Lue keskustelun säännöt.
En jaksa enää hoitaa äitiä!
20.02.2017 |
Olen loppu, väsynyt, stressaantunut, kireä, ärtynyt. Äiti huutaa, haukkuu, narisee ja jankuttaa samoja asioita koko ajan, asunto on sekaisin ja likainen, mikään ei ole hyvin, mikään ei kelpaa mitä teen. Pitäisi vaan niellä kaikki ja jaksaa huolehtia käytännön asiat, mutta kun en vaan jaksa. En saa nukuttua kun mietin äidin asioita, haluaisin vaan ulkoistaa kaiken hoivan jollekulle ulkopuoliselle, niin että voisin vaan käydä kerran pari viikossa vain tervehtimässä... Mietin vain kuinka kallista olisi hommata apua jostain ulkopuolelta, ei mulla ole varaa, olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja kipeä ja nyt myös masentunut tästä tilanteesta ja äitikin jo pienellä eläkkeellä. Ikinä en ole ollut läheinen äidin kanssa, olin ei-toivottu ja äiti piti kyllä huolen että kuulin sen joka päivä. Isä joi, äitikin usein. Miksi pitää jaksaa oman olonkin kustannuksella? Pelkän että joku päivä hermostun äidille, ja sanon pahasti...
Kommentit (17)
No kyllähän sä nyt kunnallisen kotipalvelun saat sinne, eikä sun sitä tarvitse maksaa. Nyt yhteys kunnan vanhuspalveluihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos äitisi on vanha ja raihnainen niin hankkikoot apua kotipalvelusta. Äitisi maksaa sitten avun tulojen mukaan. Ei sinun tarvitse maksaa äitisi hoidosta.
Itse olen myös hyvin väsynyt äitini tarvitsevuuteen ja siihen ettei mikään riitä ja kaikki on aina väärin. Lisöksi olen aina ollut perheeni näkymätön lapsi mutta nyt näköjään tarpeeksi siihen että hoidan äitiäni. Muut sisarukset vetäytyy.
Ota yhteyttä kotikuntaasi. Soita kuntasi puhelinkeskukseen ja kysy henkilöä joka vastaa vanhusten kotihoidosta. Pyydä työntekijää käymään äitisi luona ja kartoittamaan avuntarve. Kerro että itse et enää pysty etkä jaksa. Toimi pian.
Vierailija kirjoitti:
Jos äitisi on vanha ja raihnainen niin hankkikoot apua kotipalvelusta. Äitisi maksaa sitten avun tulojen mukaan. Ei sinun tarvitse maksaa äitisi hoidosta.
Itse olen myös hyvin väsynyt äitini tarvitsevuuteen ja siihen ettei mikään riitä ja kaikki on aina väärin. Lisöksi olen aina ollut perheeni näkymätön lapsi mutta nyt näköjään tarpeeksi siihen että hoidan äitiäni. Muut sisarukset vetäytyy.
Kiinnostava asetelma; perheen näkymätön lapsi on nyt aikuisena korvaamaton tarvitsevan äitinsä hoitaja ja ilmeisesti sylkykuppikin. Muut vetäytyvät. Haluaisitko kertoa lisää?
Äiti on vasta 66v, lasketaanko tuo vanhukseksi? Soitan kyllä jonnekin huomenna, en ihan oikeasti jaksa, oma perhe kärsii jo mun stressistä ja pelkää että masennus lähtee käsistä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mikä äitiäsi vaivaa? Miksi häntä pitää auttaa noin paljon?
Ei mielestäni ole aikuisten lasten velvollisuus hoitaa vanhempiaan kokopäiväisesti. Hienoa, jos se sopii jollekin, mutta pakko ei ole. Olet ensisijaisesti vastuussa lapsistasi.
Hommaat kunnallisen kotihoidon käymään, ilmoitat että et jaksa enää hoitaa. Kotihoidon saa käymään vaikka 3 kertaa päivässä, ja mikäli se ei riitä, äitisi pääsee palvelutaloon. Jonottamaan toki voi jonkun aikaa sinne joutua.
Hoidan näitä tilanteita työssäni kaupunginsairaalassa viikottain, teen hoidontarpeen arvioita ja suunnittelen jatkohoidon kotiutuville vanhuksille, joita omaiset ovat aiemmin hoitaneet. Ikävän usein tarvitaan joku hetkellinen tilan romahtaminen ja sairaalareissu ennen kun omainen uskaltaa tai ymmärtää sanoa ettei enää jaksa, mutta on hyvin normaalia että omainen lopulta uupuu kun on ottanut sairaasta vanhuksesta kaiken vastuun ja tilan huonontuessa kokoajan ei vaan enää jaksa. Se pitää vaan uskaltaa sanoa suoraan sille taholle joka kunnassasi näitä asioita hoitaa, sillä muuten asiaan ei tule muutosta. Muista että sinulla ei ole velvollisuutta hoitaa äitiäsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä äitiäsi vaivaa? Miksi häntä pitää auttaa noin paljon?
Ei mielestäni ole aikuisten lasten velvollisuus hoitaa vanhempiaan kokopäiväisesti. Hienoa, jos se sopii jollekin, mutta pakko ei ole. Olet ensisijaisesti vastuussa lapsistasi.
Äidillä on luultavasti dementiaa tai masennusta, en tiedä, koska en saa häntä suostumaan lääkäriin. Asiat jäävät hoitamatta jos en auta. Olen pari kertaa vienyt hänet lääkäriin, mutta joko hän ei tule lainkaan sisälle vastaanotolle, tai kieltäytyy kaikesta yhteistyöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos äitisi on vanha ja raihnainen niin hankkikoot apua kotipalvelusta. Äitisi maksaa sitten avun tulojen mukaan. Ei sinun tarvitse maksaa äitisi hoidosta.
Itse olen myös hyvin väsynyt äitini tarvitsevuuteen ja siihen ettei mikään riitä ja kaikki on aina väärin. Lisöksi olen aina ollut perheeni näkymätön lapsi mutta nyt näköjään tarpeeksi siihen että hoidan äitiäni. Muut sisarukset vetäytyy.Kiinnostava asetelma; perheen näkymätön lapsi on nyt aikuisena korvaamaton tarvitsevan äitinsä hoitaja ja ilmeisesti sylkykuppikin. Muut vetäytyvät. Haluaisitko kertoa lisää?
En ole tuo kirjoittaja, mutta tuohan on monessa perheessä totta. Varsinkin aikaisemmin, kun perheet olivat suuria, kotiin jäi yksi lapsi huolehtimaan vanhemmista. Tämä "kotiin jäävä" tai lähelle asumaan jäävä mahdollistaa muiden irtautumisen lapsuuden kodista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hommaat kunnallisen kotihoidon käymään, ilmoitat että et jaksa enää hoitaa. Kotihoidon saa käymään vaikka 3 kertaa päivässä, ja mikäli se ei riitä, äitisi pääsee palvelutaloon. Jonottamaan toki voi jonkun aikaa sinne joutua.
Hoidan näitä tilanteita työssäni kaupunginsairaalassa viikottain, teen hoidontarpeen arvioita ja suunnittelen jatkohoidon kotiutuville vanhuksille, joita omaiset ovat aiemmin hoitaneet. Ikävän usein tarvitaan joku hetkellinen tilan romahtaminen ja sairaalareissu ennen kun omainen uskaltaa tai ymmärtää sanoa ettei enää jaksa, mutta on hyvin normaalia että omainen lopulta uupuu kun on ottanut sairaasta vanhuksesta kaiken vastuun ja tilan huonontuessa kokoajan ei vaan enää jaksa. Se pitää vaan uskaltaa sanoa suoraan sille taholle joka kunnassasi näitä asioita hoitaa, sillä muuten asiaan ei tule muutosta. Muista että sinulla ei ole velvollisuutta hoitaa äitiäsi!
Sinne palvelutaloon ei pääse koska niitä on lopetettu eli laitospaikkoja ei vaan ole.
Kotihoito hoitaa mutta yksinäisyys on se juttu. Eikä kotihoito siivoa tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos äitisi on vanha ja raihnainen niin hankkikoot apua kotipalvelusta. Äitisi maksaa sitten avun tulojen mukaan. Ei sinun tarvitse maksaa äitisi hoidosta.
Itse olen myös hyvin väsynyt äitini tarvitsevuuteen ja siihen ettei mikään riitä ja kaikki on aina väärin. Lisöksi olen aina ollut perheeni näkymätön lapsi mutta nyt näköjään tarpeeksi siihen että hoidan äitiäni. Muut sisarukset vetäytyy.Kiinnostava asetelma; perheen näkymätön lapsi on nyt aikuisena korvaamaton tarvitsevan äitinsä hoitaja ja ilmeisesti sylkykuppikin. Muut vetäytyvät. Haluaisitko kertoa lisää?
Kun minä olen arvoton niin minulle voi soittaa mihin tahansa aikaan ja vaatia mitä vain ja hyppyyttää ja vaihtaa mieltä sekunnin välein.. Eihän niitä muita voi vaivata kun ovat arvokkaita ja parempia ja niillä on niitä harrastuksia ja kiireitä ja pitää ehtiä perheenkin kanssa olla. Minulla nuo samat asiat mutta eihän ne ole mitään!
Yhteen aikaan äitini ja yks sisareni olivat päättäneet että minä alan siskoni ilmaiseksi terapeutiksi kun se muuten maksaa niin paljon ja pitäisi oudolle ihmiselle kertoa omia asioita. Eli siskolla oli vaikeaa ja tarvitsi tukea niin minähän olen hyvä kuuntelemaan ja siis sovin siskon asioiden sylkykupiksi. En suostunut ja siitähän sota syttyi kun kyllä muissa perheissä sisaruksia tuetaan ja autetaan! Enkä ole terapeutti koulutusta hankkinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laistaminen kyllä osataan monessa perheessä. Tuttuni isä meni huonoon kuntoon, ei pärjännyt enää yhtään yksin. Hänellä oli avovaimo, jota lapset eivät hyväksyneet, mutta isää hän sai hoitaa 24/7. Siihen kelpasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos äitisi on vanha ja raihnainen niin hankkikoot apua kotipalvelusta. Äitisi maksaa sitten avun tulojen mukaan. Ei sinun tarvitse maksaa äitisi hoidosta.
Itse olen myös hyvin väsynyt äitini tarvitsevuuteen ja siihen ettei mikään riitä ja kaikki on aina väärin. Lisöksi olen aina ollut perheeni näkymätön lapsi mutta nyt näköjään tarpeeksi siihen että hoidan äitiäni. Muut sisarukset vetäytyy.Kiinnostava asetelma; perheen näkymätön lapsi on nyt aikuisena korvaamaton tarvitsevan äitinsä hoitaja ja ilmeisesti sylkykuppikin. Muut vetäytyvät. Haluaisitko kertoa lisää?
Kun minä olen arvoton niin minulle voi soittaa mihin tahansa aikaan ja vaatia mitä vain ja hyppyyttää ja vaihtaa mieltä sekunnin välein.. Eihän niitä muita voi vaivata kun ovat arvokkaita ja parempia ja niillä on niitä harrastuksia ja kiireitä ja pitää ehtiä perheenkin kanssa olla. Minulla nuo samat asiat mutta eihän ne ole mitään!
Yhteen aikaan äitini ja yks sisareni olivat päättäneet että minä alan siskoni ilmaiseksi terapeutiksi kun se muuten maksaa niin paljon ja pitäisi oudolle ihmiselle kertoa omia asioita. Eli siskolla oli vaikeaa ja tarvitsi tukea niin minähän olen hyvä kuuntelemaan ja siis sovin siskon asioiden sylkykupiksi. En suostunut ja siitähän sota syttyi kun kyllä muissa perheissä sisaruksia tuetaan ja autetaan! Enkä ole terapeutti koulutusta hankkinut.
Mitä itse ajattelet itsestäsi, arvostasi suhteessa sisaruksiisi, äitiisi? Tunnetko omat rajasi? Osaatko kertoa niistä muille, äidillesi? Uskallatko? Pitäisikö uskaltaa? Mitä oman tilan ja auttamisen rajaaminen tarkoittaisi sinulle? Älä suostu kaikkeen, sinullakin on arvokkuutesi, rajasi, oma elämäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä äitiäsi vaivaa? Miksi häntä pitää auttaa noin paljon?
Ei mielestäni ole aikuisten lasten velvollisuus hoitaa vanhempiaan kokopäiväisesti. Hienoa, jos se sopii jollekin, mutta pakko ei ole. Olet ensisijaisesti vastuussa lapsistasi.Äidillä on luultavasti dementiaa tai masennusta, en tiedä, koska en saa häntä suostumaan lääkäriin. Asiat jäävät hoitamatta jos en auta. Olen pari kertaa vienyt hänet lääkäriin, mutta joko hän ei tule lainkaan sisälle vastaanotolle, tai kieltäytyy kaikesta yhteistyöstä.
Nyt sitten puhallat pelin välittömästi poikki. Äitisi ikäisen pitäisi pärjätä vielä omillaan. Kyse ei ole vanhuudesta vaan sairaudesta, ja sairaudet pitää hoitaa. Tällä hetkellä mahdollistat äitisi hoitamatta jättäytymisen, mikä ei ole hyväksi hänellekään, ja tilanne on sinulle kohtuuttoman raskas. Älä suostu tekemään enää mitään äitisi eteen ennen kuin hän suostuu hakemaan apua.
T: Sosiaalityön opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä äitiäsi vaivaa? Miksi häntä pitää auttaa noin paljon?
Ei mielestäni ole aikuisten lasten velvollisuus hoitaa vanhempiaan kokopäiväisesti. Hienoa, jos se sopii jollekin, mutta pakko ei ole. Olet ensisijaisesti vastuussa lapsistasi.Äidillä on luultavasti dementiaa tai masennusta, en tiedä, koska en saa häntä suostumaan lääkäriin. Asiat jäävät hoitamatta jos en auta. Olen pari kertaa vienyt hänet lääkäriin, mutta joko hän ei tule lainkaan sisälle vastaanotolle, tai kieltäytyy kaikesta yhteistyöstä.
Nyt sitten puhallat pelin välittömästi poikki. Äitisi ikäisen pitäisi pärjätä vielä omillaan. Kyse ei ole vanhuudesta vaan sairaudesta, ja sairaudet pitää hoitaa. Tällä hetkellä mahdollistat äitisi hoitamatta jättäytymisen, mikä ei ole hyväksi hänellekään, ja tilanne on sinulle kohtuuttoman raskas. Älä suostu tekemään enää mitään äitisi eteen ennen kuin hän suostuu hakemaan apua.
T: Sosiaalityön opiskelija
Opinnot vielä kesken? Milloin vanhuus sinänsä olisi syy avun tarpeeseen?
Kyse on toimintakyvystä. Eikä sen heikkenemisessä ole ikärajaa. Vanhuus sinänsä ei ole mittari mihinkään avun tarpeeseen.
Siitä olen samaa mieltä että nyt kannattaa laittaa peli poikki
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hommaat kunnallisen kotihoidon käymään, ilmoitat että et jaksa enää hoitaa. Kotihoidon saa käymään vaikka 3 kertaa päivässä, ja mikäli se ei riitä, äitisi pääsee palvelutaloon. Jonottamaan toki voi jonkun aikaa sinne joutua.
Hoidan näitä tilanteita työssäni kaupunginsairaalassa viikottain, teen hoidontarpeen arvioita ja suunnittelen jatkohoidon kotiutuville vanhuksille, joita omaiset ovat aiemmin hoitaneet. Ikävän usein tarvitaan joku hetkellinen tilan romahtaminen ja sairaalareissu ennen kun omainen uskaltaa tai ymmärtää sanoa ettei enää jaksa, mutta on hyvin normaalia että omainen lopulta uupuu kun on ottanut sairaasta vanhuksesta kaiken vastuun ja tilan huonontuessa kokoajan ei vaan enää jaksa. Se pitää vaan uskaltaa sanoa suoraan sille taholle joka kunnassasi näitä asioita hoitaa, sillä muuten asiaan ei tule muutosta. Muista että sinulla ei ole velvollisuutta hoitaa äitiäsi!
Sinne palvelutaloon ei pääse koska niitä on lopetettu eli laitospaikkoja ei vaan ole.
Kotihoito hoitaa mutta yksinäisyys on se juttu. Eikä kotihoito siivoa tms.
Niin suurin osa palvelutaloista on nykyään sellaisia että ihmiset asuvat siellä ikäänkuin vuokralla ja maksavat erikseen palveluista. Siihen haetaan asumistuet ja hoitotuet ym ja kyllä niissä on ihan yhtälailla varattomatkin ihmiset.
Sosiaalipuoli osaa auttaa käytännön asioiden kanssa, itse hoitajana vain teen arviot siitä mitä apuja tarvitaan ja heitän pallon sosiaalipuolelle/kotihoidolle sen jälkeen toteutusta varten.
No laita se johonkin laitokseen hoitoon.