Lapsissa ja niiden vanhemmissa ärsyttävät asiat:
Kuinkakohan monen saan raivostumaan näillä.
Asioita jotka lapsissa tai heidän vanhemmissaan ärsyttävät:
1) Et voi huomauttaa oleellisesta asiasta tuntemattoman lapselle ilman, että vanhempi suuttuu vaikka tämä kakara olisikin juuri potkaissut sinua jalkaan kassajonossa.
2) Kylässä pitäisi olla koko ajan leikkimässä kaverin lasten kanssa vaikka tulit vain tapaamaan omaa kaveriasi etkä niitä lapsia. Kaverisi ei kykene lastensaannin jälkeen näkemään sinua kahdestaan, mutta silti sinun täytyy aina joka kerta olla aktiivinen lasten kanssa samalla.
3) Se kakaran ***** vinkuminen ja vonkuminen aivan kaikesta!!!
4) Jos kaverillasi on lapsi ja olet hänen kanssaan julkisella paikalla jossa on jonkun toisen huutava kakara tai jollain muulla tavalla ärsyttävä, niin et voi sanoa suoraa mielipidettäsi tilanteesta.
5) Jokainen lapsi EI OLE söpö, kaunis, ihana tms.
6) Etnisen taustan omaavien aikuisten kakarat saavat tehdä lähes mitä vain julkisilla paikoilla. Vaikka huutaa tuntemattoman ihmisen korvan juuressa, juosta päin kaupassa, kiusata leikkipaikalla toisia lapsia, heittää tavaroilla kaupassa, sörkkiä taideteosta jossa lukee ”älä koske” tms. ja jos tästä menet kiltisti sanomaan vanhemmalle, niin sota on silti varma. Varsinkin, jos huomautat suoraan lasta!
7) Sinun täytyy aina ostaa kaiken maailman juhlapäivillä lahja kaverisi lapselle muuten vanhempi suuttuu. VAIKKA sinulla olisi tilillä 20€, niin se täytyy käyttää lahjaan eikä omaan ruokaasi.
8) Aikuiset joilla on lapsia kuvittelevat tämän takia olevansa parempia kuin ne joilla lapsia ei ole.
9) Jos lapsi vaikka kiukkuaa ja sinä olet se joka keksisi ratkaisun kiukun laantumiseen, niin et voi sanoa sitä vanhemmalle ilman, että hänestä tuntuu syyllistävältä, ”hän on hyvä vanhempi älä sinä neuvo!”.
10) Vanhempi kysyy sinulta ”haluatko lapsia vielä?” ja vastaat ”En todellakaan halua vielä.” EI OLE SYYLLISTÄVÄ lause. MINÄ EN VAIN halua vielä yksinkertaisesti lapsia, piste. Sinun täytyy saada sanoa suora oma mielipiteesi/tuntemuksesi ja päätöstä ei pitäisi alkaa perustelemaan ilman, että se vanhempi suuttuu. Se on sinun päätös ja vanhempi on tehnyt omansa.
11) Se, että nainen jolla on lapsia lähtee pari kolme kertaa vuodessa ulos viettämään iltaa ja vie lapsensa hoitoon siksi aikaa EI TEE HÄNESTÄ huonoa vanhempaa!! Minä en ainakaan jaksa joka ikinen kerta olla kaverini lastenkin kanssa vain päivisin vaan kaipaan kaverin seuraa myös iltaisin ja öisin ILMAN NIITÄ kakaroita.
12) Jokaikisen päivän lapsen teon, asun jne kuvan laittaminen facebookkiin ja JOS KERRANKIN et jaksa tykätä jatkuvasti jokaikisestä kuvasta tai statuksesta, koska et oikeasti tykkää siitä, niin sota on pystyssä!
13) Muutenkin oikeasti harvaa ihmistä kiinnostaa lapsesi joka ikinen liike, ele ja kakkakikkare vaipassa. Kaikki eivät vain uskalla tai halua mainita asiasta.
14) Lapsesi voi olla ihan ****** ärsyttävä välillä, mutta emme siitä mainitse sinulle. Puremme vain hampaita yhteen ja hymyilemme.
15) Mieluummin hankin lemmikin kuin vauvan.
Haluaisin kuulla muiden mielipiteitä ja kokemuksia myös?
Onpas sulla tylsiä kavereita. Totta on, että ne lapset ovat väkisinkin siinä ystävän arjessa mukana, jos ovat pieniä. Mutta meillä ystävä on aina komentanut lapsen omiin leikkeihinsä tai laittanut jonkun piirretyn pyörimään, jos aivan mahdottomasti on alkanut roikkumaan hihassa. Pienet vauvat on toki koko ajan mukana, jos eivät ole nukkumassa ja välillä niitä pitää ruokkia ja vaihtaa vaippaa. Välillä puhutaan lapsista (joskus iso osa oli lapsista puhumista, kun parilla ystävällä ei siinä vaiheessa muuta ollut, roskien ulosviennin lisäksi) ja välillä puhuttiin yleisesti asioista. Itse mietin kyllä mistä puhun, koska ei se edellisviikonlopun kännirymyäminen ole oikeastaan sanomisen arvoinen asia.
Olen todellakin sanonut jos lapsi on potkinut vaikka selkämystä tai roikkunut ostoskärryssäni tai juossut äitiä vilkkaalla kadulla karkuun. Toiset mulkkaa pahasti ja toiset ottavat sen vastaan sellaisena, että yhteisö kasvattaa. Eikä värillä ole väliä, tosin yleensä ne mamulapset kiusaavat vain äitiä, se on selkeästi väsyä tai nälkää.
Ja ei, harvemmin olen mennyt ystävieni lasten synttäreille, koska en ole mitään sukua, taikka kummia. Ei minulla olisi varaakaan ja yleensä pikkulasten juhlat on ollu sellasia sukuhetkiä. Ystävien synttäreitä taas vietän mielelläni ja annan lahjankin. Minun ystäväni kyllä osaavat erottaa, minkä takia olen heidän ystävä: olen heidän takiaan, en heidän lastensa takia. Ja yhtä rakkaita ovat edelleen, vaikka heillä lapsia onkin. Eivät aivot sulaneet synnytyksen aikana.
T. Vela