Lue keskustelun säännöt.
Kiitos KIKY - sain puoli tuntia viikossa lisää vapaa-aikaa
28.02.2017 |
Leimaan kerran viikossa itseni töihin "työasia sisään" puoli tuntia myöhemmin tai "työasia ulos" aikaisemmin. Ja kylä kilpailukyky nousee! Kiitos Sipilä, voit pitää tunkkisi.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Tampereen kaupunki on mennyt vielä pidemmälle työajan pidennyksissä. Puolen tunnin kiky-lisäyksen lisäksi tulee ylimääräiset 2,5 tuntia lisää työajan pidennystä viikossa, kun ruokatauot muutetaan palkattomaksi ajaksi.
Miettikää, tekisittekö mielellänne 3 tuntia lisätyötä viikossa palkatta. Tuskin tämä ainakaan lisää työmotivaatiota.
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/490172-kova-vaanto-tyoajalla-syom…
Tuossa tilanteessa pitää työntekijän olla yhtä kylmä. Kun ruokatunti alkaa jää työvälineet juuri siihen ja asiakkaan palvelu loppuu. Työpuhelin kiinni ja pois työpaikalta. Ja päiväkotiin ilmoitus että tätä työnantaja on halunnut, lapseni hoitoaika pitenee puoli tuntia päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asiantuntijatyössä tehdään enemmän palkatonta ylityötä kuin missään muualla. Mä teen valtiolla iisisti vähintään 45-tuntista viikkoa ilman mitään ylityökorvauksia, eikä saldovapaanakaan ehdi niitä ylitunteja juuri koskaan pitää. Eli taidan pitää tiukasti KIKTstä kiinni, niin viikkotyöaikani ja työpanokseni työnantajalle vähenee. Ihan vain kiitokseksi Sipilälle.
Miksi olet tehnyt palkatonta ylityötä jo ennen kikyä? Minä olen työssä valtiolla enkä tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tampereen kaupunki on mennyt vielä pidemmälle työajan pidennyksissä. Puolen tunnin kiky-lisäyksen lisäksi tulee ylimääräiset 2,5 tuntia lisää työajan pidennystä viikossa, kun ruokatauot muutetaan palkattomaksi ajaksi.
Miettikää, tekisittekö mielellänne 3 tuntia lisätyötä viikossa palkatta. Tuskin tämä ainakaan lisää työmotivaatiota.
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/490172-kova-vaanto-tyoajalla-syom…
Tuossa tilanteessa pitää työntekijän olla yhtä kylmä. Kun ruokatunti alkaa jää työvälineet juuri siihen ja asiakkaan palvelu loppuu. Työpuhelin kiinni ja pois työpaikalta. Ja päiväkotiin ilmoitus että tätä työnantaja on halunnut, lapseni hoitoaika pitenee puoli tuntia päivässä.
Me, jotka olemme kokoajan leimanneet itsemme ruokatunniksi ulos, ja jotka saamme suunnitella työpäivämme itse, emme merkkaa asiakasta siihen ruokatauon kohdalle. Ja ruokatauolle lähdetään kun asiakas on hoidettu loppuun (tai annetaan uusi aika). Ei se heikennä asiakaspalvelua, koska ruokatauoille mennään vuorotellen.. Mutta olen sitä mieltä että esim. pienessä työpisteessä, jossa on vastaanotossa vain yksi työntekijä ja hänen pitää syömisen ohessa myös päivystää asiakkaat, on väärin jos ruoka-aika vähennetään työajasta... Eli ruoka-aika omalla ajalla vain jos tosiaan saa sitten keskittyä syömiseen ja voi vaikka käydä talon ulkopuolellakin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis.. Tämä on ihan hullu yhtälö: työssäkäyvät ovat stressaantuneita pitkistä kiireisistä työpäivistä ja siitä kärsii myös perhe-elämä/harrastukset/ystävyyssuhteet jne. Ja toinen puolisko taas stressaantunut, kun työtä ei löydy.
En kertakaikkiaan ymmärrä, miksi ei voitaisi kokeilla kuuden tunnin työpäivää? Tanskassa toiminut hienosti. Vaikka vapaaehtoisilla, aika monella on sellainen taloudellinen tilanne, että haluaisivat rahan sijaan enemmän vapaa-aikaa, mutta eivät kuitenkaan kokonaan pois työelämästä. Yrityksen kannalta asian voisi hoitaa niin, että yrittäjälle ei tule lisäkustannuksia, jos esim. työllistää kolme henkilöä entisen kahden sijaan.
Yhteiskunnan kannalta yksi työttömyysturvaa saaja siirtyisi saamapuolelta antajapuolelle. Plus mikä henkinen hyvinvointi siitä seuraisi. Ja tosiaan halukkaita varmasti löytyy töihin ja työaikaa lyhentämään eli ei tarvitsisi ketään pakolla siihen ryhtyä.
Perheellisillä olisi enemmän aikaa lapsilleen ja nuorilleen, perheettömillä harrastuksiin ja ystävyyssuhteiden ylläpitoon. Ja sitä henkistä hyvinvointia ei edes voi rahassa mitata.
Kuuden tunnin työpäivä ei sovi kaikille aloille ja kaikkiin työtehtäviin. Varsinkin pienemmissä yrityksissä usein jokaisella on oma erityisosaamisensa eikä ole mahdollista saada sellaista työntekijää, jolla olisi näiden kaikkien työntekijöiden erityisosaaminen ja joka siten pystyisi tekemään heidän kaikkien töitä. Lisäksi työn luonne voi olla sellainen, että toinen ei pysty jatkamaan siitä, mihin toinen jäi. Esimerkiksi minä käyn asiakkaan kanssa sopimassa, mitä tehdään. Jos joku muu kuin minä tekisi sovitun asian, pitäisi hänenkin olla mukana palaverissa tai minun pitäisi pitää hänen kanssaan palaveri, jossa kertoisin, mitä olen asiakkaan kanssa sopinut. Nyt riittää, että minä käyn palaverissa ja teen sovitun asian.
Varmasti totta. Mutta löytyy takuulla kymmeniä tuhansia työpaikkoja, joissa kuuden tunnin työpäivä olisi ihan ok. Ja vapaaehtoisuuteen perustuen tietysti, kaikilla ei ole taloudellisesti mahdollisuutta lyhentää työpäivää, mutta monilla on.
Jos lyhennys olisi vapaaehtoinen, työpaikalla saattaisi olla vain yksi, joka haluaa tehdä kuusituntista työpäivää. Kuka ne puuttuvat 2 tuntia tekee? Muut työntekijät ylitöinä? Mä olen aikoinaan tehnyt lyhennettyä ja pomo sanoi heti alkuun, että siihen kahteen tuntiin ei tulla palkkaamaan ketään eikä myöskään siirtämään niitä töitäni muille. Joten tein saman määrän töitä kuin ennenkin, mutta pienemmällä palkalla.
Eikö tuossa lainaamassasi viestissä juuri mainittu että työpäivän lyhennys ei sovi kaikille? Miksi sitten pitää erikseen keksiä sellainen tapaus missä se ei toimi? Jos keksit miksi se ei toimi yhdessäkään paikassa niin sittenhän se on eri asia.
Kommentoin vain sitä, että jos lyhennys on vapaaehtoinen, niin se ei välttämättä ole mikään hyvä ratkaisu sille yhdelle ainoalle vapaaehtoiselle, joka joutuu kuitenkin tekemään kahdeksan tunnin työt pienemmällä palkalla.
Juu nimenomaan vapaaehtoinen ja ei tietty sovi kaikille. Mutta myös niin, että kolmen henkilön palkkaaminen kahden sijasta olisi työnantajalle edullisempaa.
Ystäväni työpaikalla on kymmeniä toimihenkilöitä ja jo pitkään (yli 30 vuotta) töitä tehneitä. Lapset aikuisia, hyvä taloudellinen tilanne ym. Vaihtaisivat mielellään osan palkastaan vapaa-aikaan. Ja oven takana odottamassa liuta hakijoita, jotka tulisivat mielellään töihin firmaan, mutta kaiken vyön kiristämisen vuoksi firma palkkaa nihkeästi uusia. Esimerkiksi tällaisissa tilanteissa voi kuuden tunnin työaika toimia hyvin.
t. alkuperäinen ehdottaja
Ongelma onkin juuri tuossa lihavoimassasi kohdassa.
Varmaan joo onkin. Paljon ei varmaan tarvitsisi lakia kuitenkaan rukata, että homma toimisi työnantajalle edullisella tavalla. Tanska on ollut tyytyväinen, sieltä voisi kysyä konsultaatioapua. Osan tietty kustannuksista kattaisi säästyvä työttömyysturva sen yhden työntekijän osalta + sama työntekijä maksaisi veroja. Pienestä kiinni kuitenkin.
Kyllä tuo onnistuisi meillä jos muuallakin. Tanskassakin on tutkitusti maailman onnellisimmat ihmiset ;).
Onpas aikuiset ihmiset lapsellisia.
Kelassa tehtiin esim loppiainen kiky-päiväksi. Ilmeisesti täällä ollaan sitä mieltä, että tuona päivänä kelassa olisi vain pitänyt vetää lonkkaa eikä purkaa ruuhkia, kun "ei se mitään vaikuta".
Työaikaa ei saisi lisätä.
Mites sitten saisiko palkkoja laskea. Ei tietenkään, siitähän kanssa kiukuteltaisiin.
No sitten pitäisi nostaa veroja. Mut sekään ei käy suomalaisille.
Lyhentää lomia? Ei saa.
Jonkun, sen jonkun muun, pitäisi luoda työpaikkoja tyhjästä. Ja palkata kaikki työttömät. Mutta se työ ei saa olla semmosta, tämmöstä tai tommosta, koska sit mä en ainakaan lähe!
Mitä sitten pitäs tehdä? Kuka on valmis tekemään jotain sen eteen, ettei lasten tarvitse maksaa korkoineen näitä lainoja, joita me nostellaan iloisina, koska "en mee töihin, jos pitää 6min tehdä lisää töitä"?
Vai eikö lapsilla ole niin väliä, kunhan itsellä on kivasti asiat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis.. Tämä on ihan hullu yhtälö: työssäkäyvät ovat stressaantuneita pitkistä kiireisistä työpäivistä ja siitä kärsii myös perhe-elämä/harrastukset/ystävyyssuhteet jne. Ja toinen puolisko taas stressaantunut, kun työtä ei löydy.
En kertakaikkiaan ymmärrä, miksi ei voitaisi kokeilla kuuden tunnin työpäivää? Tanskassa toiminut hienosti. Vaikka vapaaehtoisilla, aika monella on sellainen taloudellinen tilanne, että haluaisivat rahan sijaan enemmän vapaa-aikaa, mutta eivät kuitenkaan kokonaan pois työelämästä. Yrityksen kannalta asian voisi hoitaa niin, että yrittäjälle ei tule lisäkustannuksia, jos esim. työllistää kolme henkilöä entisen kahden sijaan.
Yhteiskunnan kannalta yksi työttömyysturvaa saaja siirtyisi saamapuolelta antajapuolelle. Plus mikä henkinen hyvinvointi siitä seuraisi. Ja tosiaan halukkaita varmasti löytyy töihin ja työaikaa lyhentämään eli ei tarvitsisi ketään pakolla siihen ryhtyä.
Perheellisillä olisi enemmän aikaa lapsilleen ja nuorilleen, perheettömillä harrastuksiin ja ystävyyssuhteiden ylläpitoon. Ja sitä henkistä hyvinvointia ei edes voi rahassa mitata.
Kuuden tunnin työpäivä ei sovi kaikille aloille ja kaikkiin työtehtäviin. Varsinkin pienemmissä yrityksissä usein jokaisella on oma erityisosaamisensa eikä ole mahdollista saada sellaista työntekijää, jolla olisi näiden kaikkien työntekijöiden erityisosaaminen ja joka siten pystyisi tekemään heidän kaikkien töitä. Lisäksi työn luonne voi olla sellainen, että toinen ei pysty jatkamaan siitä, mihin toinen jäi. Esimerkiksi minä käyn asiakkaan kanssa sopimassa, mitä tehdään. Jos joku muu kuin minä tekisi sovitun asian, pitäisi hänenkin olla mukana palaverissa tai minun pitäisi pitää hänen kanssaan palaveri, jossa kertoisin, mitä olen asiakkaan kanssa sopinut. Nyt riittää, että minä käyn palaverissa ja teen sovitun asian.
Varmasti totta. Mutta löytyy takuulla kymmeniä tuhansia työpaikkoja, joissa kuuden tunnin työpäivä olisi ihan ok. Ja vapaaehtoisuuteen perustuen tietysti, kaikilla ei ole taloudellisesti mahdollisuutta lyhentää työpäivää, mutta monilla on.
Jos lyhennys olisi vapaaehtoinen, työpaikalla saattaisi olla vain yksi, joka haluaa tehdä kuusituntista työpäivää. Kuka ne puuttuvat 2 tuntia tekee? Muut työntekijät ylitöinä? Mä olen aikoinaan tehnyt lyhennettyä ja pomo sanoi heti alkuun, että siihen kahteen tuntiin ei tulla palkkaamaan ketään eikä myöskään siirtämään niitä töitäni muille. Joten tein saman määrän töitä kuin ennenkin, mutta pienemmällä palkalla.
Eikö tuossa lainaamassasi viestissä juuri mainittu että työpäivän lyhennys ei sovi kaikille? Miksi sitten pitää erikseen keksiä sellainen tapaus missä se ei toimi? Jos keksit miksi se ei toimi yhdessäkään paikassa niin sittenhän se on eri asia.
Kommentoin vain sitä, että jos lyhennys on vapaaehtoinen, niin se ei välttämättä ole mikään hyvä ratkaisu sille yhdelle ainoalle vapaaehtoiselle, joka joutuu kuitenkin tekemään kahdeksan tunnin työt pienemmällä palkalla.
Juu nimenomaan vapaaehtoinen ja ei tietty sovi kaikille. Mutta myös niin, että kolmen henkilön palkkaaminen kahden sijasta olisi työnantajalle edullisempaa.
Ystäväni työpaikalla on kymmeniä toimihenkilöitä ja jo pitkään (yli 30 vuotta) töitä tehneitä. Lapset aikuisia, hyvä taloudellinen tilanne ym. Vaihtaisivat mielellään osan palkastaan vapaa-aikaan. Ja oven takana odottamassa liuta hakijoita, jotka tulisivat mielellään töihin firmaan, mutta kaiken vyön kiristämisen vuoksi firma palkkaa nihkeästi uusia. Esimerkiksi tällaisissa tilanteissa voi kuuden tunnin työaika toimia hyvin.
t. alkuperäinen ehdottaja
Ongelma onkin juuri tuossa lihavoimassasi kohdassa.
Varmaan joo onkin. Paljon ei varmaan tarvitsisi lakia kuitenkaan rukata, että homma toimisi työnantajalle edullisella tavalla. Tanska on ollut tyytyväinen, sieltä voisi kysyä konsultaatioapua. Osan tietty kustannuksista kattaisi säästyvä työttömyysturva sen yhden työntekijän osalta + sama työntekijä maksaisi veroja. Pienestä kiinni kuitenkin.
Kyllä tuo onnistuisi meillä jos muuallakin. Tanskassakin on tutkitusti maailman onnellisimmat ihmiset ;).
Eli valtion pitäisi maksaa yrityksille ylimääräisestä työntekijästä aiheutuvat kustannukset?
Vierailija kirjoitti:
Onpas aikuiset ihmiset lapsellisia.
Kelassa tehtiin esim loppiainen kiky-päiväksi. Ilmeisesti täällä ollaan sitä mieltä, että tuona päivänä kelassa olisi vain pitänyt vetää lonkkaa eikä purkaa ruuhkia, kun "ei se mitään vaikuta".Työaikaa ei saisi lisätä.
Mites sitten saisiko palkkoja laskea. Ei tietenkään, siitähän kanssa kiukuteltaisiin.
No sitten pitäisi nostaa veroja. Mut sekään ei käy suomalaisille.Lyhentää lomia? Ei saa.
Jonkun, sen jonkun muun, pitäisi luoda työpaikkoja tyhjästä. Ja palkata kaikki työttömät. Mutta se työ ei saa olla semmosta, tämmöstä tai tommosta, koska sit mä en ainakaan lähe!
Mitä sitten pitäs tehdä? Kuka on valmis tekemään jotain sen eteen, ettei lasten tarvitse maksaa korkoineen näitä lainoja, joita me nostellaan iloisina, koska "en mee töihin, jos pitää 6min tehdä lisää töitä"?
Vai eikö lapsilla ole niin väliä, kunhan itsellä on kivasti asiat?
Työnantajan kannalta paras, tuottavin ja joustavin työntekijä on tyytyväinen ja motivoitunut työntekijä. Ei suinkaan se, jota työnantaja eniten hakkaa kepillä.
t. Työnantaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohis.. Tämä on ihan hullu yhtälö: työssäkäyvät ovat stressaantuneita pitkistä kiireisistä työpäivistä ja siitä kärsii myös perhe-elämä/harrastukset/ystävyyssuhteet jne. Ja toinen puolisko taas stressaantunut, kun työtä ei löydy.
En kertakaikkiaan ymmärrä, miksi ei voitaisi kokeilla kuuden tunnin työpäivää? Tanskassa toiminut hienosti. Vaikka vapaaehtoisilla, aika monella on sellainen taloudellinen tilanne, että haluaisivat rahan sijaan enemmän vapaa-aikaa, mutta eivät kuitenkaan kokonaan pois työelämästä. Yrityksen kannalta asian voisi hoitaa niin, että yrittäjälle ei tule lisäkustannuksia, jos esim. työllistää kolme henkilöä entisen kahden sijaan.
Yhteiskunnan kannalta yksi työttömyysturvaa saaja siirtyisi saamapuolelta antajapuolelle. Plus mikä henkinen hyvinvointi siitä seuraisi. Ja tosiaan halukkaita varmasti löytyy töihin ja työaikaa lyhentämään eli ei tarvitsisi ketään pakolla siihen ryhtyä.
Perheellisillä olisi enemmän aikaa lapsilleen ja nuorilleen, perheettömillä harrastuksiin ja ystävyyssuhteiden ylläpitoon. Ja sitä henkistä hyvinvointia ei edes voi rahassa mitata.
Kyllä, olisin heti mukana jos näin voisi tehdä. Vaihtaisin heti rahan ylimääriseen vapaa-aikaan. Pärjään vähemmällä, mutta vapaa-aikaa ei ole riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Onpas aikuiset ihmiset lapsellisia.
Kelassa tehtiin esim loppiainen kiky-päiväksi. Ilmeisesti täällä ollaan sitä mieltä, että tuona päivänä kelassa olisi vain pitänyt vetää lonkkaa eikä purkaa ruuhkia, kun "ei se mitään vaikuta".Työaikaa ei saisi lisätä.
Mites sitten saisiko palkkoja laskea. Ei tietenkään, siitähän kanssa kiukuteltaisiin.
No sitten pitäisi nostaa veroja. Mut sekään ei käy suomalaisille.Lyhentää lomia? Ei saa.
Jonkun, sen jonkun muun, pitäisi luoda työpaikkoja tyhjästä. Ja palkata kaikki työttömät. Mutta se työ ei saa olla semmosta, tämmöstä tai tommosta, koska sit mä en ainakaan lähe!
Mitä sitten pitäs tehdä? Kuka on valmis tekemään jotain sen eteen, ettei lasten tarvitse maksaa korkoineen näitä lainoja, joita me nostellaan iloisina, koska "en mee töihin, jos pitää 6min tehdä lisää töitä"?
Vai eikö lapsilla ole niin väliä, kunhan itsellä on kivasti asiat?
Mitäpä jos vähennetään kokouskuluja, ei enää pullaa ja kahvia. Entä jos pienennetään bonuksia ja osinkoja? Entä jos palkitaan hyvin tehdystä työstä ja sairaslomattomasta vuodesta?
Entä jos ei aina kurjistettaisi. KIKY-päätös oli historiallinen, ensi kerran Suomen historiassa työaikaa pidennetään. Mitä se kertoo?
Entä jos Kelaan olisi palkattu alunperin riittävästi työvoimaa ja maksettu ylitöistä.
Ajattele, Italiassa eläkkeelle jäävä saa kertaluontoisen erorahan joka on 50 000-100 000 euroa + normaalin eläkkeensä joka on tällä hetkellä 70% ansiotuloista. Tämän saa jokainen eläkkeelle jäävä. Ja Suomi kehtaa pidentää työaikaa ja napata kunta-alan pienipalkkaisilta naisilta lomarahoista 30% pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis.. Tämä on ihan hullu yhtälö: työssäkäyvät ovat stressaantuneita pitkistä kiireisistä työpäivistä ja siitä kärsii myös perhe-elämä/harrastukset/ystävyyssuhteet jne. Ja toinen puolisko taas stressaantunut, kun työtä ei löydy.
En kertakaikkiaan ymmärrä, miksi ei voitaisi kokeilla kuuden tunnin työpäivää? Tanskassa toiminut hienosti. Vaikka vapaaehtoisilla, aika monella on sellainen taloudellinen tilanne, että haluaisivat rahan sijaan enemmän vapaa-aikaa, mutta eivät kuitenkaan kokonaan pois työelämästä. Yrityksen kannalta asian voisi hoitaa niin, että yrittäjälle ei tule lisäkustannuksia, jos esim. työllistää kolme henkilöä entisen kahden sijaan.
Yhteiskunnan kannalta yksi työttömyysturvaa saaja siirtyisi saamapuolelta antajapuolelle. Plus mikä henkinen hyvinvointi siitä seuraisi. Ja tosiaan halukkaita varmasti löytyy töihin ja työaikaa lyhentämään eli ei tarvitsisi ketään pakolla siihen ryhtyä.
Perheellisillä olisi enemmän aikaa lapsilleen ja nuorilleen, perheettömillä harrastuksiin ja ystävyyssuhteiden ylläpitoon. Ja sitä henkistä hyvinvointia ei edes voi rahassa mitata.
Kuuden tunnin työpäivä ei sovi kaikille aloille ja kaikkiin työtehtäviin. Varsinkin pienemmissä yrityksissä usein jokaisella on oma erityisosaamisensa eikä ole mahdollista saada sellaista työntekijää, jolla olisi näiden kaikkien työntekijöiden erityisosaaminen ja joka siten pystyisi tekemään heidän kaikkien töitä. Lisäksi työn luonne voi olla sellainen, että toinen ei pysty jatkamaan siitä, mihin toinen jäi. Esimerkiksi minä käyn asiakkaan kanssa sopimassa, mitä tehdään. Jos joku muu kuin minä tekisi sovitun asian, pitäisi hänenkin olla mukana palaverissa tai minun pitäisi pitää hänen kanssaan palaveri, jossa kertoisin, mitä olen asiakkaan kanssa sopinut. Nyt riittää, että minä käyn palaverissa ja teen sovitun asian.
Varmasti totta. Mutta löytyy takuulla kymmeniä tuhansia työpaikkoja, joissa kuuden tunnin työpäivä olisi ihan ok. Ja vapaaehtoisuuteen perustuen tietysti, kaikilla ei ole taloudellisesti mahdollisuutta lyhentää työpäivää, mutta monilla on.
Jos lyhennys olisi vapaaehtoinen, työpaikalla saattaisi olla vain yksi, joka haluaa tehdä kuusituntista työpäivää. Kuka ne puuttuvat 2 tuntia tekee? Muut työntekijät ylitöinä? Mä olen aikoinaan tehnyt lyhennettyä ja pomo sanoi heti alkuun, että siihen kahteen tuntiin ei tulla palkkaamaan ketään eikä myöskään siirtämään niitä töitäni muille. Joten tein saman määrän töitä kuin ennenkin, mutta pienemmällä palkalla.
Ei palkattu minunkaan tilalle, kun hyödynsin 6 h mahdollisuutta pienen lapsen kanssa. Tein vaan vähän vähemmän töitä kuin normaalisti, ja pidin vähemmän taukoja, jolloin ehti käytännössä tehdä melkein saman kuin 7:30 työajan puitteissa. Oli hienoa päästä kahdelta kotiin. Siinä teki mielummin vähän vauhdikkaammin hommia.
Niin? Ei Tampere ole ainoa. Monilla hoitoalan työpaikoilla ympäri maan on tehty ihan sama juttu.