Hei sinä helposti nokkiisi ottava ihminen!

Mulla oli työkaveri, jolla oli ihan ok itsetunto, mutta hän oli tosikko, joka ei ymmärtänyt huumoria vaan loukkaantui vähän kaikesta. Pelottava tyyppi.

Asioilla on aina kaksi puolta :D En kyllä lähde ap:ta neuvomaan, kun en häntä paremmin tunne. Onhan näitä nähty riittämiin, jotka loukkaavat toisia jatkuvasti ja sitten päivittelevät toisten herkkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on esimerkki keskustelusta, josta herkkä loukkaantuja ottaa nokkiinsa.

Loukkaantuja: - Minä pidän jazzista.

Keskutelukumppani: -Minä taas en pidä jazzista. Pidän oopperasta.

Loukkaantuja kokee sen, että toinen sanoo, että ei pidä samasnlaisesta musiikista kritiikkinä itseään kohtaan. Hän tulkitsee kommentin siten, että toisen mielestä hänenellä on sysipaska musiikkimaku. Vaikka mitää sellaista ei ole sanottu eikä tarkoitettu. Se, että toinen ei pidä jazzista ei ole henkilökohtainen loukkaus jazzfaneille, vaan toteamus. Aikuisen terveitsetuntoisen ihmisen pitäisi ymmärtää, että makuja on monenlaisia eikä yksikään ole toista parempi.

Olen tuo aiemmin kommannut "entinen herkkänahkainen otus"... tuossa tilanteessa luultavasti kaverisi oikeasti ajattelee että keskustelukumppani haastaa hänen näkemyksensä oikeellisuuden. Luultavasti kasvanut esim. vanhemman kanssa joka salli vain yhden, oikean mielipiteen ja tukahdutti lapsensa mielipiteitä. Lapsi kasvanut herkkänahkaiseksi aikuiseksi joka kuvittelee kaikkien yrittävän lytätä tämän mielipiteitä. Luultavasti on itsekin aika mustavalkoinen, eli jos on varma omasta mielipiteestään, ei arvosta muiden mielipiteitä, koska kuvittelee että maailma toimii niin että joku on aina oikeassa ja toinen väärässä - niinhän hänelle on opetettu. Jotkut kasvavat tuosta yli, toiset eivät.

Jos haluat saada herkkänahkaisuuden vähenemään, kannattaa yrittää viestiä kaverille kaikin tavoin että olet luotettava ja muiden mielipiteitä arvostava (myös siten ettet hauku muita tuttavia tai heidän mielipiteitään hänen kuullensa, koska tällöin herkkänahkainen kaverisi heittäytyy vallan paranoidiksi ja ajattelee sinun ajattelevan hänestä samalla lailla). Tosin tämä voi olla turhan vaivalloinen tie, sillä se vaatii aikamoista omistautumista sinulta hänen olonsa parantamiseen. Lähtökohtaisestihan normaaliin ystävyyteen ei tällainen toisen tunteiden vaaliminen ja kehittäminen kuulu.

Vielä sellainen neuvo, että jos päätät katkaista ystävyyden niin kannattaa tehdä se pikku hiljaa harventaen näkemiskertoja. Jos katkaiset välit yhtäkkisesti niin saatat aiheuttaa kaverille pahoja haavoja ja/tai vihaa sinua kohtaan, kun kerran teet sen pahimman mitä hän koko ajan odottaa - sitä että hänelle osoitetaan hänen olevan kelvoton jossain. Selkeästi välität kaveristasi, joten suosittelen että yrität ymmärtää niin pitkälle kun jaksat, ja jos et jaksa, niin hellästi irtaannut tästä antamalla kaveruuden kuolla luonnollisen kuoleman.

No mä olen hienotunteinen, enkä pösäyttele ihmisille mitä sattuu enkä pidä ns totuudentorvista. Silti nuo herkkänahkaiset rasittavat, sillä esim. omassa tuttavapiirissä on niitä jotka saattavat vaahdota jostain mitättömästä asiasta viikkokaupalla. En koe mitenkään mielekkääksi myöskään tuntikausien "mitä sekin oikein tarkoitti kun sanoi hei sellaisella äänensävyllä / sanoi ettei ehdi tavata mutta facebookista kuitenkin näin että kävi ostoksilla" pohdintoja ja märehdintää. Mikä tahansa pikkujuttu, vaikka se jos tuttu ei moikannut kadulla tulkitaan veriseksi loukkaukseksi vaikka kyse voi olla ihan viattomasta asiasta kuten siitä ettei se tuttu edes huomannut tätä herkkänahkaista.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen kohtuullisen herkkä ihminen, en nyt jatkuvasti loukkaannu, mutta jos homma ei ole oikeudenmukaista niin sitten kyllä ja sanon loukkaantumiseni asiallisesti ääneenkin, en pidä kuukauden mykkäkoulua vaan juttelen asian halki heti.

Olen kyllä törmännyt ap:n kaltaisiin ihmisiin jotka puhuvat todella loukkaavasti ja sitten kun joku ottaa esiin loukkaantumisensa, niin johan tämä ilkeästi puhuva loukkaantuu itse ja ryhtyy puhumaan juuri aloituksessa kuvatulla tavalla, eli väheksymään toisten tunteita ja parjaamaan toista liian herkäksi.

TODELLA usein sellaiset ihmiset jotka ovat suoranaisia, eivät kestä jos heille ollaan suorasanaisia takaisin.

Tässä ketjussa nyt oli vähän eri asiasta kyse. :-) Ei tietystikään ketään saa tahattomasti tai tahallisesti loukata. Mutta tässä siis puhuttiin näistä mielensäpahoittajista, jotka ovat jatkuvasti loukkaantuneita. Itse olen muutamilta tällaisilta helposti nokkiinsa ottavilta kuullut samaa kuin itsekin kerroit, että olet vain niin herkkä.

Herkkyys ja herkkänahkaisuus ovat kuitenkin eri asioita.

Olen saanut tuollaisen leiman eräiltä sukulaisilta. kommentit "sulla on kyllä paljon mahaa synnytyksen jäljiltä", "peppus on levinnyt" jne ei edelleenkään mielestäni ole asiallisia. Kun sitten olen osoittanut loukkaantuneeni, on pidetty liian herkkänahkaisena. Ettei Ap:n kohdalla ole kyse siitä?

Vierailija kirjoitti:

Olen saanut tuollaisen leiman eräiltä sukulaisilta. kommentit "sulla on kyllä paljon mahaa synnytyksen jäljiltä", "peppus on levinnyt" jne ei edelleenkään mielestäni ole asiallisia. Kun sitten olen osoittanut loukkaantuneeni, on pidetty liian herkkänahkaisena. Ettei Ap:n kohdalla ole kyse siitä?

Mielestäni ei ollut kyse siitä, vaan aidosti henkilöistä, jotka kääntävät kaiken itseensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen saanut tuollaisen leiman eräiltä sukulaisilta. kommentit "sulla on kyllä paljon mahaa synnytyksen jäljiltä", "peppus on levinnyt" jne ei edelleenkään mielestäni ole asiallisia. Kun sitten olen osoittanut loukkaantuneeni, on pidetty liian herkkänahkaisena. Ettei Ap:n kohdalla ole kyse siitä?

Mielestäni ei ollut kyse siitä, vaan aidosti henkilöistä, jotka kääntävät kaiken itseensä.

Kiitos vastauksista! Osassa pointti oli selkeästi ymmärretty väärin, mutta tuli todella asiallisia ja valaiseviakin vastauksia. Joo ja kyllä itsekin olen saanut kommentteja esim. raskauden jälkeen että kylläpä jäi vielä vatsaa tms., mutta en niin ottanut sitä itseeni, koska sehän nyt kuului asiaankin ja tiedostin sen itsekin, mutta saattoipa tuohon olla piikkikin kätkettynä. Osassa viesteissä ap:ta syyllistettiin suoruudesta ja ilkeydestä, mutta kuten jo aiemmin kirjoitin, en ole ilkeä ihminen enkä ikinä ilkeile kenellekään, saati viljele mitään piilokuittailuja. Suoranpuoleinen ihminen saatan olla, mutta en siltikään mitä tahansa räväyttele ilmoille ja varsinkin ammattimaisen mielensäpahoittajan kanssa olen superhypervarovainen siitä miten asiat muotoilen ja mitä sanon, mutta eipä tahdo sekään piisata vaan aina mielensäpahoittaja näkee jossain jotain suutahtamisen arvoista, aina en oikein tahdo tietää mistä milloinkin kyse on vaikka miten kelailen sanomisiani ja tekemisiäni mielessäni.

Hyvää päivänjatkoa kaikille ja kiitos kommenteista!

Terkuin ap

Vierailija kirjoitti:

Tajuatko itse että olet liian herkkänahkainen? Ja haittaako se jotenkin sinua? Miksi vedät lähes asiasta kuin asiasta herneen nenääsi? Miksi??

On aika raskasta olla ystäväsi kuule, kun ei koskaan tiedä milloin taas sanon tai teen jotain mistä seuraa jälleen kerran ainakin KUUKAUDEN mittainen välirikko.

Entä te ei-herneenpalkoja nenässään kasvattavat: Koetteko te muut nämä mielensäpahoittajat raskaina tyyppeinä? On kuulkaa hemmetin rasittavaa! Ugh, olen avautunut. ;D

Täh? Miks ootte tekemisissä noin toisistanne erilaisten ihmisten kanssa enempi kuin tarvitsee?

Kumma kun itselläni ei ole herkkänahkaisia kavereita vaikka paljon puhunkin!

Itse olen herkkänahkainen vain yhdeb ihmisen mielestä. Hän loukkaa kaikkia tahallaan, koska hänestä on jännää jutella aiheista, jotka ovat juuri sill hetkellä juttelukumppanille kipeitä. Ongelma olet sinä!

Vierailija kirjoitti:

Kumma kun itselläni ei ole herkkänahkaisia kavereita vaikka paljon puhunkin!

Itse olen herkkänahkainen vain yhdeb ihmisen mielestä. Hän loukkaa kaikkia tahallaan, koska hänestä on jännää jutella aiheista, jotka ovat juuri sill hetkellä juttelukumppanille kipeitä. Ongelma olet sinä!

Tiedätkös, ei mullakaan ole kuin yksi tämmöinen loukkaantuja ystäväpiirissäni.

ap

En lukenut ketjua, vaan vastaus ap:n kysymykseen: kyllä, herneen nenäännvetävät ovat rasittavia. Ei ole kiva elää elämää niin, että pelkää koko ajan herättävänsä nukkuvan karhun.

Kysehän on perimmiltään siitä,,että ihminen ei tunnitse ja hallitse tunteitaan. Eli tunneälyn puutteesta. Ongelma ei siis ole minun, vaan sen mielensäpahoittajan. Vaikka tämän ymmärrän, niin munankuorilla käveleminen ei ole minun juttuni.

Vierailija kirjoitti:

En lukenut ketjua, vaan vastaus ap:n kysymykseen: kyllä, herneen nenäännvetävät ovat rasittavia. Ei ole kiva elää elämää niin, että pelkää koko ajan herättävänsä nukkuvan karhun.

Kysehän on perimmiltään siitä,,että ihminen ei tunnitse ja hallitse tunteitaan. Eli tunneälyn puutteesta. Ongelma ei siis ole minun, vaan sen mielensäpahoittajan. Vaikka tämän ymmärrän, niin munankuorilla käveleminen ei ole minun juttuni.

Kiitos hyvästä vastauksestasi! :) Olipa osuvasti sanottu tuo "munankuorilla käveleminen ei ole minun juttuni". Alan olla kyllä vahvasti sitä mieltä että ei se ole minunkaan juttuni. Liian kuluttavaa.

ap