Raha ei muka tee onnelliseksi
Mutta nyt kun olen vihdoin vuosien tuilla tai pienellä palkalla kituuttamisen jälkeen saanut mukavan työpaikan, jossa on kohtuullinen palkka, tuntuu että vihdoinkin elämä hymyilee.
Nyt voin sisustaa kotini niin, että ei masenna katsella tätä paikkaa. Voin ilmaista itseäni paremmin myös pukeutumisella kun ei tarvitse enää käyttää vain nuhjuisia rääsyjä. Voin panostaa hieman enemmän meikkeihin ja ihonhoitoon. Ja kerrankin saan syödä päivittäin kunnolla hyvää ja terveellistä ruokaa. Ei tarvitse laskea pennejä ja stressata, eikä syödä aina samoja halpoja, mutta tylsiä sapuskoja.
Harrastuksissakin voi käydä, eikä tarvitse masentua aina kotona kun ei ole mitään mielekästä tekemistä. Silloin tällöin pääsee jopa matkustelemaan.
En elä mitään luksuselämää, mutta lisääntynyt varallisuus on parantanut elämänlaatuani huomattavasti.
Kommentit (34)
Olisit ajoissa nainut varakkaan miehen niin ei olisi missään vaiheessa tarvinnut kituutella.
raha ei tee onnelliseksi, mutta sen puute tekee onnettomaksi.
pah kirjoitti:
raha ei tee onnelliseksi, mutta sen puute tekee onnettomaksi.
Ehdit ensin.
Vierailija kirjoitti:
Raha pelkästään ei tee onnelliseksi. Esimerkiksi mulla oli jossain vaiheessa paljon rahaa mutta olin yksinäinen ja olin silloin huomattavasti onnettomampi kuin nyt köyhänä kun mulla on poikaystävä ja kavereita. Mutta totta kai rahaa jossain määrin lisää onnellisuutta, itsekin olisin nyt vielä onnellisempi jos sitä rahaa olisi.
Minä en köyhänä edes jaksanut ajatella ihmissuhteita. Vanhat kaverit kun muuttivat muualle ja itsekin muutin yksin uuteen kaupunkiin. Ei voinut keskittyä mihinkään itseä kiinnostaviin harrastuksiin, joissa olisi voinut kohdata samanhenkisiä ihmisiä, koska kaikki maksaa liikaa. En muutenkaan jaksanut/ei ollut varaa pitää huolta itsestäni, mikä latisti itsetuntoa.
Nyt kun ei ole koko ajan stressi päällä ja voin toteuttaa itseäni, olen saanut itseni kuntoon ja pystyn vihdoin keskittymään muihinkin.
Akateemisten tutkimusten mukaan kun nollasta lähdetään ylöspäin, rahalla on aluksi paljonkin vaikutusta. Melko nopeasti käyrä alkaa loiventua ja tietyn tulotason jälkeen lisärahalla ei ole kovin paljon enää merkitystä. Sinä et ole vielä saavuttanut sitä tulotasoa, mutta nykyisestä tulotasostasi ylöspäin rajahyöty on jo paljon pienempi.
Jos on yhtä riippumaton ja vapaa sielu kuin esim. minä, niin raha on yhtä tyhjän kanssa. Vaatii toki tosiaan sen ettei ole materialistinen luonne ja osaa nähdä elämän kauneuden hetkessä.
Minua ainakaan raha ei ole tehnyt onnelliseksi. Sain ison perinnön, mutta eipä se mitenkään auta esim. näkemään miestä johon olen ihastunut. Enhän voi mennä tarjoamaan hänelle rahaa siitä että viettäisi aikaa kanssani. Samoin kissallani ei ole enää paljon elinaikaa jäljellä eikä sitä millään rahalla saa lisää.
Tietysti raha ratkaisee joitakin ongelmia, ei tarvitse kärsiä esim. huonoista hampaista tai valvoa miettien mistä repii rahat vuokranmaksuun, mutta ei se ole onnellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Jos on yhtä riippumaton ja vapaa sielu kuin esim. minä, niin raha on yhtä tyhjän kanssa. Vaatii toki tosiaan sen ettei ole materialistinen luonne ja osaa nähdä elämän kauneuden hetkessä.
Ei siinä elämän kauneus paljon auta, kun nälkä kurnii suolissa.
Mites se sanonta menikään... "Itken mieluummin Rolls Roycen kuin Ladan takapenkillä."
Musta tulis aika onnellinen mies jos yhtäkkiä saisin vaikkapa lottovoiton. Ei tarttis miettiä koko raha-asiaa ollenkaan vaan tulevaisuus olisi siltä osin turvattu sopivilla sijoituksilla. Kaikki on muuten hyvin, ainoastaan pienet tulot taloudessamme aiheuttaa meille kummallekin stressiä ja rajoittaa mahdollisuuksia tarjota harrastusmahdollisuuksia tms. lapsille. Kyllä raha paljon onnea tois lisää.
Mekin ollaan nousukkaita ja tulot nousseet paljon niistä tt-tukiasiakkuusajoista.
Harmi vaan että kaverit on edelleen köyhiä ja nyt ne on kateellisia, eikä halua tulla käymään. Kerran ovat uudessa kodissame käyneet ja siihen jäi :/
Eivät pidä enää yhteyttä ja jos nähdään tulee aina sitä nälvimistä ja piikittelyä "no sullahan on varaa oikeen leffassa käydä" kerroin siis käyneeni leffassa viikonloppuna, kun kysyttiin mitä olin tehnyt.
Tämä on aivan naurettavaa jo.
Tuntuu, että oikein tahallaan esittävät sellaisia kysymyksiä, joista paljastuu paljonko jokin on maksanut tai mitä olen tehnyt. En voi enää kertoa normaalisti elämästäni, kun vastaus on jotain negatiivista ja keskustelu kääntyy toisten rahatilanteisiin.
Eihän me mitään rikkaita olla, mutta silleen että sain tänä talvena uudet talvivaatteet monen vuoden samoissa ryysyissä kulkemisen jälkeen. Mies tekee töitä kuin hullu uudessa työpaikassaan.
Ulkomuodostani varmasti näkee, että nyt on paremmin rahaa, kun ennen ei todellakaan ollut vara meikata tai ostaa uusia vaatteita.
Tunnen eläväni taas aivan täysin normaalia elämää. Olen keskituloisesta perheestä itsekin ja sosiaalituilla eläminen oli hankalaa kun oli tottunut jo tiettyyn elintasoon.
Tänäänkin lapsella hajosi kengät ja me vain kävelimme kauppaan ostamaan uudet kuomat. Tuntui ihan mielettömän hyvältä, ettei tarvinut laskea monenko päivän päästä olisi vara ne kengät hakea. Sinne vaan kauppaan lähdettiin. Tunsin suunnatonta onnea ja kiitollisuutta nykytilanteesta <3
Samalla pystyin pennejä laskematta ostamaan itselleni kaulahuivin vanhan pinttyneeltä tupakalta haisevan rääsyn tilalle ja lapselle uusi huppari. Molemmat alelaarista, mutta kuitenkin. Ennen en olisi voinut edes alennuksesta ostaa.
Pikkuhiljaa uusitaan kotiamme ja vanhat huonekalut menevät siskon lapselle, joka muuttaa nyt omilleen.
Vierailija kirjoitti:
Jos on yhtä riippumaton ja vapaa sielu kuin esim. minä, niin raha on yhtä tyhjän kanssa. Vaatii toki tosiaan sen ettei ole materialistinen luonne ja osaa nähdä elämän kauneuden hetkessä.
Höpöhöpö sillä sielulla ruokaa tuoda pöytään. Vapaat sielut tahtoo olla niitä, joyka maksattaa elämänsä muilla ja punkkaa nurkissa. Lapsia jos tekee ei välitä niistä.
Vierailija kirjoitti:
Akateemisten tutkimusten mukaan kun nollasta lähdetään ylöspäin, rahalla on aluksi paljonkin vaikutusta. Melko nopeasti käyrä alkaa loiventua ja tietyn tulotason jälkeen lisärahalla ei ole kovin paljon enää merkitystä. Sinä et ole vielä saavuttanut sitä tulotasoa, mutta nykyisestä tulotasostasi ylöspäin rajahyöty on jo paljon pienempi.
Akateemiset tutkimukset on usein ihan perseestä - ja väärässä!
Niin, tekeekö raha itsessään onnelliseksi, vai ne asiat joita sillä rahalla saa. Jos ne samat asiat saisi ilman rahaa, voisitko olla yhtä onnellinen, kuin jos hankkisit ne rahalla?
Vierailija kirjoitti:
Niin, tekeekö raha itsessään onnelliseksi, vai ne asiat joita sillä rahalla saa. Jos ne samat asiat saisi ilman rahaa, voisitko olla yhtä onnellinen, kuin jos hankkisit ne rahalla?
Tuo on aivan turhaa saivartelua, rahalla saa miljoonia ja taas miljoonia asioita. Ja kyllä nimenomaan se jonkin hankkiminen rahalla tekee onnelliseksi, esimerkiksi kun hankki hyvälle ystävälleen lahjaksi tämän kipeästi tarvitseman asian.
Raha tekee onnelliseksi, mitä enemmän rahaa on sitä onnellisempi on. Tietysti köyhänä ja keskituloisenakin voi olla tilapäisesti onnellinen, mutta jos olisi rahaa kuin rakennusmestareilla, niin olisi vielä onnellisempi.
Jotkut väittävät että rahalla ei voi ostaa esimerkiksi rakkautta tai terveyttä. No, aika pitkälle kyllä voi ja ainakaan raha ei vie niitä pois. Tietysti ihmiselle sattuu ikäviä asioita jotka tekevät surulliseksi, vaikka rahaa onkin. Kuten esimerkiksi edellä mainitun kissan edessä oleva menehtyminen.
pah kirjoitti:
raha ei tee onnelliseksi, mutta sen puute tekee onnettomaksi.
Ei välttämättä ollenkaan!
Tekee se jos jää 1centin voitolle.
Raha tekee onnelliseksi jos sitä perii tarpeeksi tai voittaa vaikka lotossa. Raatamalla työstä ei koskaan saa niin paljoa rahaa että se korvaisi menetetyn vapaa ajan.
Raha pelkästään ei tee onnelliseksi. Esimerkiksi mulla oli jossain vaiheessa paljon rahaa mutta olin yksinäinen ja olin silloin huomattavasti onnettomampi kuin nyt köyhänä kun mulla on poikaystävä ja kavereita. Mutta totta kai rahaa jossain määrin lisää onnellisuutta, itsekin olisin nyt vielä onnellisempi jos sitä rahaa olisi.