***30+ESIKOT viikko 12***

jatkaa näin Rooa sylissä, katsotaan onnistuuko.



Katja - vauvauinnista sen verran, että seikkailin nettisivuilla ja huomasin että Hakunilan uimahallissa pitäis olla uintia myös eli kokeillaan päästä sinne kun se olis sopivasti lähellä.



Frida ja muutkin kestoja käyttävät - noista vaippasatseista, en oo vielä saanut aikaiseksi hommata sitä bambuvaippaa vaan ollaan menty vanhoilla tutuilla harso+bumpyn kuori ja välillä nauhavaippa+ flanelli+ villlikset. Käyttääkö kuinka moni harsoja vai oletteko mieltyneet enemmän noihin muotoon ommeltuihin sisävaipoihin? Täytyy yrittää ensi viikolla suunnata kaupunkiin täydentämään varastoja. Saitko Lene (?)vaihdettua ne 60 cm villikset? Mun täytyis sellaiset ostaa ja siksi kyselen.



Tähän päättyy juttu taas kun Roosa kyllästyi

Sonja

pikaisesti yhdellä kädellä... snowapple, meillä oli myös 3kk neuvola. iiris painaa 6310g ja pituutta 62,6cm ja pipo 40,6. eli pitkä tyttö meillä. rokotuksesta ei tullut onneksi oireita. toto on viihtynyt kotona hyvin, vaunujen kanssa lenkkeily vaatii vielä harjoittelua. onneksi mies on ollut nyt viikon lomalla. vakuutuksesta sen verran, että en tiedä saadaanko me lonkkalastan takia ollenkaan vakuutusta, asia lähti asiantuntijoille eteenpäin...



pitääkö ratikkaan todella mennä etuovesta? minä sain ystvältäni ohjeen, että aina aisat ratikkaan päin, niin hyvin menee. eli kokeneemmat julkisten käyttäjät, mitä neuvoja/vinkkejä teillä on?



aika rankkaa taitaa itse kullakin olla synnytyksestä toipuminen ja valvominen jne. minulla paineet/univelka/vastuu näkyy myös painajaisina. eli näen unia, jossa iiris jää auton alle, tukehtuu, palelee, hukkuu, you name it, todella mukavaa herätä... on kuulemma normaalia, mutta todella inhottavaa.



nyt täytyy lopettaa, hyvää viikonloppua!

Voi Frida, saat munkin sympatiat. Toivotaan, että teidän tilanne helpottaisi, kun 3kk tulee täyteen. Siitäkin voisi olla sulle apua, jos tukiverkkosi kokkaisi sulle pakastimen täyteen ruokaa ja hoitaisi imuroinnin. saisit sitten levätä aina sopivan tilaisuuden tullen. Jaksamista!!



Luin eilen viime vkon viestit. Suiza oli kirjoittanut veden antamisesta vauvalle. vastaan nyt siihen meidän nlatädin kommentin, koska satuin sitä just viimeksi nlassa kysymään, kun miehen Englannin täti ehdotti sitä mulle. Nlatädin mukaan vauvan vatsalaukku on nyt niin pieni, ettei sinne kannata juottaa mitään, mistä ei saa ravinteita. vesi veisi turhaan tilaa ravitsevalta maidolta. elikkäs maitoa vaan janoon ja nälkään.



Mun naapurinnaisen 2,5kk ikäisellä vauvalla on rotavirus. Nähtiin edellispäivänä, jonka jälkeisenä yönä vauva oli aloittanut oksentamisen. toivottavasti meidän pikku D ei saa sitä! se voi muhia 10vrk ennen taudin puhkeämista, joten taidanpa jättää ensi vkon kuusijärven keikan väliin, ettei kaikilla esikoiden vauvoilla ole ripulia tiedossa. mutta 7.4. treffit sanomatalossa onnistuu mainiosti! Miten muille sopii se? Hyvä idea myöskin treffata joka toinen vko. Kannatetaan!



Toivottavasti Katjan Ainon kuume on laskenut ja tyttö kunnossa.



Lenelle epparista: kaikki on vähän äimänkäkenä kun ne katselee tuota mun alapäätä. ilmeisesti ompelussa on tapahtunut kämmi. NKL:llä gyne sitten arvioi, että näyttääkö siltä, että lopunikää on toiminnallista häiriötä (mm. sekstailut ja fillarointi ei onnistu) ja sitten jos siltä näyttää, niin leikkaukseen vaan. munkin eppari vuotaa vielä verta. tsemppiä sullekin alapääsi kanssa!



Susumin kanssa mulla on samanlaiset ajatukset vauvan ikävöimisestä. nyt jo, jos kipaisen kaupassa yksin, pitää monta kertaa soittaa kotiin ja kuulla, että vauvalla on kaikki hyvin.



Katjalle kiitos Kultakalat vinkistä. Soitin sinne. aletaan uimaan D:n kanssa Wilhelmiinassa Pikku-huopalahdessa toukokuun alussa. Tai mä en saa mennä altaaseen, mutta isä uittaa (ja äiti varmaan räpsii kuvia :)).



Oletteko muuten ajatelleet ottaa rotavirusrokotetta ja vesirokkorokotetta? mä olen niitä suunnitellut ottavani. kuulin just, että se rotavirusrokote on tosi tehokas, ja vauvat säästyy ripulilta. vesirokkorokotettakin nlatäti suositteli lähinnä jälkitautien pelossa.



onkos teillä vauvoille jo passit? me ollaan hankkimassa passia. kesällä varmaan reissataan. muillekin vinkiksi, että vauvalle kannattaa ottaa passi ennen kesää. eikös kesällä tule ne kalliit biopassit?



Mukavaa vkonloppua kaikille!

K + D 12 vkoa

elikkäs Tutannalle miljoonasti onnea!!! Nauttikaahan tuhisijastanne!

K+D

...sain Iiriksen toivottavasti hetkeksi nukahtamaan. Iiris ei nuku päivällä pitkiä unia ollenkaan ainoastaan sellaisia yhden unijakson mittaisia n.40min unia. Tuntuu, että nyt kun Iiris on täyttänyt sen 3kk on meillä alkanut elämä helpottumaan, toivottavasti Frida teilläkin alkaisi viimeistään 3kk iässä helpottamaan!!!! Tuo univelka on yhtä h****tiä, nyt kun tuntuu, että olen selvinnyt jatkuvasti itkemisestä ja päänsärystä(*koputtaa puuta*), niin minä olen meinannut kävellä päin punaisia, olen jättänyt kaikki ostokset kaupan kassalle ja laittanut hoitoaineet päähän moneen kertaan, kun en ole muistanut, olenko jo laittanut vai en. Lisäksi olen sujuvasti unohtanut ystävieni syntymäpäivät jne jne...



Joku kirjoitteli, anteeksi en muista kuka, että neuvolasta neuvottiin ensin antamaan hedelmäsoseita ennen perunaa, koska lisäpainon tarvetta ei ole. Meille taas neuvottiin juurikin, että ei kannata aloittaa makeilla soseilla, koska silloin ei välttämättä enää mitkään perunat ja porkkanat maistu. Itse ajattelin aloittaa Iirikselle kiinteiden maistelun 4kk iässä perunalla ja porkkanalla. Susumi, se vauvan ruokakirja joka saatiin sieltä ruokakurssilta, vaikutti aikas hyvältä, mitäs sinä pidit?



T. Swheatie ja Iiris

ihanasta tyttösestä :)



Katja ja jo parantunut Aino

Toivottavasti viime öinen viestini ei kantaudu äitini tai varsinkaan anopin korviin :-) Ei pitäisi kirjoittaa liian väsyneenä. Juuri kun tuntui että rupeaa järki lähtemään niin sain tytön nukkumaan tänä aamuna 11.30 asti! Nukuin itse 8 h ja nyt tuntuu taas ihan toisenlaiselta elämä. Vielä kun pääsisi suihkuun. Swheatie: kuullostaa tutulta, minäkin suihkussa monesti mietin että joko laitoin hoitoaineen ym. ja pahimpina aikoina tosiaan vain särkee päätä ja itkettää. Meilläkään tyttö ei nuku päivällä pitkiä unia jos en lähde vaunulenkille. Tai satunnaisesti saattaa nukkua 2-3 h kantoliinassa. Nyt tulimme juuri lenkiltä ja tyttö jatkaa vaunuissa unia. Olen rytmittänyt päivää viime aikoina niin, että aamulla joko nukutaan pitkään tai sitten lyhyet päikkärit (jolloin en itse ehdi kuin juuri nukahtaa), iltapäivällä vaunulenkki jolloin tyttö nukkuu hyvinkin 2-4 h. Alkuillasta nukkuu kantoliinassa ristisidonnassa unet, ja 20-21 jälkeen illalla rauhoittelen kehtosidonnassa, välillä teen masu- ja jalkahierontaa ja välillä tyttö haluaa olla pystyssä, sitten taas kehtosidontaan kantoliinaan ja tuutulauluja tai lattareita, jotka myös rauhoittavat tyttöä. (Kuuntelin paljon lattareita odotusaikana.)



Susumi ja Kanika, en minäkään voi olla pitkiä aikoja erossa vauvasta. Ei tee edes mieli lähteä esim. leffaan, baarista puhumattakaan. Pari kertaa olen käynyt kampaajalla ja, kuten kerroin, viimeksi soittelin kesken leikkauksen kotiin :-)



Kanika: ratikalla ei tarvitse mennä etuovesta sisään jos on vaunut (etkös sitä kysynyt?), vaan keskiovesta. On tosiaan fiksua mennä aisa edellä, koska siitä on vieraan helpompi nostaa kuin kuomupäästä. Olen matkustanut sekä bussilla että ratikalla ja hyvin on mennyt. Aina olen saanut apua, mutta usein täytyy pyytää että ihmiset huomaavat.



Kuusijärvi ensi to tai pe sopisi meille, samoin 7.4. Sanomatalolla. Säännölliset tapaamiset on hyvä idea!



Ohhoh, mitäköhän tekisi kun tyttö vain nukkuu :-) Taitaa ottaa menetettyjä unia takaisin. Täytyy käydä vähän kurkkimassa vaunuihin.



F & F 10 vkoa 4 pvää

Vielä rokotteista ja kestoista:



Eikös se rotavirusrokote tule apteekkeihin ensi syksynä? Sen voisi kyllä ottaa. Vesirokkorokotteesta en tiedä, senhän saisi jos osallistuisi tuohon rokotetutkimukseen. En ole vielä päättänyt osallistuisiko. Olisihan se tytölle ihan fiksua ottaa rokote vesirokkoonkin, koska voi sitten raskausaikana joskus tulevaisuudessa olla vaarallinen.



Sonja: olen käyttänyt sekä noita bambuvaippoja että viime aikoina melko paljon harsoja. Bambuista tulee minusta vähän tönkömpi paketti, vaikka muuten tykkään tosi paljon. Minulla on edelleen suunnitteluasteella fleecen ostaminen kuivaliinoiksi, toistaiseksi olen käyttänyt kertakäyttöisiä.



F & F

Hei! Jätti-isot onnittelut Susannalle tyttösen johdosta!! :)))) Tulehan sitten jaksamisen mukaan kertomaan kuulumisia ja laittamaan synnytyskertomustakin.



Täällä on taas päiväunitaistelu meneillään, yritän nyt systemaattisesti laittaa tytön sänkyyn (tai vaihtoehtoisesti partsille, mutta sinne ei jaksa laittaa montaa kertaa päivässä, kun ei viitsi pukea) heti kun alkaa näyttää väsymyksen merkkejä. Muuten on tiedossa hurjaa huutoa loppuillasta. Ootteko muuten koittaneet nukutuksessa sitä pepusta heijaamista, siis kun vauva on kyljellään, niin heijaa edestakaisin? Siinä on jotain ihme taikaa, saa nimittäin ainakin meidän tytön sulkemaan silmät aika nopsasti. Tosin nyt taas tippuu tutti koko ajan mikä saa sitten heräämään. Eli katotaan saanko millaisen pätkän kirjoitettua ennen kuin huuto kuuluu.



Tänä aamuna oli vähän epämiellyttävä herätys kun paita ja peitto olivat ihan maidossa... tyttö meni nukkumaan puoli kymmeneltä ja yöllä oli vaan yksi (!) syöttö puoli kolmelta, ja sitten heräsin aamulla 6.30 inhaan kosteaan tunteeseen. En pane yhtään pahakseen muutamaa yösyöttöä ettei nuo rinnat sitten pääsisi noin täyteen.



Siitä veden antamisesta tuli mieleen, että meidänkin neuvolatäti sanoi, että hyvin voi antaa hörppysen esim. maidon päälle suun puhdistukseen tai sitten jos on hikka niin tilkka vettä. Itse olen antanut maitohappobakteerijauheen veteen sekoitettuna, annan sen tuttipullosta jossa on ehkä 10 milliä vettä, tuo ei varmaan kauheasti vähennä vauvan saamaa energiaa. Suizakin varmaan tarkoitti ihan pikku hörppyjä. Onko Kanika Enkuissa sitten tapana antaa vauvoille vettäkin?



Ei ole vielä vauvalla passia, mutta olen tässä miettinyt jo useita viikkoja, että pitäisi hankkia. Kun pitää itsellekin hommata uusi passi. Täytyy vaan käydä passikuvauttamassa vauva, se on varmaan huvittavaa puuhaa. Ihan vielä ei oo tarkoitus lähteä reissuun, mutta ehkä kesällä jonnekin, tosin silloin ei viitsi ainakaan mihinkään Välimerelle lähteä kun siellä on niin kuuma.



Onko teille kaikille siis tullut kutsu johonkin rokotetutkimukseen? Ei meille vaan. Rotavirusrokotteen voisi kyllä ottaa, ja miksipä ei vesirokkorokotteen myös. Missä vaiheessa noita yleensä voi ottaa, ilmeisesti vähän vanhempana?



Swheatie, se vauvan ruokakirja vaikuttaa ihan hyödylliseltä, minä ainakin tarviin vinkkejä (ja ruokaohjeita) mitä sitten voi tarjota kun se on ajankohtaista. Huomaa kyllä että noi ruokasuositukset on vähän muuttuneet, kun sen kirjan lopussa on Tutteli-ruokien mainos, jossa on purkki vauvan omenatäysmehua 3kk:sta alkaen.



Oho, pääsin tänne viestin loppuun asti tauotta. :) Mitäs sitten tekisi... Taidan käyttää ajan ihan hyödyksi ja käydä siivoamassa keittiötä.



Heips taas ja mukavaa viikonloppua!



susumi&pulmu huomenna 10 vkoa

On taas tullut keskityttyä enemmän lukupuolelle palstaillessa...



Tutannalle hurjan paljon onnea pienestä tytön tylleröstä !! :-)



RvaSukkulalle kiitos kuvista!



Meidän viime neuvolakäynnin mitat olivat 5435g ja 56,2 cm. Seuraavalla kerralla on meilläkin tuo rokotus sitten ohjelmassa. Meille tuli myös aiemmin kysely tuohon rokotustutkimukseen osallistumisesta mutta päätin jättää väliin. Tuntui silloin liian kovalta pientä kohtaan eli en halua ylimääräisiä piikityksiä. Tärkeä tutkimus varmasti kuitenkin. Tuota rotavirus-rokotusta varmaan harkitaan mekin.



Vielä veden antamisesta, juuri niinkuin susumi arveli eli tarkoitin ihan pikkuryyppyjä. Olen satunnaisesti antanut silloin tällöin päivän aikana suun huuhtomiseksi varsinkin pulauttelujen jälkeen. Päivässä kokonaisvesimäärä on ehkä 10-20 ml eikä vähennä maidon määrää.



Täällä oli aiemmin juttua kuinka porukoilla on nyt ollut mm. epparimurheita, koliikkimurheita etc. Voimia vaan kaikille ja toivottavasti Fridan tilanne helpottaa mahdollisimman pian, sinä jos kuka tarvitsisit välillä lisäapua että saisit hengähdettyä ajoittain! Kanikalle ja Lenelle myös pikaista toipumista!



Niin se vaan tuntuu menevän, että jokaisella liittyy omalla tavallaan lapsen syntymääm samaan aikaan paljon iloa mutta myös surua ja murhetta. Kun toiset yrittävät parantua noista synnytyksen aiheuttamista vaivoista, niin minun puolestani pitäisi päästä sinuiksi ajatuksen kanssa että olen tosiaan synnyttänyt. Itseltäni puuttuu nyt siis koko fyysinen synnytyskokemus ja tuo " pikku kakkosen" mahdollinen yrittäminen tulee vaatimaan paljon pohdintaa. Aiemmin oli kaksi lasta haaveissa mutta se ei todellakaan ole enää itsestäänselvyys.



Se Kuusijärven tapaaminen ens viikon to tai pe olis oikein hyvä ja aloitetaan vaan ne Sanomatalon tapaamiset 7.4. alkaen.



nyt Lilli vaatii ruokaa joten on mentävä...



Suiza ja Lilli 12 vkoa tasan ! :-)

Sovittaisko Kuusijärven tapaamiseksi ensi perjantai 31.3? Lenkkeilijät vois tavata vaikka klo 12 ja kahvittelijat klo 13. Saatan kyllä itsekin tulla vaunulenkille, jos saan koiranulkoilutusapua. Ja sori, tuo ehdottamani perjantai oli tosiaan pitkäperjantai. Näin tämä aika menee ihan sumussa, en edes ole merkannut pääsiäistä puhelimen kalenteriin. Juhlapyhäthän ei näy siellä automaattisesti. Sonjan ehdottama 7.4. on toki parempi.



Sitten kun tavataan, meidän poikakin on jo ilman lonkkalastaa! Aleksi saa sen pois ensi keskiviikkona - jihuu! Swheatie, kirjoittelit tuosta vakuutuksen saamisesta/saamattomuudesta lonkkalastan takia. Me otettiin vakuutus ennen vauvan syntymää, mutta nyt haluttaisi siirtää se oman vakuutusyhtiömme lapsivakuutukseksi. (Omalla yhtiöllä, missä meillä on muut vakuutukset, ei ollut syntymättömän lapsen vakuutusta.) Taitaa jäädä meilläkin sitten haaveeksi tuo vaihto. Tosin todennäköisesti ne suostuisi antamaan vakuutuksen, mutta rajaisivat kaikki lonkka- ja ehkä muutkin nivelvaivat vakuutuksen ulkopuolelle. Silloin vaihto ei meidän tilanteessa kannattaisi. :-(



Meillä on ollut anopin kanssa kovat tarjoilujen suunnittelut nimiäisiin. Anoppi lupasi tehdä erilaisia täytettyjä leipiä, leipoa pari sokerikakkupohjaa ja mokkapaloja. Tuo apu on kultaakin kalliimpaa! Oma äitini asuu niin kaukana, ettei hän sieltä pysty auttamaan järjestelyissä. Olen nykyään paljon enemmän tekemisissä anopin kanssa. Hän oli tänäänkin hoitamassa Aleksia, kun kävin kampaajalla ja ostoksilla eläinkaupassa ja ruokakaupassa. Ihana saada omaa aikaa vaikkakin vain arkiasioiden hoitoon. Löysin ihanan uuden kampaajan täältä kotikaupungista.



Anoppi tuli alun perin apuun tänään, että saisin nukkua aamulla. Mulla on ollut ihan hirveä univaje. Iltaisin itkettää, päätä särkee ja huimaa, kun on niin väsynyt, mutta uni ei vaan tule. En saanut nukuttua tänään aamullakaan, vaikka olisin voinut, kun oli apujoukkoja. :-( Väsymys on mennyt jo yliväsymyksen puolelle.



Tapasin eilen yhden synnytysvalmennuksesta ja Naistenklinikalta tutun äidin tuossa keskustassa. Hänellä ei imetys lähtenyt käyntiin, kun tisseistä vuosi vain verta (kuulemma ikävä sukuvika!). Heidän vauva, joka on samanlainen iso poika kuin meidänkin, on ollut korvikkeella. Heidän lapsi nukkuu jo täydet yöunet, kun ensin tankkaa tyyliin 175 ml Tuttelia illalla. Kuuntelin TOSI kateellisena... Tämä äiti on jo käynyt salilla ja oli täysin toipunut synnytyksestä. Lapsi on helppo jättää hoitoon pidemmäksikin aikaa kun on pulloruokinnalla. Kun tätä kuuntelin, olin vähän kateellinen. Mutta ei kannata: itse haluan toki kovasti imettää, ja eihän kaikki korvikevauvat nuku noin hyvin yöunia. Mutta tässä väsymyksessä tuo kuulosti niiiiin kadehdittavalta olotilalta, että kaikki imetyksen edut katosi hetkeksi salamannopeasti mielestä.

:-) Ooh, kunpa joskus saisin vielä nukkua KOKONAISEN YÖN putkeen.



Onnittelut Tutannalle, miehelle ja hauvallekin pikku prinsessasta!



Lene ja Aleksi 6 viikkoa ja risat

Meillä on ollut täällä vähän flunssaa, tai mulla siis enimmäkseen, pimulla oli vain tukkoisuutta ja vähän yskää mutta sekin taitaa olla jo paranemaan päin.



Dina alkoi tuossa viikko sitten taas heräilemään 3 tunnin välein syömään vaikka saa jo 3 kiinteetä ateriaa päivässä. Ja päivisinkin syö parin tunnin välein. Kyllä on tämäkin mamma ollut taas väsynyt noista heräilyistä ja varmaan jo tämän flunssankin takia.



Aloitinkin tänään sitten antamaan jo lihaa Dinalle jos se vaikka pitäis nälkää paremmin loitolla. Hyvin maistui tytölle possuperunaporkkanasose. :)



Oltiin Dinan kanssa eilen kaupassa ja Dina se sitten yllätti äipän nousemalla istumaan vaunuissa! (kopassa) Tosin onhan siellä helppo noustakin kun saa kummaltakin puolelta tukea mutta kuitenkin, tuli taas vähän haikea olo sen ilon keskellä, pikkunen on nyt sitten jo noin iso.. :`)



sellasta meillä..



TUTANNALLE oikein paljon onnea pikku prinsessasta! :) Toivottavasti koko perhe voi hyvin. Minäkin odottelen uteliaana synnytyskertomusta. :)



frid@lle, Lenelle ja muille unettomille voimia jaksaa.. kyllä ne kokonaiset yöunet vielä joskus tulee, uskokaa pois.

Nimimerkillä: Itsekin niitä odottelen... :)



Jaahas, pizza on valmis. Ja eikun syömään.



Mukavaa viikonloppua!



-Mari & Dina 5kk 17pv-

Vanhempani ovat meillä viikonlopun vietossa ja olemme saaneet kivasti apua niin Ainon kanssa kuin kotitöidenkin suhteen; äitini on kokannut ihanaa ruokaa ja eilen " hurvittelimme" mieheni kanssa käymällä elokuvissa ja ostoksilla. Lopuksi menimme vielä kahville, tai itse tilasin lasillisen valkoviiniä, jota teki niin kovasti mieli. Vaikka olikin hauska käydä tuolla tavoin tuulettumassa, oli tyttö koko ajan mielessäni. On totta, mitä aikaisemmin kirjoittelitte, kun on oma vauva, ei edes tee mieli lähteä viettämään iltaa ilman pikkuista.



Kuusijärvestä vieläkin: Sopisiko sittenkään, että tapaisimme siellä jo torstaina? En pääse (taaskaan, ainakaan kahville) perjantaina ja asun niin lähellä ko. paikkaa, että haluaisin ehdottomasti päästä mukaan lenkille + kahville! Sanomatalon tapaamiset joka toinen perjantai sopivat meille kyllä!



Susannalle vielä kertaalleen onnea :) Sitten kun jaksat, niin tulehan kertomaan kuulumisianne ja kerro myös, miten tyttösi syntymä sujui.



Susumi: Minäkin olen joskus hieman kateellinen kaikille, joiden vanhemmat tai sukulaiset - tai jopa parhaat ystävät - asuvat lähellä. Joskus tunnen oloni hieman yksinäiseksi Ainon kanssa, koska kaikki apu on niin kaukana. Yksinäisyys saa aikaan mökkihöperyyttä ja joskus myös itkuisuutta. Onneksi meillä on kivoja naapureita, joiden kanssa voin käydä vaunulenkillä ja minulle maakunnasta syksyllä muuttaneena myös vaikkapa 30+ esikoiden tapaamiset ovat tarpeellista vaihtelua.



Ainon kuume meni onneksi nopeasti ohi. Alkuviikosta tytöllä oli hurjia itkukohtauksia, mikä johtui kai siitä, että jätimme maitohappobakteerit kokeeksi pois. Aloitimme ne taas ja nyt Aino on ollut hyväntuulinen tyttö. Mekin mietimme rotarokotuksen ottamista sitten kun rokote apteekkeihin tulee.



Mari: Toivottavasti Dinan tukkoisuus ei muutu flunssaksi.



Olisi paljon muutakin kommentoitavaa kaikkien viestienne jälkeen, mutta taidan mennä alakertaan. Siellä Aino tuntuu jokeltelevan.



Katja ja Aino

Suiza kirjoitit pohtivasi synnyttämistä (ja ennen kaikkea pohdintoja pikkukakkosen suhteen, ymmärrän sinua hyvin) ja sitä, kuinka joillakin fyysinen synnytyksestä toipuminen vie pitkään ja kuinka taas esimerkiksi omalla kohdallasi koko synnytyksen käsite mietityttää. Mielestäni me kaikki olemme synnyttäneet, tulipa lapsi maailmaan sitten alatiesynnytyksellä tai sektiolla. Ennen kaikkea sinulla on takana henkisesti ja fyysisesti raskas kokemus, onneksi lopputuloksena on niin ihana Lilli :)



Itsestäni voisin sanoa, että yritin synnyttää alateitse, mutta sekin homma jäi kesken... Nyt itse asiassa pelkäänkin alatiesynnytystä. Meillä on 30+ tosikko (kuten Toukkis joskus osuvasti ilmaisi) haaveissa muutaman vuoden sisällä, mutta synnytystapaa joudun kyllä miettimään.



Loppujen lopuksi ajattelen tosiaankin, että tärkeintä on, että vauva syntyy maailmaan elävänä ja voi tällä hetkellä hyvin.



:)

Voi Lene, olipa ikävä lukea väsymyksestäsi ja unen puutteestasi. Minulla meni myös jossain vaiheessa yliväsymyksen puolelle eikä uni enää tullut vaikka olisi saanut nukkua. Onneksi tilanne korjaantui nopeasti. Koita ajatella että kaikki lepo on hyväksi vaikkei uni tulisikaan. Makailet vain ja ajattelet että vauva on hyvässä hoidossa. Minulla auttoi kun kerran pääsin illalla ajoissa nukkumaan.



Niin jäi taas yksi tunti odottelemaan syksyä, mutta onhan noita menetetty tänä keväänä... onneksi olen taas saanut nukkua kun mies hoiti eilisillan " nukutus" vuoron. Meillä on helpottanut jo niin paljon että rauhaton vaihe kestää aika täsmälleen 21:stä puoleenyöhön, nuo viime viikon sessiot jäivät onneksi tilapäisiksi. Pahimmassa vaiheessa kun itkuisuutta kesti jopa 12 h kerrallaan.



Mitenkä on, kun kysyit susumi tuosta kantoliinassa hereillä viihtymisestä, olenko vastannut sinulle? Muistaakseni vastasin tai ajattelin vastata että ei meidänkään tyttö viihdy siinä hereillä, mutta tässä tämän viikon aikana on tullut selkeä muutos tuohon. Monesti kun olen väsyneen liinaan laittanut, niin tämä onkin ihmetellyt siinä pitkään ennen nukahtamistaan. Eilen kävi niin, että tyttö istui liinassa tyytyväisenä ihmettelemässä 30-45 min eikä nukahtanut! Luin samalla ruokaa laittavalle miehelle ääneen runoja Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen Pippurimyllystä, ja niinpä tytöllekin lopulta tuli nälkä ja nukahti sitten tissille. Nykyään tyttö kannattelee itse päätään liinassa ja on hilpeän näköistä kun pää kääntyilee puolelta toiselle. On se vaan jo isomman tytön oloinen.



Hamtrasin eilen lastenkirjoja Akateemsesta, sattumalta siellä oli -20% ale kun suuntasimme sinne Tiitiäisen satupuu mielessämme. Ostin lopulta kaikkea muuta, mm. tuon uuden Tiitiäisen Pippurimyllyn ja pienemmille tarkoitetun Tiitiäisen runolelun, johon Kunnas on koonnut klassikoistaan vauvojen leikittämiseen sopivia loruja. Ostin myös Tove Janssonin Kuinkas sitten kävikään ja muutamia ihania katselu- ja koskelukirjoja.



Jaahas, mentävä on! Valosia iltoja!



F & F kohta 11 viikkoa (kai?)

Hankkikaapa tämä Internet Explorerin uusin versio - tässä voi avata tämän kirjoitussivun samaan selaimeen eri " Tabin" alle - samassa selaimessa voi siis olla eri sivustoja auki. Tosi kätevää! Tässä kirjoittaessani voin helposti selata mitä olette kirjoitelleet aiemmin. Mies se vaan jaksaa hankkia kaikkia tällaisia teknisiä parannuksia. :-)



Useille tuntui tuo torstaikin sopivan Kuusijärven lenkiksi, joten olisiko se sitten torstai? Meille tuleekin silloin siivoojat, joten olen ihan mielelläni poissa kotoa. He tulevat siivoamaan nimiäisiä varten. Ihanaa, en kyllä juuri nyt itse jaksaisikaan. Mulle riittää tuo ruokapuolen järjestäminen, ja onneksi siihenkin saan apuja. Frida, sain onneksi nyt viikonloppuna nukuttua melko hyvin. Perjantain vaan makasin eikä uni tullut, mutta lauantaina aloin saada unen päästäkin kiinni. Onneksi oli hoitoapua anopista perjantaina ja miehestä nyt viikonloppuna. Aleksi on alkanut heräämään seurustelemaan joka aamu klo 7 aikoihin... aarrgghh...



Kuinka usein teidän vauvat syö yöllä/söi yöllä noin 2 kk ikäisenä? Aleksi menee nukkumaan klo 22, herää syömään klo 2, klo 5 (tällöin hän on jo pirteämmän oloinen) ja herää kokonaan klo 7 aikoihin. Sitten ollaan noin tunti hereillä ja hän nukahtaa uudestaan noin 1,5 tunniksi. (Päivällä hän on alkanut ottamaan neljänkin (!) tunnin päiväunia klo 13-17.) Anoppi oli sitä mieltä, että Aleksi on jo niin iso, että herää yöllä liian usein syömään, ja että häntä pitäisi huudattaa, että syöttövälit pitenisi. Minusta tämä ei kyllä ole kovin usein heräämistä 7 viikon ikäiseltä vauvalta. Enkä _todellakaan_ aio alkaa huudattamaan vauvaani... se, että olen väsynyt, kuuluu mielestäni tähän vaiheeseen eikä vauvan tarvi kärsiä nälkää sen takia. Eikä hän ole lihava, vaan venyy pituutta todella nopeasti. Neuvolan täti arvioi pituudeksi jo noin 60 cm ilman lastaa. Painoa on kuutisen kiloa.



Niin, kantoliinassa hereillä olosta oli keskustelua. Aleksi ei koskaan nukahda kantoliinaan, vaan alkaa väsyneenä itkeä, silmät luppaa ja silloin vien hänet sänkyyn nukkumaan (jonne nukahtaa usein heti). Tosin Aleksin kanssa voi liinalla vain sammakkoasennossa tässä lastavaiheessa. Tuo liina on ollut ihan pelastus, sillä hartiani ovat ihan jumissa pojan kanniskelusta. Olen joutunut aloittamaan jumppaliikkeet tilanteen parantamiseksi. Verenkierto on hartioiden lihaksissa niin jumissa, että sormet puutuvat öisin. Hartiakipu on ollut yksi iso syy, miksi en ole saanut unen päästä kiinni. Lämmin kaurapussi harteilla iltaisin on auttanut, samoin nuo jumppaliikkeet saavat veren kiertämään lihaksissa.



Suiza: ymmärrän hyvin pohdintasi pikkukakkosen suhteen. Sinulla on takana todella rankka kokemus, jonka käsittelyyn voi mennä pitkä aika. Voisiko ajatella, että sinä vasta oletkin synnyttänyt - harva äiti joutuu käymään noin rankan vaiheen elämässään raskauden ja lapsensa syntymän takia. Jokaisen synnytyskokemus on erilainen, ja sinun kokemuksesi on (onneksi) hyvin harvinainen synnytyskokemus. Varmasti sinua seurattaisiin niin tarkasti kakkosen raskauden aikana, ettei mitään tuollaista enää pääsisi tapahtumaan.



Katja: minäkin pelkäsin jossain vaiheessa odotusaikana alatiesynnytystä. Tosin pelko meni ohi ennen synnytystä. Pelko on niin turha ja lamauttava tunne. Se voi viedä energiaa vuosikausiksi, ja olla lopulta täysin turha: seuraava synnytys voi olla lähes kivuton tai voihan olla ettei seuraavaa kertaa jostain syystä edes tule. Peloistakin kannattaa puhua, puhua ja puhua - sitten se mörkö on loppuunkaluttu ja ei jaksa lopulta enää edes kiinnostaa.



Nyt rupean tilailemaan valokuvia digikuvista Ifiltä - äiti ja anoppi saavat nimiäisissä lahjaksi valokuvakansiot pojan ensi viikoista.



Lene ja Aleksi 7 vk tasan

Lene: minusta kuullostaa ihan normaalilta Aleksin yöheräämiset. 2 kk:n ikäinen SAATTAA nukkua koko yön, mutta kyllä meidän tyttö herää noin 5-6 h unien jälkeen ekan kerran syömään. Meillä menee yöt yhdellä syötöllä jos tyttö herää 9 aikaan, kahdella jos herää vasta 11-12 aikaan. Nukahtaa siis klo 24-01 nykyään. Jos herää aikaisemmin, nukahtaa melko pian päikkäreille. Meilläkin nukkuu 4, jopa 5 h päikkäreitä nykyään. Jätä anopin ohjeet sikseen, niinkuin ajattelitkin tehdä.



Niin tuohon Suizan pohdintaan piti kommentoida. Oli minustakin hyvin sanottu. Tuntuu että on melkein poikkeus että selviää raskaaksi tulemisesta/raskaudesta/synnytyksestä/vauvan ensikuukausista ilman suuria murheita. Jokaisella tuntuu olevan omansa. Varmasti aikamoinen juttu kun ei ole muistikuvia lapsen maailmaantulosta, aika rankkaa, tai sitten kovin vaikeat synnytysmuistot niinkuin toisilla.



Nyt lopetan, alkaa huolestuttaa tämä nettiriippuvuus. Mutta kun tyttö taas nukkuu vaan...



F & F

Heippa,



Palasimme muutama tunti sitten Tahkolta. Ensimmäistä kertaa tänä talvena laskettelemassa ja hiihtämässä. Kunto nollassa ja kaikki lihakset hakusessa. Murtsikointi sujui ihan mukavasti kun rauhalliseen tahtiin lykin, mutta laskettelu kävi voimille. Lonkkia ja lantiota alkoi särkeä, sekä reidet menivät aivan maitohapoille. Sellaista se raskaus siis teettää, taitaa mennä tovi ennen kuin saa kunnon taas kohdilleen.



Minullekin sopii Kuusijärven lenkki torstaina oikein hyvin. Myös perjantai sopii, jos tarvis.



Olivera; maidottomia " korvikkeita tosiaankin löytyy nykyään vaikka kuinka. Olen itse korvannut monet maidolliset tuotteet jo melkein 20 vuoden ajan ja nykyään valikoimaa on runsaasti verrattuna siihen kun maidottomuuteen aloin siirtyä. Raskaana ollessani yhtäkkiä kestinkin maitoa ja nyt jännityksellä odottelen miten käy. Välillä maitotuotteet ovatkin jo aiheuttaneet " kaasuvaroituksen" , mutta pahempia vatsanväänteitä ei vielä ole tullut.



Olipa kiva saada kanikakin taas linjoille! Hieno nimi teidän pojalla, onnea Donalille! Ja ikävä kuulla, ettei sinunkaan toipumisesi ole sujunut vaikeuksitta!



Susumi, tuo rintojen täyteen pakkautuminen onkin inhottava tunne! Viime yö oli itsellenikin aikamoinen. Ja Elsa-rukka yrittää kyllä auttaa kovin, mutta pulauttikin sitten oikein paineella kunnon kaarella maidot lakanalle. Näin aamuyöstä unta, että olin meillä mökillä kesällä ilman paitaa, rinnat paljaina ja hieroin rintojani, joista suihkusi maitoa nurmikolle. Taisi siis kivistää ihan kunnolla, heh.



Ei ole muuten meillekään tullut mitään kutsua rokotetutkimukseen, Susumi.



Suiza, älä ota tässä vaiheessa vielä paineita pikkukakkosen ajattelemisesta. Kysyin itse mieheltä viime viikolla, että riittääkö yksi lapsi hänelle? Hän sanoi, että riittää. Se helpotti, ei tarvitse ottaa paineita ja pelkoja siitä, että pitäisi lähteä uudestaan siihen synnytysruljanssiin. Mielihän saattaa muuttua, kunhan olen kelannut kipeät muistot, mutta toipumista helpottaa, kun ei ajattele koko ajan, että kamalaa, miten kestän vielä toisenkin synnytyksen kun se ensimmäinen oli niin kamalan kipeä! Nyt annan ajan kulua ottamatta paineita asiasta.



Kiva Lene, että Aleksin lonkkalasta-aika alkaa olemaan takanapäin! Kuulostaa muuten kamalalta tuo ajatus, että pitäisi huudattaa näin pientä lasta yöllä, jotta nukkuisi pitempiä pätkiä. ei, kmissään tapauksessa ei! Meillä Elsa ainakin nukkuu suurinpiirtein samanlaisia pätkiä kuin Aleksikin.



Taisi tämä viesti nyt mennä viikon 13 puolelle, mutta " talviajan" mukaanhan olemme vielä viikolla 12, joten se lienee puolustukseni... ;)



Terkkusin,

RouvaSukkula

Heippa,



Palasimme muutama tunti sitten Tahkolta. Ensimmäistä kertaa tänä talvena laskettelemassa ja hiihtämässä. Kunto nollassa ja kaikki lihakset hakusessa. Murtsikointi sujui ihan mukavasti kun rauhalliseen tahtiin lykin, mutta laskettelu kävi voimille. Lonkkia ja lantiota alkoi särkeä, sekä reidet menivät aivan maitohapoille. Sellaista se raskaus siis teettää, taitaa mennä tovi ennen kuin saa kunnon taas kohdilleen.



Minullekin sopii Kuusijärven lenkki torstaina oikein hyvin. Myös perjantai sopii, jos tarvis.



Olivera; maidottomia " korvikkeita tosiaankin löytyy nykyään vaikka kuinka. Olen itse korvannut monet maidolliset tuotteet jo melkein 20 vuoden ajan ja nykyään valikoimaa on runsaasti verrattuna siihen kun maidottomuuteen aloin siirtyä. Raskaana ollessani yhtäkkiä kestinkin maitoa ja nyt jännityksellä odottelen miten käy. Välillä maitotuotteet ovatkin jo aiheuttaneet " kaasuvaroituksen" , mutta pahempia vatsanväänteitä ei vielä ole tullut.



Olipa kiva saada kanikakin taas linjoille! Hieno nimi teidän pojalla, onnea Donalille! Ja ikävä kuulla, ettei sinunkaan toipumisesi ole sujunut vaikeuksitta!



Susumi, tuo rintojen täyteen pakkautuminen onkin inhottava tunne! Viime yö oli itsellenikin aikamoinen. Ja Elsa-rukka yrittää kyllä auttaa kovin, mutta pulauttikin sitten oikein paineella kunnon kaarella maidot lakanalle. Näin aamuyöstä unta, että olin meillä mökillä kesällä ilman paitaa, rinnat paljaina ja hieroin rintojani, joista suihkusi maitoa nurmikolle. Taisi siis kivistää ihan kunnolla, heh.



Ei ole muuten meillekään tullut mitään kutsua rokotetutkimukseen, Susumi.



Suiza, älä ota tässä vaiheessa vielä paineita pikkukakkosen ajattelemisesta. Kysyin itse mieheltä viime viikolla, että riittääkö yksi lapsi hänelle? Hän sanoi, että riittää. Se helpotti, ei tarvitse ottaa paineita ja pelkoja siitä, että pitäisi lähteä uudestaan siihen synnytysruljanssiin. Mielihän saattaa muuttua, kunhan olen kelannut kipeät muistot, mutta toipumista helpottaa, kun ei ajattele koko ajan, että kamalaa, miten kestän vielä toisenkin synnytyksen kun se ensimmäinen oli niin kamalan kipeä! Nyt annan ajan kulua ottamatta paineita asiasta.



Kiva Lene, että Aleksin lonkkalasta-aika alkaa olemaan takanapäin! Kuulostaa muuten kamalalta tuo ajatus, että pitäisi huudattaa näin pientä lasta yöllä, jotta nukkuisi pitempiä pätkiä. ei, kmissään tapauksessa ei! Meillä Elsa ainakin nukkuu suurinpiirtein samanlaisia pätkiä kuin Aleksikin.



Taisi tämä viesti nyt mennä viikon 13 puolelle, mutta " talviajan" mukaanhan olemme vielä viikolla 12, joten se lienee puolustukseni... ;)



Terkkusin,

RouvaSukkula