden/palvelujen ostosta pitää maksaa kovat verot, mutta kun saa ilmaista rahaa, se jonkun mielestä pitäisi ollakin verotonta, sehän se vasta epäoikeudenmukaista olisikin!