Lue keskustelun säännöt.
Kuuluuko ystävänpäivänä muistaa puolisoa?
14.02.2017 |
Mielestäni puoliso on enemmän kuin hyväkin ystävä. Kuuluuko rakasta muistaa ystävänpäivänä vai niitä ystäviä?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni puoliso on enemmän kuin hyväkin ystävä. Kuuluuko rakasta muistaa ystävänpäivänä vai niitä ystäviä?
Anteeksi nyt, mutta palstalla kohtaa mitä oudoimpia kysymyksiä: kuuluuko puolisoa muistaa isän- tai äitienpäivänä vaikka hän ei ole oma, vaan yhteisten lasten isä/ äiti, kuuluuko muistaa ja ketä 14.2.?
Ei "kuulu" yhtään mitään. Sitä muistaa niitä, joita haluaa muistaa. Jos ylimääräisen suukon antaminen puolisolle on ylivoimainen ponnistus, niin sitä ei tarvitse antaa. Sama koskee kaikkia muistamisia tai erilaisten päivien juhlistamisia. Ankeaahan elämä silloin on, mutta jos se on OK, niin siitä vaan.
Jos toista muistaa vain siksi, että niin "kuuluu" tehdä, se on ihan arvotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amerikassa se Valentinen juhlapäivähän oli alunalkaen (ja on
siellä yhä) lähinnä seurustelevaisten toisiaan muistamista varten kehitetty postikortinlähettämispäivä (...ehkä nykyisin tosin enemmän vain teksitiviesteinä)
Täällä Suomessa se ymmärretään toisella tavalla jotain, ketä tahansa, ystävää tarkoittavaksi (siis niitäkin ,joiden kanssa ollaan ja pysytään aivan vaan ystävinä ilman mitään seksuaalista seurustelua ja ehkä samaa sukupuoltakin olevia (ihan hetero-) ystäviä.
Aika höpsö ajatus tuo,että pitäisi ilahduttaa omaa aviopuolisoaan (jonka kanssa siis jo muutenkin asuu koko ajan yhdessä) lähettämällä hänelle postikortti, ihan kuin ne arat koululaisen tunteet häntä , vain luokkatoveriaan kohtaan eivät vielä olisi tulleet mitenkään ilmaistuiksi ...
Valentine-muistaminen liittyy siis tapana amerikkalaisten seurustelukulttuuriin .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies enkä minä kaipaa moista.... pikkuipanan tähden juodaan illalla leivoskahvit.
Vastaan saamiinin tekstiviesteihin lyhyesti "kiitos, samoin".
Huomioidaan toisiamme sitten niinä 358 muuna päivänä ja jätetään synttärit, joulut, äitienpäivät, isänpäivät, ystävänpäivät ja seurustelun vuosipäivät välistä.
Siis teillä on joku diili että just kaikkina juhlapäivinä olette tavallista välinpitämättömämpiä toisianne kohtaan? No, kukin tavallaan. Ite tykkään siitä kun mun miehen kanssa huomioidaan toisiamme joka päivä.
Teidän vuotenne on siis muiden vuotta kolme päivää pitempi ?
Ystäville laitan toivotukset kortilla tai viestillä, miten nyt muistan ja ehdin. Omille vanhemmilleni ja isovanhemmilleni olen aina askarrellut kortin ja niin tein tänäkin vuonna. Hekin muistavat minua kortilla myös ystävänpäivänä.
Puolison kanssa olisi ihanaa tehdä jotain spesiaalia, kuten vaikka piknikki järven rantaan kun tänään täällä on ihan mahdottoman hieno ilmakin! Kumppanini mielestä kaikki juhlapäivät ovat turhaa rahastusta, eli menen piknikille lapsemme kanssa (ennen lasta juhlin aina yksinäni tai vanhempieni kanssa, omat kaverini kun juhlivat kumppaneidensa kanssa). Mitään treffi-iltoja tai muutakaan perusarjen rutiineista poikkeavaa huomioimista meillä ei ole alkuhuuman jälkeen ollut, miehen sisäinen romantikko kuoli lapsen synnyttyä. Ei voi siis edes sanoa, että "kun mehän huomioidaan toisiamme kaikkina muina päivinä, niin tarviiko erikseen vielä ystävänpäivänä tai äitienpäivänä, jouluna tai synttärinä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni puoliso on enemmän kuin hyväkin ystävä. Kuuluuko rakasta muistaa ystävänpäivänä vai niitä ystäviä?
Anteeksi nyt, mutta palstalla kohtaa mitä oudoimpia kysymyksiä: kuuluuko puolisoa muistaa isän- tai äitienpäivänä vaikka hän ei ole oma, vaan yhteisten lasten isä/ äiti, kuuluuko muistaa ja ketä 14.2.?
Ei "kuulu" yhtään mitään. Sitä muistaa niitä, joita haluaa muistaa. Jos ylimääräisen suukon antaminen puolisolle on ylivoimainen ponnistus, niin sitä ei tarvitse antaa. Sama koskee kaikkia muistamisia tai erilaisten päivien juhlistamisia. Ankeaahan elämä silloin on, mutta jos se on OK, niin siitä vaan.
Jos toista muistaa vain siksi, että niin "kuuluu" tehdä, se on ihan arvotonta.
Jos suukko puolisolle on joku "muistaminen" niin kuinka harvoin oikein pussailette?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukin tavallaan. Meille ystävänpäivä on päivä siinä missä muutkin joten ei mitään erityisempää muistamista :)
Nää on ihania, olemme aina täydellisiä! Samat jorinat toisilla äitien- ja isänpäivästä.
Eipä paljon sylkeä kulu, jos toivottaa toiselle hyvää ystävänpäivää.
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestäni ystävänpäivä on tosi turha juhla, ja onneksi mies on samaa mieltä. Emme siis toivottele toisillemme tänään mitään. Enkä kyllä kellekään muullekaan, paitsi jos joku ensin minulle toivottaa niin toivotan toki takaisin.
Tässä esimerkki tyypillisestä "minä itse ensin"-ihmisestä, ja tuskinpa sulla kovin montaa HYVÄÄ ystävää onkaan, koska jos odotat, että mahdolliset ystäväsi ENSIN toivottavat sulle ystävänpäivää, niin sitten toivotat vasta takaisin, ja miksi teet edes niinkään, koska pidät muutenkin ystävänpäivää turhana?
Toivonkin, ettei sinua muista kukaan tänään ystävänpäivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestäni ystävänpäivä on tosi turha juhla, ja onneksi mies on samaa mieltä. Emme siis toivottele toisillemme tänään mitään. Enkä kyllä kellekään muullekaan, paitsi jos joku ensin minulle toivottaa niin toivotan toki takaisin.
Tässä esimerkki tyypillisestä "minä itse ensin"-ihmisestä, ja tuskinpa sulla kovin montaa HYVÄÄ ystävää onkaan, koska jos odotat, että mahdolliset ystäväsi ENSIN toivottavat sulle ystävänpäivää, niin sitten toivotat vasta takaisin, ja miksi teet edes niinkään, koska pidät muutenkin ystävänpäivää turhana?
Toivonkin, ettei sinua muista kukaan tänään ystävänpäivänä.
On kaunista muistaa ystäviä, ei ole keltään pois vaikka kaikki eivät välitä tästä päivästä. Voi iloita niistäkin ystävistä joita on joskus ollut, hyväksykäämme sekin etteivät ikäihmiset ainakaan edes jaksa niin kovasti bailata. Ei tarkoita pahaa jos ei tahdo olla jonkun kanssa ystävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestäni ystävänpäivä on tosi turha juhla, ja onneksi mies on samaa mieltä. Emme siis toivottele toisillemme tänään mitään. Enkä kyllä kellekään muullekaan, paitsi jos joku ensin minulle toivottaa niin toivotan toki takaisin.
Tässä esimerkki tyypillisestä "minä itse ensin"-ihmisestä, ja tuskinpa sulla kovin montaa HYVÄÄ ystävää onkaan, koska jos odotat, että mahdolliset ystäväsi ENSIN toivottavat sulle ystävänpäivää, niin sitten toivotat vasta takaisin, ja miksi teet edes niinkään, koska pidät muutenkin ystävänpäivää turhana?
Toivonkin, ettei sinua muista kukaan tänään ystävänpäivänä.
En odota että kukaan laittaa minulle toivotuksia koska en välitä ystävänpäivästä. Jos joku kuitenkin laittaa niin tottakai vastaan koska se on kohteliasta. Ei haittaa että kukaan ei ole mua tänään muistanut koska tiedän ettei lähipiirissäni ole ketään joka sen enempää välittäisi ystävänpäivästä enkä laske ystävieni arvoa sen perusteella toivottavako he mulle hyvää ystävänpäivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä länkyttää puolison muistamista vastaan ne, joilla ei itsellään ole puolisoa, tai sitten se on paska sellainen.
Elämänkumppanini on ainoa, jota tänään muistan, koska minulle tämä on Valentine's Day eikä ystävänpäivä. Samoin hän on muistanut minua tänään kukilla ja pienillä lahjoilla. Seuraavan kerran tiedän hänen tekevän niin naistenpäivänä. Itse en ole sitä koskaan ennen edes viettänyt, mutta hänelle se on tärkeä päivä.
Arvostan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
32:lle Olen samaa mieltä, että tämä päivä on rakastavaisten päivä, eikä niinkään ystävän päivä, kuten Suomessa on asia käsitetty.
Minäkin ennemmin muistan omaa rakasta miestäni, ja toivottelemme toinen toisillemme rakkauden päivää ja ikuisen ystävyytemme päivää!
Ystäviä on, niitä tulee ja menee, mutta oma kultarakas on se BEST!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestäni ystävänpäivä on tosi turha juhla, ja onneksi mies on samaa mieltä. Emme siis toivottele toisillemme tänään mitään. Enkä kyllä kellekään muullekaan, paitsi jos joku ensin minulle toivottaa niin toivotan toki takaisin.
Tässä esimerkki tyypillisestä "minä itse ensin"-ihmisestä, ja tuskinpa sulla kovin montaa HYVÄÄ ystävää onkaan, koska jos odotat, että mahdolliset ystäväsi ENSIN toivottavat sulle ystävänpäivää, niin sitten toivotat vasta takaisin, ja miksi teet edes niinkään, koska pidät muutenkin ystävänpäivää turhana?
Toivonkin, ettei sinua muista kukaan tänään ystävänpäivänä.
On kaunista muistaa ystäviä, ei ole keltään pois vaikka kaikki eivät välitä tästä päivästä. Voi iloita niistäkin ystävistä joita on joskus ollut, hyväksykäämme sekin etteivät ikäihmiset ainakaan edes jaksa niin kovasti bailata. Ei tarkoita pahaa jos ei tahdo olla jonkun kanssa ystävää.
Mitä hittoa tarkoitit tuolla bailaamisella, miten se nyt liittyy ystävänpäivään? Ystävää muistetaan jotenkin ystävänpäivänä, eikä se tarkoita mitään sen kummempaa juhlimista bailaten, vai meinasitko, että kaikkien kasikymppistenkin ystävysten on väännettävä itsensä juhlimaan ravintolaan tanssien ja ryypäten ystävyyttään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tälleen jännämiehenä koen ystävänpäivän rankaksi konseptina, vaikka vain 3 naista odottaa minulta tänään huomiota. Yhden kanssa olin jo aamulla ja kohta seuraavan luokse. Illalla pitäisi vielä tavata kolmattakin...
Eli kaikille miehille varoituksena, älkää hankkiutuko jännämiehen asemaan ystävänpäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä ystävänpäivä on YSTÄVIÄ varten.
Puoliso on paras ystäväni myös. Ärsyttää tuollaiset vakavat ihmiset. Mitä sitten jos jotkut tykkäävät hömpsötellä ja kerran vuodessa viettävät ystävänpäivää sydänilmapalloineen ja suklaineen? Arkea ehtii elää tarpeeksi, välillä on kiva hömpsötellä.
Tämä.
Itse tartun jokaikiseen juhlapäivään mitä keksitään, arkea on hirveän monta päivää enemmän! Eikä se tarkoita välttämättä mitään krääsän ostoa, vaan jotain mukavaa yhteistä ajanviettoa tai hyvää ruokaa tmv. Ja joskus voi sitä krääsääkin ostaa ihan hyvin.
Meillä on ystävänpäivä joka päivä, mutta en kiellä etteikö merkkilaukkuyllätys aamulla ollut mukava. :D
Mun ystäväni ovat joka ikinen päivä ystäviä, eikä vaan ystävänpäivänä 14.helmikuuta, sama juttu äitini on jokaikinen päivä vuodesta äitini, eikä vaan muistettavana äitienpäivänä toukokuun toinen sunnuntai.
Puhumattakaan omasta rakkaasta aviopuolisostani, joka on kieltämättä parhaimpiakaan ystäviäni unohtamatta, se kaikkein rakkain ja luotettavin&uskollisin ihminen elämässäni.
Kuuluu ja kuuluu, tiedäpä tuota mitä kaikkea kuuluu ja pitää tehdä. Pitääkö puolisoa muistaa jouluna, syntymäpäivänä, muuten vaan? Minusta on ihanaa ilahduttaa puolisoani, joten ilahdutan häntä tänäänkin.
Ei. Mä en suostu ystävänpäivänä edes lähtemään mihinkään, koska mua vituttaa se lässytys ja sydämet joka paikassa. Poikaystävä aluks ehdotti että mennäänkö bileisiin vai illalliselle ravintolaan, mutta sanoin että a) se on ystävänpäivä ei rakastavaisten ja b) mä en moista kaupallista turhuutta juhli, kun osaan kertoa ystävilleni heidän olevan tärkeitä kaikkina muinakin päivinä vuodessa jos niikseen tulee.
Oli itseasiassa helpottunut mun vastauksesta, kuulemma vaan oletti et kun exätkin on vaatineet treffejä ja romantiikkaa niin täytyy taas yks päivä kärsiä vaikka ihan turhaa paskaa koko juhla. :D
Siis teillä on joku diili että just kaikkina juhlapäivinä olette tavallista välinpitämättömämpiä toisianne kohtaan? No, kukin tavallaan. Ite tykkään siitä kun mun miehen kanssa huomioidaan toisiamme joka päivä.