Lue keskustelun säännöt.
Työssäkävijät: Aamurutiinit vs rutiinittomuus
04.03.2017 |
Te jotka käytte päivätöissä ja työaikanne on säännöllinen tai sisältää jonkin verran liukumavaraa, onko teillä aamurutiini, joka toistuu samanlaisena vai vaihteleeko aamutoimenne?
Itselläni ei ole säännöllistä aamurutiinia, mutta on alkanut tuntumaan siltä, että se voisi auttaa ja nopeuttaa töihinlähtöä. Toisaalta taas ahdistaa ajatus siitä, että joka aamu olisi toisensa kaltainen. Minua kun ahdistaa jo nähdä samat ihmiset bussissa työmatkalla :( Tulee olo, että me olemme vain lauma sieluttomia robotteja oravanpyörässä. Pahinta jos samat ihmiset osuvat vielä kotimatkalla samaan bussiin.
Kommentit (15)
Ei ole edes säännöllistä rytmiä mutta aamurutiini on silti aina sama. Herätessä vessaan ja hammaspesulle, hiusten laitto ym. Sitten kahvin keittoon ja pukemaan. Kahvi mukiin, meikkaus. Loppuaika telkkarin ääressä kahvin juontia ja aamupalan syömistä.
Joskus aloitan rutiinin klo 7, joskus klo 10, mutta samassa järjestyksessä mennään. Joskus kävi niin etten päässyt vessaan heti (kämppis oli siellä) ja sekoittu pakan ihan täysin kun piti tehdä väärässä järjestyksessä. Alkaa heti unohtua asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herään, käyn suihkussa ja pesen hampaat. 10 min max
Puen päälle ja teen aamupalaa, joka aamu samat ruisleivät ja kahvit, mutta ne pitää nälkää, on nopea tehdä ja maistuu hyvältä. Tähän kuluu aikaa noin 15-20 min.
Meikkaan ja laitan hiukset, tähän kuluu aikaa ehkä vartti.
Alle tunnissa heräämisestä olen bussipysäkillä, musta ihan kelvollinen aamurutiini.
Ilman muuta sama rutiini joka arkiaamu. Haluan nukkua aamulla mahdollisimman pitkään, eli aamutoimien pitää sujua mahdollisimman nopeasti. Ilman selkeitä rutiineja en ehtisi kahdessakymmenessä minuutissa sängystä ulko-ovelle. Vapaina aamuina menee sitten fiiliksen mukaan.
Onpa arki tai viikonloppu eli onpa kello viisi tai kaksitoista, teen samat asiat samassa järjestyksessä. Nousen, ajan parran, käyn suihkussa ja levitän kosteusvoiteen. Teen aamiaisen, puen päälleni ja syön aamiaisen joko telkkarin, netin tai molempien seurana.
Nämä rutiinit vievät noin 45 minuuttia, jolloin olen valmis astumaan ovesta ulos, jos on tarvis.
Apn kannattaa varmaan miettiä mistä se sieluttoman robotin tunne tulee. Itse en ainakaan saa sellaista tuntua siitä että teen asioita joista nautin joka päivä suht samaan aikaan. Itsehän olen valinnut ne asiat mitkä aamurutiiniiki kuuluvat. Eikä niiden ole pakko olla kahvi ruisleivällä, suihku ja ylen aamu tvn katselu. Aamurutiini voi olla ihan yhtä hyvin riittävän aikainen herääminen, lämpimän aamiaisen valmistaminen ja harrastuksen (oli se sitten pianonsoitto tai juokseminen) harjoittaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pakko olla rutiinit, enhän mä nyt herraisä rupee aamulla viiden aikaan miettiin et söiskö tässä nyt aamupalaa ja ulkoiluttais koiran, vai lukisinko sittenkin hetken kirjaa ja siivoisin vessan.. Vai siis mitä haet takaa?
Rutiinit tekee aamuista mahdollisimman nopeita, en koe niitä tylsiksi, vaan arjen pelastukseksi.
No juuri tuo että teettekö samat asiat ja aina lähes samaan aikaan. Itse voin päättää menenkö kasiin vai ysiin töihin, joten vaihtelen sen mukaan tuntuuko siltä että aamulla jaksan herätä aiemmin vai vähän myöhemmin. Joku aamu taas meikkaan ja toisena aamuna en, joskus käyn aamulla suihkussa ja joskus illalla. Joku aamu päätänkin syödä aamupalaa kotona sen sijaan, että kävisin ostamassa matkalla jotain. Joskus en syö ollenkaan aamupalaa, vasta lounaan.
Nyt vain viime aikoina on alkanut tuntua siltä, että jonkinlainen rutiini voisi olla hyväksi, vaikka ajatuskin siitä että jokainen päivä toistuisi samankaltaisena, hieman ahdistaa. Kohta minusta tulee samanlainen kuin yhdestä työkaveristani, joka ei voi joustaa yhtään rutiineistaan. Aina sama aamupala, samalla bussilla töihin ja samalla bussilla takaisin kotiin, lounas samaan aikaan ja välipala samaan aikaan, sama jumppa joka viikko, aina loma pitää pitää juuri tiettyyn ajankohtaan ja jos joku kehtaa esittää, että kenties olisi jonkun toisen vuoro pitää loma heinäkuussa tai uuden vuoden alla, rouva alkaa mököttämään ja kitisemään kunnes saa tahtonsa perille.
ap
Sama rutiini viikolla ilman muuta. Jos poikkean rutiinistani, myöhästyn bussista. Sekin on tullut koettua. :)
Viikonloppuna on sitten ihan sama, miten päin hommat tekee tai ei tee, vaan hipsuttelee yöpaidassa vaikka iltapäivään asti. Viikonloppuni vietän ilman aikataulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko sulla ap esimerkiksi mahdollista pyöräillä töihin, tai osa matkasta? Siinä keliolosuhteet ja valaistus ainakin vaihtelee reilusti vuodenajan mukaan, ja harvoin samaa tahtia mennään muiden kulkijoiden kanssa, niin että naamatkaan alkaisi ahdistaa.
No älä nyt sotke tuota työkaveriasi tähän. :) Jos tuntuu siltä, että enemmän rutiineja voisi olla sulle hyväksi, kokeile. Voit aina palata entiseen, jos alkaa puuduttaa.
Jos elämä yleensä tuntuu tylsältä toistolta, kannattaa miettiä aamua laajemmassa mittakaavassa, josko voisi suuntautua vähän uusille urille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti rutiinit! Oon sellainen höttöpää että ei tulis kuulonkaan aamupöhnässä ruveta kikkailemaan joka aamu eri juttuja :D
Puurovesi tulille, koira ulos, naaman pesu, aamupala naamaan ja vaatteet päälle ja menoks. Edellis iltana valmistellu eväät ja vaatteet valmiiksi. Jos en oo laittanu vaatteita valmiiks, lähtö myöhästyy satavarmasti.
Mut joskus kun haluan vaihtelua niin syön eri aamupalan ja sitä saa nautiskella vähän pidempään, ku puuros menee tovi :-)
Vierailija kirjoitti:
Apn kannattaa varmaan miettiä mistä se sieluttoman robotin tunne tulee. Itse en ainakaan saa sellaista tuntua siitä että teen asioita joista nautin joka päivä suht samaan aikaan. Itsehän olen valinnut ne asiat mitkä aamurutiiniiki kuuluvat. Eikä niiden ole pakko olla kahvi ruisleivällä, suihku ja ylen aamu tvn katselu. Aamurutiini voi olla ihan yhtä hyvin riittävän aikainen herääminen, lämpimän aamiaisen valmistaminen ja harrastuksen (oli se sitten pianonsoitto tai juokseminen) harjoittaminen.
No tähän tunteeseen vaikuttaa varmasti se, että työ ei ole minulle intohimo, vaan pelkkä pakkopulla laskujen maksamiseksi. Välillä tuntuu siltä, että työpaikka on vain päivähoitopaikka aikuisille, jotka menevät sinne teeskentelemään kiireistä ja tärkeää. Välillä istuessani aamulla ruuhkabussissa kymmenien zombiemaisten vahakasvoisten työmatkalaisten välissä, koko kuvio alkaa tuntumaan vankilalta.
Jonkun ehdottama työmatkapyöräily oli hyvä idea, ja alkaisin siihen heti, jos työmatka olisi lyhyempi. Nyt kun matkaa on 25 km suuntaan, en ole ihan niin sporttinen, että vaihtaisin bussin pyörään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taisi yksi mies vastata ja oli ainoa joka käy aamulla suihkussa. Ettekö te naiset käy suihkussa? Huh. Ihmekö kun vessoissa haisee alapää.
Vierailija kirjoitti:
Taisi yksi mies vastata ja oli ainoa joka käy aamulla suihkussa. Ettekö te naiset käy suihkussa? Huh. Ihmekö kun vessoissa haisee alapää.
Me käydään illalla, niin ehtii hiukset kuivaakin ennen lähtöä, ettei tarvitse kuivattelua varten herätä vielä puolta tuntia aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taisi yksi mies vastata ja oli ainoa joka käy aamulla suihkussa. Ettekö te naiset käy suihkussa? Huh. Ihmekö kun vessoissa haisee alapää.
Käyn suihkussa iltaisin. Illalla on paremmin aikaa ja puhtaana on mukavampi mennä nukkumaan.
Pakko olla rutiinit, enhän mä nyt herraisä rupee aamulla viiden aikaan miettiin et söiskö tässä nyt aamupalaa ja ulkoiluttais koiran, vai lukisinko sittenkin hetken kirjaa ja siivoisin vessan.. Vai siis mitä haet takaa?
Rutiinit tekee aamuista mahdollisimman nopeita, en koe niitä tylsiksi, vaan arjen pelastukseksi.