Hävettääkö lihavia naisia kaupan kassalla, kun ihmiset näkevät heidän ostoksensa siinä liukuhihnalla?

Ei hävetä, on tilillä sen verran massia, että Kelan elätit saa vaikka silmänsä pudottaa. EVVK.

No mutta miten nää itsepalvelukassat? Eikö ne olis ratkaisu häpeään?

Miksi hävettäis? Ei mua hävetä leivokset, majoneesisalaatit eikä oluet. Syön mitä huvittaa ja lihon entisestään.

Oletko todella onnellisempi? Katsoiko merkitsevästi?

Ihmisten täytyy jollain tavalla perustella, tai "myydä" kulloinenkin elämäntilanteensa itselleen. Tässä esimerkkinä paino.

Itselleen siis valehdellaan kaikkein eniten, koska vaihtoehto olisi liian brutaali "juuri siinä kohdassa elämää".

Miten vain.Minulla on aivan sama.

Mä ainakin olen sen verran temperamenttinen ja tunteella elävä läski, että ei koskaan voi tietää mitä tapahtuu, kun jonkun ostoksieni tuijottajan tapaan kassalla.

Vai antaa joku vielä hyväksyviä nyökkäyksiäkin jostain salaateista...no ohhoh

Ei ole kyllä koskaan tullut mieleen hävetä.

Toisaalta ennen elämäntaparemonttiani en edes tajunnut, kuinka kieroutuneesti olen aikaisemmin suhtautunut ruokaan. Tai on suhteeni ruokaan edelleen vinksallaan, mutta nyt sentään tiedostan asian ja työstän tietoisesti ongelmiani.

Edelleen ostan herkkuja, enkä häpeä sitä. Enkä aio jatkossakaan hävetä.

T.160cm/100kg

Ei amerikkalaisiakaan hävetä. Pitäisikö minun nyt olla ylpeän oloinen kun olen alkanut syödä enemmän juureksia ja kasviksia ja vähentänyt limsoja, suklaata, leivonnaisia ym? Saanko siitä jonkun palkinnon kassalla? LOL mind your own business!

Viime kesän kauppareissulla jonossa takanani seisoi pyöreähkö nainen. Hänellä oli ostoskorissa pullaa, sipsukkaa, dipsukkaa, kaatissäkki ja levy suklaata. Minulla oli tuotteet jo hihnalla: proteiinipatukka, rahka, keinomakeutettu mehutiiviste sekä pähkinöitä. Mulkaisin pulleron koriin, vedin toppiani hieman ylös niin että vatsalihakseni näkyivät. Sen jälkeen tökkäsin etusormella kivikovaa vatsalihastani ja sanoin naiselle: "ehkä sinullakin jonain päivänä."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos terveellisiä ruokia, saa multa ainakin tsemppihymyn ja hyväksyvän nyökkäyksen. Herkuille on taas tiedossa paheksuva katse ja päänpudistelu. Oon aika temperamenttinen ihminen enkä voi vaan olla viilipyttynä vaan elän tunteella.

Mäkin aina tuhahtelen ja mulkoilen jos joku ostaa tupakka-askin tai mäyräkoiran, mutta kivennäisvesi ja porkkanapussi saa multa hyväksyvän nyökkäyksen. Samoin jos joku perheenäiti tai -isä ostaa lapsilleen limsaa, en voi hyväksyä sitä vaan luon heihin paheksuvan katseen ja pudistelen päätäni. Oon aika temperamenttinen ihminen enkä vaan voi olla viilipyttynä vaan elän tunteella.

Joo minäkin. Kaikki ne, joiden korissa näkyy eineksiä tai mitään missä on lisättyä sokeria saavat minulta halveksuvan tuhahduksen päänpudistuksineen. Vaaleita leipiä valitseville heiluttelen ruisleipäpussia vihjeeksi.

Itse toimin opiskelun ohessa kassamyyjänä ja voin sanoa, etten todellakaan kiinnitä huomioita,  mitä ihmiset ostavat. (Alkoholin/ tupakkatuotteiden myyntiin täytyy kinnittää kuitenkin huomio ikärajan puitteissa ). Täytyy olla aika surkea  ja tapahtumaköyhä elämä ihmisellä, jos toisten ostokset jaksavat kiinnostaa noin paljon täysin sivullista henkilöä.

Ainut huomio mitä itse olen kiinnittänyt kassatyöskentelyn lomassa on lapsiperheiden joka viikonloppuinen herkkujen ostaminen. Vähintään viisi karkkipussia ja kolme jättipussia sipsejä perheelle jossa 1-2 aikuista ja kaksi lasta.(Useimmilla perheillä myös huolestuttava määrä alkoholia yhdeksi viikonlopuksi) Tuntuu lasten puolesta aika surulliselta tuollainen ruokavalio. Vanhemmat noissa perheissä saattavat olla ihan normaalipainoisia.

Useimmiten yksinäiset ylipainoiset naiset syövät aika terveellisesti, runsaasti kasviksia. Eikä alkoholipulloja juuri näy.

Olen itse hoikka, en ylipainoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos terveellisiä ruokia, saa multa ainakin tsemppihymyn ja hyväksyvän nyökkäyksen. Herkuille on taas tiedossa paheksuva katse ja päänpudistelu. Oon aika temperamenttinen ihminen enkä voi vaan olla viilipyttynä vaan elän tunteella.

Mäkin aina tuhahtelen ja mulkoilen jos joku ostaa tupakka-askin tai mäyräkoiran, mutta kivennäisvesi ja porkkanapussi saa multa hyväksyvän nyökkäyksen. Samoin jos joku perheenäiti tai -isä ostaa lapsilleen limsaa, en voi hyväksyä sitä vaan luon heihin paheksuvan katseen ja pudistelen päätäni. Oon aika temperamenttinen ihminen enkä vaan voi olla viilipyttynä vaan elän tunteella.

Joo minäkin. Kaikki ne, joiden korissa näkyy eineksiä tai mitään missä on lisättyä sokeria saavat minulta halveksuvan tuhahduksen päänpudistuksineen. Vaaleita leipiä valitseville heiluttelen ruisleipäpussia vihjeeksi.

Se sun ruisleipäpussis ei ole sen parempi :)

Tuhahtelijoista ja ylpistelijöistä tulee mieleen Mr Bean. Sehän oli aina niin olevinaan muita parempi ja elehti kaikin tavoin että katsokaa nyt mitä minulla on. Toisille naureskeli ja tuhisi ärsyyntyneenä, tönien pois tieltä.

Ei hävetä. Isommista kaupoista ostan kaiken terveelliset raaka-aineet ruokiin ja lähikaupasta haen vain mielitekoihin roskaruokaa, herkkuja ja muuta "paskaa". Jos lähikauppaa ei olisi, jäisi suurinosa mätöistä syömättä.

Sen sijaan minua jostain syystä hävettää ostella kuukautissuojia, kondomeja, raskaustestejä tms. Tämä taas ei liity mitenkään ylipainooni.

fit-rebecca kirjoitti:

Viime kesän kauppareissulla jonossa takanani seisoi pyöreähkö nainen. Hänellä oli ostoskorissa pullaa, sipsukkaa, dipsukkaa, kaatissäkki ja levy suklaata. Minulla oli tuotteet jo hihnalla: proteiinipatukka, rahka, keinomakeutettu mehutiiviste sekä pähkinöitä. Mulkaisin pulleron koriin, vedin toppiani hieman ylös niin että vatsalihakseni näkyivät. Sen jälkeen tökkäsin etusormella kivikovaa vatsalihastani ja sanoin naiselle: "ehkä sinullakin jonain päivänä."

En kyllä lähtis leveilemään noilla ostoksilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihavia miehiä ei sen sijaan hävetä yhtään! Luulevat jopa saavansa pokattua kaupan kassan.

Ja pulleilla sormillaan oikein taputtelevat punaposkisina hikikarpaloiden valuessa kaljakoppaa, että oon tällainen suomiuros ja naisilta on juostava pakoon. Löllerömaha housunkauluksen yli roikkuessaan vähän tiellä tietty, mutta ei se mitään ne (mielikuvitus)naiset on ihan villinä.

Minkä tasoisessa kaupassa oikein käyt?

Vierailija kirjoitti:

Jos terveellisiä ruokia, saa multa ainakin tsemppihymyn ja hyväksyvän nyökkäyksen. Herkuille on taas tiedossa paheksuva katse ja päänpudistelu. Oon aika temperamenttinen ihminen enkä voi vaan olla viilipyttynä vaan elän tunteella.

No kiva, saan siis sinulta tsemppihymyn ja hyväksyvän nyökkäyksen. Ostoksistani kun ei löydy kuin tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, palkokasveja eri muodoissa, joskus pakastevihanneksia, tofua, satunnaisesti härkistä tai nyhtistä tai soijaperäisiä proteiinituotteita ja joskus tummaa leipää. En syö lainkaan lihaa tai lihajalosteita, maitotuotteita, kananmunia, mitään makeaa tai transrasvoja (sipsit, ranskalaiset yms.)

(Totta puhuen ilmeilysi ei vähempää voisi minua kiinnostaa.)

N 160/86

Ennen hävetti, mutta nyt kun olen alkanut laihduttaa, niin ei enää. Tiedän tarkkaan syömäni ruuan ravintosisällön ja jos ostoksissa on herkkuja, niin ne ovat siinä harkitusti ja kontrolloidusti osana muuta ruokavaliota. Eikä siinä ole muiden ihmisten ajatuksilla mitään väliä, olen vain tyytyväinen, että olen löytänyt itselle toimivan ruokavalion.

Nykyään ei hävetä isomman herkkumääränkään ostaminen. Ennen en olisi ikinä kehdannut ostaa enemmän kuin yhden karkkipussin kerrallaan, vaikka olisinkin jatkanut siitä heti seuraavaan kauppaan ostamaan toisen.

Minusta on kiva katsella lihavia naisia, etenkin silloin, kun heillä on sipsejä sun muuta epäterveellistä ostettavana. He yrittävät aina olla niin huomaamattomia ja häpeillen piilottelevat karkkipussejaan muiden ostosten alle. Ihania pullukkanaisia. Panisin!

Luulis

Ei hävetä. Lähinnä joskus naurattaa, jos mieleen tulee nämä aloitukset kauppakyylistä.

Sunnuntaina viimeksi pisti nauruksi, kun ostin 4 pulloa kolaa, megamix karkkipussin, kaksi sipsipussia, kermaviilit + dipit, pullapitkon ja pakkasherneitä pussin.

Enkä mä niistä mitään käyttänyt itse!