loppuuko raskausajan mielialan vaihtelut ja masennukset synnytyksen jälkeen? kuinka pian?

Vaan sehän on aivan mieletön myllerrys sekä hormonaalisti että psyykkisesti ja kertakaikkinen elämänmuutos, jota ei voi enää perua.

Koskaan ei elämä ole enää samanlaista kuin ennen lapsen syntymää ja on turha edes kuvitella saati uneksia siitä, että kaiken voisi tehdä ihan niin kuin lasta ei olisikaan (jos näin ajattelee, miksi ylipäänsä haluaisi lasta, jos kaiken pitäisi olla samanlaista kuin ilman lasta...)

Joten kun sen kaiken tajuaa ja hormonit siinä sivussa jylläävät, ei siinä ole itku kaukana. lisäksi yövalvomiset ja yliväsymys tekevät omat tepposensa. Mutta kun ottaa sen asenteen että se nyt kerta kaikkiaan on yksi vaihtoehto (kaikkihan eivät samalla lailla oireile) ja ns. kuuluu asiaan, niin kyllä aikuinen ihminen sen kestää. Sillä onhan siinä kuitenkin palkintona se uusi Elämän Ihmeen ilmentymä, oma vastasyntynyt vauva :-)

Tsemppiä kaikille tuoreille äideille, kyllä se kuitenkin on enimmäkseen ihanaa :-)

t. Neljän äiti

molemmilla kerroilla.

Synnytyksen jälkeen sitä vasta onkin herkällä mielellä ja mielialat vetelee vuoristorataa. Eikä univelat auta siihen yhtään.

Siis mielialanvaihtelut oli aikamoisia, itkin joka päivä jne. Mutta kyllä se siitä sitten. Ja kuului kai asiaankin. Hormonitoiminnalla on iso vaikutus ja elämänmuutoksella tietysti kans.

hormonit heittelee ja koko ajan VÄSYTTÄÄ eikä omaa aikaa ollut yhtään