Lue keskustelun säännöt.
Vaimon ihastus
särkynyt
16.02.2017 |
Hei
Ajattelin purkaa tänne tuntojani näin miehenä. Vaikea syksy ja talvi takana ja eteenpäin pitäisi elämässä mennä. Minulla on Vaimo ja kaksi lasta. Olemme olleet onnellisesti yhdessä 17 vuotta. Isompia riitoja ei ole ollut ja rakastettu on ja rakennettu yhteistä tulevaisuutta yhdessä. Tottakai seesteisempiä aikoja tulee pitkään liittoon ja kun lapset oli ihan pieniä niin väsyneitä oltiin.
Nyt lapset on jo hiukkasen isompia ja harrastelevat kaikenlaista.
Poika pelaa joukkuelajia ja reissuja riittää. Viime keväänä huomasin että vaimo puhuu aika paljon valmentajasta. En ole mikään liian mustasukkainen mies ja kiusasin häntä että olet ihastunut. Ei kuulemma ollut. Kesällä sattui toinen kerta kun asiasta käytiin aika kova keskustelu ja olin kyllä varma että ihastunut on. Eihän siinä mitään jos käyttäytyy asiallisesti. Sitten oli hiljaista ja valmentajasta ei juteltu joka reissun jälkeen. Tuli syksy ja reissut loppuivat.
Vaimo alkoi yhtenä päivänä käyttäytyä omituisesti. Koska olemme aina jutelleet paljon niin syykin löytyi. Tunnusti olevansa vakavasti ihastunut ja huusi minua apuun koska ei halua pilata suhdettamme.
Niinpä niin. Kaksi viikkoa tunnustamisen jälkeen vaimo oli sekaisin kuin seinäkello. Ikävä oli ihastusta ja hänestä tuli minua kohtaan kylmä ja tunteeton.
Mitään hän ei kuulemma ollut tehnyt eli ei suudelmia, seksiä, treffejä ei mitään. Flirttiä tietenkin oli ollut mutta sitähän meillä on kaikilla. Kyseinen mies ei tiennyt mitään vaimon tunteista.
Tietenkin olin vetänyt aika kovat kilarit ja kuulustelut oli kovat. Kyseiseen mieheen on moni muukin "äiti" ihastunut ja he kävivät minulle kyllä kertomassa kuinka vaimoni oli viettänyt huoltajana aikaa miehen kanssa reissuilla ja heillä oli näyttänyt olevan hauskaa. (elämän pitää olla hauskaa)
Kukaan ei ollut nähnyt edes kertaakaan että olisi mitään halailua tms ollut.
Aina oli ollut poikani kanssa hotellihuoneessa eli mitään omia reissuja ei ollut tehnyt.
Vaimoni halusi tehdä kaikkensa meidän eteen ja jäi kokonaan pois pojan harrastushommista. Käytiin parisuhdeterapiaa. Puitiin joka risu mitä polulle oli tullut.
Olin Eka viikkoina aika lujasti ilmoittanut haluni erota ja sitä vaimoni kolmeen kertaan joutui tiukassa paikassa pyörtämään päätökseni.
Ihastus meni ohi. Vaimoani nyt hävettää koko tilanne ja ärsyttää kuulemma olla 40 hormoonihörähtänyt nainen.
Tällä hetkellä meillä on läheisyyttä, seksiä ja vaimoni tekee minulle sydänleipiä yms. Minulla on siis tällä hetkellä sen puolesta kaikki hyvin.
Mikä on ongelma?
Minä en pääse asian yli. Olen niin jääräpäinen ja lujatahtoinen kaveri. Kun koen tulleeni lujasti loukatuksi ja tehneeni eropäätöksen niin en vain saa ratasta käännettyä että osaisin nyt nauttia elämästä vaimoni rinnalla. Rakastin häntä tapaukseen asti valtavasti. Olin niin onnellinen että hän oli rinnallani ja hän oli niin kaunis aina. Tein virheen siinä että pidin häntä itsestäänselvyytenä ja se kostautui minulle.
Rakastakaa ja näyttäkää se puolisoillenne.
Aika moni ystäväpiirissä on eronnut tässä 40 yläpuolella kun vaimo on yhtäkkiä rakastunut tulisesti. Jos naiset koette sellaisia ihastuksia niin älkää kertoko miehellenne siitä, se särkee sirpaleiksi vaikka ei olisi niin vakavaa. Sitä on vaikea korjata vaikka haluaisi.
En tiedä miten tästä eteenpäin. Haluan sen tunteen takaisin kun luotin ja rakastin. Mitään loppupeleissä suurta ei edes tapahtunut mutta tapahtui silti.
Vaimo on ihanampi kuin koskaan tällä hetkellä mutta minä en osaa nauttia siitä enään. Yritän ja yritän ja toivon että aika parantaa haavat. Ero on se mitä viimeksi haluaisin.
Jos joku kertoo miten voi korjata tälläisen lujatahtoisen pääkopan nauttimaan nykyhetkestä eikä miettimään menneitä niin olisi hyvä.
Kommentit (19)
Viina auttaa aina pään nollaamiseen. Vedä kerran överikännit, niin krapulan jälkeen rakastat ja luotat taas vaimoosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmmm.. ehkä vaimosi teki oikein, koska tunnusti. Toiset ihmiset pääsevät ihastuksestaan juuri siten, että tekevät sen läpinäkyväksi. Se salailevuus ylläpitää jännitystä, ja se ihastus ei olekaan ihastumista ihmiseen, vssn siihen jännitykseen.
Toivon, että pystyt antamaan anteeksi. Pystyt, jos haluat. Anteeksianto on prosessi, joka ilta annat anteeksi yhä uudelleen ja uudelleen, niin lopulta pääset yli.
Ja muista, että joudut samalla tavalla antamaan anteeksi myös itsellesi. Yhä uudelleen ja uudelleen.
Sinulla on kaikki mahdollisuudet hyvään elämään. Ja avaimet siihen.
Ongelma on päässäsi, koska mitään ei ole tapahtunut. Lopeta asian vatvominen. Hommaa vaikka joku harrastus tai lähde juoksulenkille purkamaan turhautuneisuuttasi.
Luottamus (ehkä) alkaa rakentumaan hyvin pieninä palasina uudestaan. Ehkä seuraavana päivänä luottamusta on jo aavistuksen verran enemmän kuin edellispäivänä. Aluksi luottamuksen takaisin rakentuminen ja paluu luottamukseen voi tuntua vaikealta, jopa täysin toivottomalta, sitä epäilee ja kyylää joka kohtaa, mutta pikkuhiljaa se alkaa palata tai ehkä saattaa palata. Tähän luottamuksen takaisin rakentamiseen tarvittaisiin nyt teitä molempia, yksin sitä ei voi tehdä. Tekoja, sanoja, erityishuomiota, tahtoa ja halua. Todellista aitoa rakkautta.
Köysi ei sentään ihan katki ole, hyvin rispaantunut vain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kävi joku jokin aika sitten kertomassa ihastuksestaan lapsen jääkiekkovalmentajaan.
Tuommoisia ihastumisia tapahtuu kaikille pitkissä suhteissa. Loppu hyvin kaikki hyvin teillä nyt. Get over it.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet kerran päättänyt, niin ei kai siinä muu auta kuin erota. Vaikket haluaisikaan. Jos kerran olet niin jääräpäinen ja lujatahtoinen kaveri.
Kuka tahansa voi ihastua vaikka on varattu, ja moni ihastuukin. Suurin osa on kuin vaimosi, eikä tee mitään sen ihastuksen pohjalta, vaan asia jää ajatuksen tasolle. Mielestäni ajatuksen tason ihastumisia ei kannattaisi kertoa, koska voi käydä juuri noin kuin sinulla. Mutta vaimosi kertoi, joten asian kanssa on nyt elettävä. Todennäköisesti vaimosi on ihastunut toiseen siksi, että ei ole saanut kotona riittävästi sinun ihailua, huomiota ja kuumaa seksiä tai väliltänne on jokin henkinen yhteys katkennut (oletko ollut liikaa kiinni töissä tai telkkarissa?). Älä pahastu, yhdessäkään parisuhteessa noita ei ole koko ajan.
Miksikö et pääse asiasta yli? Luulen että syynä on sinun hylätyksi tulemisen pelko. Tajusit, että et ehkä riitäkään vaimolle, tai vaimo saattaisi jopa hylätä sinut. Ennen et ole noita ajatellut, mutta vaimon ihastuminen konkretisoi ne sinulle. Ja koska pelkäät että et riitä ja pelkäät että sinut hylätään, niin (tiedostamattasi?) otat etäisyyttä itse ja haluat olla jopa se joka hylkää, ettei sinua hylättäisi. Et osaa myöskään käsitellä riittämättömyyden tunnettasi (onko sinulla huono itsetunto? oletko epävarma itsestäsi?). Ratkaisu ongelmaasi on se, että alat käsittelemään noita omia tunnelukkojasi ja omaa hylätyksi tulemisen pelkoasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mieheni sanoi joskus, että mies on onnellinen, kun vaimo on onnellinen. Hän ei tarvitse mitään muuta kuin sen, että minä olen onnellinen.
Voisin kuvitella, jos yllä mainittu tapahtuisi meille, että mieheni musertuisi. Häneen ottaisi niin syvältä se, ettei ole kyennyt tekemään minua onnelliseksi. Mies kokisi pahasti epäonnistuneensa.
Faktahan on, että jokainen meistä on vastuussa omasta onnestaan ja itsestään.
Hanki itselles joku ihastus niin tiedät mistä puhutaan ja pääset yli.
Tai koita saada itsesi ymmärtämään että meille kaikille on olemassa maailmassa joku 400 oikeaa ihmistä. Ihastuminen pääsee tapahtumaan jos on kova tarve tulla hyväksytyksi, rakastetuksi eli joku puute omassa elämässä. Kyse ei ole mistään sen kummemmasta.
Pääasia kai se että vaimosi oli rehellinen! Ja pääsi ihastuksestaan yli. Koita nyt sinäkin päästä.
Tajuan kyllä että vituttaa. Olen itse samassa suossa (siis ihastunut suhteen ulkopuolisesti) mutta en ole tekemisissä miehen kanssa. Enkä aio olla. Enkä ole kertomassa omalle miehelleni suurin surminkaan. Odotan vain rauhassa että tää paska tunne menee ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ohjeistat muita olemaan kertomatta, kun kerran itse aloit kuulustella ja vahtia kun vaimo ei halunnut kertoa? Ei ollut siis vaimon syy, kun lopulta puhui. Siitä en tiedä, voiko ihastumisesta syyttää. Ehkä voi. Mutta ei se mitään lujatahtoisuutta ole, että asiat on puitu ja yhdessä päätetty jatkaa, mutta silti vatvoo asiaa. Sille on muita nimityksiä kuin lujatahtoisuus.
Sinä olet mustanvalkoisesti ajatteleva, jääräpäinen (itsekäs) ja tosi herkkänahkainen (loukkaantumisherkkä) mies. Kerro nyt mikä eniten loukkasi siinä että vaimo ihastui. Mikä siinä oli KAIKKEIN pahinta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimosi oli ainakin rehellinen, eikä kehitellyt mitään salasuhdetta selkäsi takana. Kyllä te pääsette tästä vielä yli.
Minäkin naimisissa 18 v ja mieheni pettänyt useasti. Itse en koskaan. Satuttaa erityisesti se kaikki valehtelu. Kirkkain silmin valehdeltiin.
Sun vaimo sentään on osoittanut olevansa luottamuksen arvoinen. Rakastaa selvästi sinua.
Meillä nyt tilanne se että taitaa olla rakkaus kuollut lopullisesti minun puoleltani. Tajusin juuri yksi päivä, että en pysty edes halaamaan miestäni. Enkä usko mieheni sanomisia. Jos kehuu minua, en tunne mitään. Ajattelen lähinnä että joo joo..
Kaikki se mitä tekee jonkun toisen kanssa, vaikuttaa lopulta omaan parisuhteeseen. Ja aina se ei ole todellakaan ihan positiivista! Olkaa rakkaudessa järkeviä ja harkitsevia, vaikka miten se rakkauden tunne ja huuma yrittäisi viedäkin. Miettikää aina mihin mikäkin voi vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Hanki itselles joku ihastus niin tiedät mistä puhutaan ja pääset yli.
Tai koita saada itsesi ymmärtämään että meille kaikille on olemassa maailmassa joku 400 oikeaa ihmistä. Ihastuminen pääsee tapahtumaan jos on kova tarve tulla hyväksytyksi, rakastetuksi eli joku puute omassa elämässä. Kyse ei ole mistään sen kummemmasta.
Pääasia kai se että vaimosi oli rehellinen! Ja pääsi ihastuksestaan yli. Koita nyt sinäkin päästä.
Tajuan kyllä että vituttaa. Olen itse samassa suossa (siis ihastunut suhteen ulkopuolisesti) mutta en ole tekemisissä miehen kanssa. Enkä aio olla. Enkä ole kertomassa omalle miehelleni suurin surminkaan. Odotan vain rauhassa että tää paska tunne menee ohi.
Vaimo tunnusti valehdeltuaan ensin puoli vuotta. Ei varsinaisesti herätä luottamusta.
Valmentajana takerrun tuohon, että äiti ja poika nukkuneet samassa huonessa. Me olemme kyllä joukkuelaijeissa kautta aikojen ohjanneet myös sosiaalisissa- ja vuorovaikutussuhteissa, joista osa on ollut, että pojat jaetaan omiin huoneisiin joukkue kaveiden kanssa ja vanhemmat vastaavat itsestään.
Olen pahoillani puolestasi.
Samanikäinen vaimoni ihastui myös toiseen. Tosin ei jäänyt vain flirtin asteelle. Salasuhde, josta en yli pääse.
Kysymyksiä olisi kymmenittäin, pää ei kestä.
En osaa auttaa, mutta pakko todeta että onneksi en missään vaiheessa tunnustanut omaa ihastustani. Ohihan se meni ja avioliitto pysyi ja mies ei pahoittelut mieltään.
N41