Kysely: Oletko katunut lasten saamista?
Vastausvaihtoehdoissa huomioidaan myös lapsettomat vastaajat, ei muuta kuin vastaamaan!
Kommentit (17)
Vau, jos tähän vastaa pelkästään veloja niin tulee kyllä luotettavat tulokset :d
Sinä, joka kadut lapsien hankintaa. Miksi kadut? Oletitko lapsiperheiden olevan helpompaa kuin se todellisuudessa on? Veikkaan tämän olevan suurimman osan vastaus. Se työn määrä tulee kaikille yllätyksenä eivätkä ihmiset ymmärrä, että lasten tultua et ole enää maailmannapa. Lapset ovat etusijalla eikä se oma elämä.
Vierailija kirjoitti:
Sinä, joka kadut lapsien hankintaa. Miksi kadut? Oletitko lapsiperheiden olevan helpompaa kuin se todellisuudessa on? Veikkaan tämän olevan suurimman osan vastaus. Se työn määrä tulee kaikille yllätyksenä eivätkä ihmiset ymmärrä, että lasten tultua et ole enää maailmannapa. Lapset ovat etusijalla eikä se oma elämä.
Korjaan: lapsiperhearjen*
Vierailija kirjoitti:
Sinä, joka kadut lapsien hankintaa. Miksi kadut? Oletitko lapsiperheiden olevan helpompaa kuin se todellisuudessa on? Veikkaan tämän olevan suurimman osan vastaus. Se työn määrä tulee kaikille yllätyksenä eivätkä ihmiset ymmärrä, että lasten tultua et ole enää maailmannapa. Lapset ovat etusijalla eikä se oma elämä.
Miksi oletat, että kukaan vastaa sinulle kun selkeästi jo tiedät vastauksen omaan kysymykseesi?
Vierailija kirjoitti:
Sinä, joka kadut lapsien hankintaa. Miksi kadut? Oletitko lapsiperheiden olevan helpompaa kuin se todellisuudessa on? Veikkaan tämän olevan suurimman osan vastaus. Se työn määrä tulee kaikille yllätyksenä eivätkä ihmiset ymmärrä, että lasten tultua et ole enää maailmannapa. Lapset ovat etusijalla eikä se oma elämä.
Minä tiesin ennalta, mitä odottaa, mutta en osannut odottaa etten sopeutuisi siihen.
Minähän olen maailmannapa jos niin haluan, vaikka lapsia onkin :D Voivat lapset silti olla tärkeintä ja ihaninta maailmassa minulle. Eikä lapsiperhearki niin väsyttävää ja raskasta ole. Se on juuri sellaista kuin siitä tekee. Turha valitus pois ja perse ylös penkiltä.
Elämän parasta aikaa oli lapsiperheen elämä. Teinien kanssa oli välillä haastavaa ja raivostuttavaa.
Oma lapsuus oli ihanaa, nuoruus oli kivaa ja nyt keski-ikä on mahtavaa. Aikansa kutakin.
En ole vielä katunut mitään elämässäni. Toki joskus olisi voinut tehdä parempiakin valintoja mutta tällä mennään. Yksi elämä!
Vierailija kirjoitti:
Minähän olen maailmannapa jos niin haluan, vaikka lapsia onkin :D Voivat lapset silti olla tärkeintä ja ihaninta maailmassa minulle. Eikä lapsiperhearki niin väsyttävää ja raskasta ole. Se on juuri sellaista kuin siitä tekee. Turha valitus pois ja perse ylös penkiltä.
Arvaan: sulla on helpot, terveet lapset, osallistuva puoliso, kohtuullinen taloudellinen tilanne sekä oma terveys kunnossa?
Kyllä, mutta vain väliaikaisesti - synnytyksen jälkeisen masennuksen vuoksi.
Kun vauva oli vasta syntynyt mietin usein että mitähän helvettiä tulikaan tehtyä ja toivoin että voisi perua, mutta se meni ennen ristiäisiä ohi.
En todellakaan. Vauva on parasta, mitä minulle on tapahtunut.
Tähänastinen tulos mukailee palstan keskusteluita:
- velat aina eniten äänessä näissä avauksissa
- toisena ihan tavalliset perheelliset
- kolmantena he, joilla ollut haasteita mutta niistä on selvitty
- neljäntenä ne, joiden perhe-elämä on pelkkää pusi pusia ja hattaraa
- viimeisenä oikeasti katumuksen myöntävät marginaalivanhemmat
En ole.