Lue keskustelun säännöt.
MItä mieltä? Lapsi ei halua kaverisynttäreitä..
13.02.2017 |
Kyseessä siis 4-vuotias eli ei mitenkään "pakollista" pitää, ei taida monet muutkaan pitää mutta ajattelin että tässä tilanteessa voisi olla kiva. Hän joutui siis juuri tämän vuoden alussa vaihtamaan päiväkotia äkisti ja kaikki kaverit vaihtui. Edellisessä päiväkodissa oli vähän epäonnea kavereiden kanssa kun siellä oli yksi tyttö jonka kanssa kaikki halusi leikkiä ja joka sitten valikoi keiden kanssa tänän leikkii, ja joku jäi sitten aina yksin :( Monet illat itkettiin kotona kun taaskaan ei ollut kaveria päiväkodissa.
Olin siis ihan onnellinen kun vaihtoi vaikka toki tutut tädit ja tilat olisi ollut kiva säilyttää. Nyt tässä uudessa päikyssä on tosi kiva ilmapiiri, ei kuulemma ole tuollaista käytöstä kellään ja tytöt tulee aina jo ovelle vastaa aamuisin tervehtimään ja pyytämään leikkeihin. Mutta.. Mun tyttö ei nyt vissiin uskalla enää ystävystyä. Aamisin ei vastaa mitään tytöille, puhuu vaan mulle. Päivän aikana tätien mukaan leikkii kyllä lasten kanssa, ja kotonakin kertoo joskus jotain juttuja mitä ovat tehneet, mutta edelleen ei ole sopeutunut uuteen päikkyyn (no toki vasta vähän yli kuukauden siellä ollut) ja edelleen jääminen on tuskaa. Ajattelin siis että kun on synttärit lähestymässä niin voitaisiin kutsua ryhmän tytöt (koska koko ryhmä ei meidän kämppään mahdu, ja mielestäni on epäkorrektia kutsua vain joitakuita, kun taas pelkkien tyttöjen kutsuminen on ok) vanhempineen meille lastenkutsuille. Nyt kun puhuin tästä tytölle niin ei kuulemma halua. On tosi ehdoton kannassaan vaikka yritän selittää mitä kaikkea kivaa voitaisiin sitten tehdä, mitä leikkejä leikkiä, herkkuja syödä, miten kaikki voisi pukeutua... Mutta EI.
Nyt pelottaa että siellä on taas joku kiusaaja, mutta kun mietin asiaa niin en usko. Ilmapiiri tuntuu tuolla ihan eriltä kun vanhassa päikyssä ja tosiaan lapset niin innoissaan tulee jo ovelta hakemaan leikkeihin. Enemmän oikeastaan pelkään ettei tyttö enää uskalla ystävystyä kenenkään kanssa vaan kiusaaminen ja ulkopuolelle jättäminen on jättänyt jo niin ison arven että haluaa eristäytyä jo valmiiksi :(
Kysymys siis on että pitäiskö mun kuitenkin pitää ne juhlat, kutsua kaverit, ja toivoia että tyttö viihtyy sitten ja ystävystyy paremmin tarhakavereiden kanssa, ja minä saisin tutustua vanhempiin? Vai pitäiskö tehdä oman periaatteen mukaan ja toimia tytön toiveen mukaisesti? Normaalisti en toimisi missään nimessä näin tytön kiellosta huolimatta mutta nyt musta tuntuu että se voisi olla hyvä idea..
Kommentit (17)
anna hyvä ihminen lapsen olla sellainen kuin on. Mitä luulet tuollaisesta tuputtamisesta ja häslingistä seuraavan? Miten vaikuttaa tytön itsetuntoon? Äiti haluaisi, että olisi kavereita. Äiti haluaisi, että olisi sosiaalinen. Äiti haluaisi, että olisin kuin muut tytöt.
Hyvä, että tilannetta tarkkaillaan ja päiväkodissa ollaan tietoisia ongelmista. Se riittää. Muuten keskity tukemaan lastasi omana ihanana itsenään. Siitä se itsetuntokin kasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
anna hyvä ihminen lapsen olla sellainen kuin on. Mitä luulet tuollaisesta tuputtamisesta ja häslingistä seuraavan? Miten vaikuttaa tytön itsetuntoon? Äiti haluaisi, että olisi kavereita. Äiti haluaisi, että olisi sosiaalinen. Äiti haluaisi, että olisin kuin muut tytöt.
Hyvä, että tilannetta tarkkaillaan ja päiväkodissa ollaan tietoisia ongelmista. Se riittää. Muuten keskity tukemaan lastasi omana ihanana itsenään. Siitä se itsetuntokin kasvaa.
No tätä minäkin ajattelin. Tää olis just se syy miks en niitä kutsuja järkkäis. Toisaalta ajattelin että jos tyttö huomais miten kivoja kavereita tuolla uudessa päikyssä on niin vois rohkaistua :) Itse olen ollut koulukiusattu ala-asteella ja tiedän mitä se ulkopuolelle jättäminen tekee :/
-ap
Vierailija kirjoitti:
anna hyvä ihminen lapsen olla sellainen kuin on. Mitä luulet tuollaisesta tuputtamisesta ja häslingistä seuraavan? Miten vaikuttaa tytön itsetuntoon? Äiti haluaisi, että olisi kavereita. Äiti haluaisi, että olisi sosiaalinen. Äiti haluaisi, että olisin kuin muut tytöt.
Hyvä, että tilannetta tarkkaillaan ja päiväkodissa ollaan tietoisia ongelmista. Se riittää. Muuten keskity tukemaan lastasi omana ihanana itsenään. Siitä se itsetuntokin kasvaa.
Näin. Kysy siltä lapselta mitä se haluaisi tehdä synttäripäivänä. Sitten sano että "onpa ihana idea!" ja toteuta se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oliko ryhmän vaihdon syy kiusaus?
Ei. Edellinen päiväkoti oli yksityinen ja meni konkkaan.
-ap
Älä nyt missään nimessä järjestä synttäreitä lapsen toiveen ja halun yli. Viestität kyllä aika karmealla tavalla että lapsen omalla mielipiteellä ei ole väliä, vaan tehdään niin kuin "kuuluu tehdä". Eri asia sitten on, jos lapsi muuttaa mieltään. Nelivuotiaalla voi mieli vaihtua päivittäin tai viikoittain. Lapset on aika joustavia, joten jos nyt siellä vanhassa päiväkodissa jotain kiusaamista on ollut, tuskin se noin vaikuttaa ettei lapsi "uskalla ystävystytä". Ei pikkulapset ajattele noin. Varsinkin kun kyse on nelivuotiaasta. Ja mikäli on arka lapsi kyseessä, niin kuukausi on aika lyhyt aika tottua uuteen ympäristöön ja uusiin ihmisiin. Anna lapsellesi aikaa, äläkä itse hössötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä järjestä väkisellä nyt, jos tyttö ei ole valmis. Voit pitää kutsut myöhemmin, kun tyttökin suhtautuu jo suosiollisemmin. Niiden ei tarvitse olla nimeltään silloin synttärit, ne voi olla vaikka pienten neitien teekutsut tai mitä vaan.
Niin, no kai se sitten on vaan annettava aikaa. Mä tosiaan itse olen kokenut tuota samaa ulkopuolelle jättämistä ja mulle on itsellenikin jäänyt ihan karmeat itsetunto-ongelmat siitä oikeastaan koko lapsuuteen ja nuoruuteen. Nyt vasta aikuisena päässyt niistä yli. Ja mun pahin pelko on että samoin käy mun tytölle :/ Meillä on yleensä tosi luottamuksellinen suhde ja kuten sanoin niin mun periaate on että tällaisista asioista hän saa päättää itse. Mutta ehkä nyt sitten annan tässä jonkun oman trauman ja pelon ottaa vallan ja yritän jyrätä yli :/
No mutta kiitos mielipiteistä! :) Yritän vielä puhua niitä juhlia läpi mutta jos ei suostu niin ei pidetä :)
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järjestä synttärit perheen kesken. Selitä lapselle, että saa mielellään kutsua päiväkotikaverinsa tai olla kutsumatta, mutta jos kovin myöhään kutsuu, niin välttämättä ihmiset ei sitten ehdi muilta suunnitelmiltaan. Jos vaikka haluaisikin kutsua vain yhden kaverin, niin pidä suu säpissä, kutsu se yksi kaveri ja järjestä juhlat sen mukaan.
Jos koko ryhmän kutsuminen tuntuu tytöstä "liian jännältä", niin voisitteko kutsua jonkun uuden päiväkotikaverin teille leikkimään, vaikka sitten vanhemman kanssa (joitakin 4v voi jännittää tulla ilman vanhempaa). Pääsisi tyttö tutustumaan paremmin kaveriin tutussa ympäristössä ja tarvittaessa voisit ohjata leikkiä, jos tuntuu että tyttö arastelee ystävystyä.
Päiväkodin henkilökunnan kanssa kannattaa keskustella vakavasti tapahtumista edellisessä päiväkodissa ja huomioistasi tytön tämän hetkisessä käytöksessä. Jos henkilökunta on tehväviensä tasalla, niin osaavat pitää silmällä lasten leikkejä ja puuttua herkästi, jos ongelmia ilmenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
anna hyvä ihminen lapsen olla sellainen kuin on. Mitä luulet tuollaisesta tuputtamisesta ja häslingistä seuraavan? Miten vaikuttaa tytön itsetuntoon? Äiti haluaisi, että olisi kavereita. Äiti haluaisi, että olisi sosiaalinen. Äiti haluaisi, että olisin kuin muut tytöt.
Hyvä, että tilannetta tarkkaillaan ja päiväkodissa ollaan tietoisia ongelmista. Se riittää. Muuten keskity tukemaan lastasi omana ihanana itsenään. Siitä se itsetuntokin kasvaa.
Näin. Kysy siltä lapselta mitä se haluaisi tehdä synttäripäivänä. Sitten sano että "onpa ihana idea!" ja toteuta se.
Lisään vielä, sen syvemmin aloittajan lapsen luonnetta tuntematta, että meidän 5-vuotiaalle koko ryhmän tytöt olisi iiiiihan liikaa. Hän kutsui 4-vuotissynttäreilleen YHDEN lapsen ja 5-vuotiaana kolme. Nyt hän suunnittelee 6-vuotissynttäreitään että pyytäisi yhden kaverin ja menisivät Hoploppiin. Kaikki ei ole omimmillaan ryhmätilanteissa eikä se tarkoita että ystävystymistaidot tai sosiaaliset taidot olisi jotenkin puutteelliset. Se voi tarkoittaa esim. että lapsi on tosi tarkka havainnoija ja hänelle on siksi raskasta olla kovin runsasvirikkeisessä sosiaalisessa tilanteessa ja rennompaa pikkuporukassa. Eli jos sen voi tehdä ilman tuputuksen makua niin voihan lapselle tehdä tiettäväksi että hän voi juhlia vaikkapa yhden kaverin kanssa, ei siihen koko ryhmää tarvita.
Voisitkohan päiväkodissa ottaa asian puheeksi, ja mainita että mielestäsi lapsi tarvitsisi tukea ystävyyden luomiseen? Aina me päikyntädit ei huomata tällaisia asioita, vaan laitetaan ne alkukankeuden piikkiin. Minä itse tuossa tilanteessa nimittäin loisin tilanteita joissa ystävystyminen tuntuisi helpolta, olisin aluksi mukana vapaassa leikissä ja auttaisin tyttöä luottamaan ikätovereihin. Tsemppiä! Ehkä sukulaissynttärit tänä vuonna, seuraavana vuonna onkin jo eri ääni kellossa luultavasti :) 4-vuotiaat ovat niin pieniä vielä, älä ole liian huolissasi vaan pyydä reippaasti päiväkodista apua. Se se meidän työtä nimittäin on, auttaa lapsia (joilla aina vaillinaiset sosiaaliset taidot) toimimaan ryhmässä ikätovereiden kanssa. Ei ole helppo juttu ei, mutta tärkeä asia johon pitää panostaa. Päiväkodin lastentarhanopettajilla ja lastenhoitajilla on vastuu siitä, että ryhmän lapset pystyvät toimimaan yhdessä, oppivat luomaan ihmissuhteita ja leikkimään kaverin kanssa. Älä siis jää yksin huolinesi!
Lto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neljä vuotias on vasta siinä iässä kun vuorovaikutteinen leikki tulee kuvioihin mukaan. Pienet lapsethan leikkivät rinnakkain omia juttujaan, ehkä jopa samoilla leluilla, mutta kuitenkin ns. omissa sfääreissään. Aikaisemmassa päiväkodissa ei ehkä ole osattu tukea tätä leikin siirtymäkautta tarpeeksi.
Lapsen kanssa voi harjotella leikkimistä kotona ihan vaikka nukeilla. Nukeilla voi harjoitella leikkiin pyytämistä, anteeksi pyytämistä, tervehtemistä.. Lapsi rohkaistuu ja saa itsevarmuutta toimia sosiaalisissa tilanteissa.
Joo siis ehdotinkin että voitaisiin myös kutsua vain yksi tai kaksi kaveria jos siellä olisi joku sellainen kenet haluaisi kutsua mutta ei sekään käynyt. Hänellä on yksi hyvä ystävä päiväkodin ulkopuolelta, ja he ovat kuin siskoksia. Siitä olen tosi onnellinen ja nähdäänkin heitä niin usein kuin mahdollista <3 toisaalta tuo kaveri on 1,5 vuotta nuorempi ja mielestäni olisi hyvä jos olisi myös oman ikäisiä kavereita, jotka ehkä sitten olisivat myös samalla luokalla koulussa. Mutta tosiaan pääasia että on edes yksi hyvä ystävä :)
Niin ja vanhemmat siis olisinkin kutsunut, kun juuri tuota ajattelin ettei lapset halua tulla yksin, ei uskaltaisi mun tyttökään mennä. Ja musta olisi samalla kiva tutustua muihin vanhempiin. Nyt en ole tavannut vielä ketään muuta kuin ohimennen.
Ja päiväkodissa on puhuttu ongelmista edellisessä päikyssä. Ovat kiinnittäneet huomiota ja siksi aina raportoivatkin jo kysymättä että "tänään on piirrellyt sisällä sen ja sen kanssa ja ulkona laskivat mäkeä tuon ja tuon kanssa" :)
-ap
Pakko sanoa että mulla ei ole tunnuksia tänne joten en pysty enää kirjoitella. Mutta jos joku jotain laittaa niin vastailen aamulla :) Kiitos näistä!
-ap
up