Antaisitko miehesi mennä, aloittaa uuden elämän?!

Olen erittäin vaikeassa tilanteessa. Sairastuin vakavasti, tietoa parantumisesta ei ole. Toisaalta en kuolemantuomiotakaan ole vielä saanut. On mahdollista että kuntoni voisi joskus vielä parantua taikka sitten ei. Olen yrittänyt jaksaa tätä helvettiä lasteni vuoksi.

Puolisoni ei selvästikkään enää jaksa tätä meidän elämää. On vihainen jatkuvasti vaikka pääseekin asunnosta ulos, töihin, harrastamaan jne. Minulla on silloin avustaja, onneksi!!! En pysty kulkemaan juurikaan enää missään mieheni, perheeni kanssa. Seksiä on erittäin harvoin jos ollenkaan, en kykene vointini vuoksi. Miehelle etenkin tämä asia on todella vaikea sulattaa... Olenkin alkanut miettimään että pitäisikö meidän erota. Onko väärin pitää miestä rinnalla jos minusta ei ole mihinkään? Olemme noin 40 vuotiaita, elämää siis paljon jäljellä.

En haluaisi erota, perhe on minulle todella tärkeä, pienemmälle lapselle tilanne olisi kamala. Joutuisi minusta eroon ehkä pidemmiksi ajoiksi? Mutta ei tämä näinkään voi jatkua. Miehen käytös ei ole hyväksi minulle eikä lapsille. Olen muutaman kerran ehdottanut että saa mennä, ottaa eron jos siltä tuntuu mutta ei kuitenkaan niin ole tehnyt. Pitääkö minun tehdä se ratkaisu? Miksi elämän piti mennä näin :(