Lue keskustelun säännöt.
Hiihtääkö teidän lapset, entä te itse? Entä muu urheilu?
12.02.2017 |
5-vuotiaallani ei ole suksia eikä ole koskaan hiihtänyt. Itse hiihdin viimeksi koulussa. Luistelua sentään ollaan harjoiteltu (tänä talvena 8 kertaa, viime talvena 5), mutta sekin on aika haparointia ja lapsi täytyy komentaa mukaan, kun ei oikein välitä. Laskettelua tms ei olla edes mietitty. Uimakouluunkin pitäisi mennä.. Pyöräilee taas sujuu tosi hyvin.
Eli "pakko" vissiin sukset hankkia ja hiihtämään lähteä? Katselin että lasten sukset+monot+sauvat on 150-200 e, monot ehkä ensi talvena jo pieniä. Täällä pk-seudullahan lunta on tai ei, usein ei. Ja missä sitä harjoitellaan? Siis ladulle vissiin ei saa mennä, kun itse kävelen enkä hiihdä ja lapsi ei vielä osaa..
Sori, oon tosi uusavuton, mutta koitan tätä nyt miettiä. En muuten stressiä ottaisi, mutta koulun takia nyt jo mietin.
Kommentit (19)
Ei hiihdetä. Muuten liikkuvat kyllä.
Sukset ostat tori.fi tai vastaava, niitä on siellä pilvin pimein ja maksaa muutaman kympin.
Koulussa ovat hiihtäneet tänä talvena yhden kerran, kuopukseni on 5. luokalla. Alakoulun hiihtokerrat laskee kepeästi kahden käden sormilla. Yhteensä siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset on 5,5v ja 3v. Isompi hiihtää ja luistelee, luistimet maksoi 27+teroitus, suksisetti maksoi käytettynä 15e ja monot viime talvena 20, tänä vuonna ostettiin vain monot 15 eurolla - sukset on joo vähän lyhyet mutta eipä se nyt niin haittaa, ja lapsi hiihtää mieluiten ilman sauvoja joka tapauksessa. Pienemmälläkin löytyy välineet molempiin. Kuopus hiihteli ekaa kertaa viime talvena ja tänä talvena jaksaa keskittyä jo yli kaksi minuuttia :D Luistimet hänellä on ollut jalassa pari kertaa (omasta aloitteesta, siskon vanhat), mutta motivaatio katosi huteraan oloon joten palataan asiaan ensi talvena.
Itse hiihdän ja luistelen isomman kanssa (luistimet on omat kouluaikaiset ja suksisetti äidiltä peritty muinaismuisto), mutta usein kun ollaan kolmestaan liikenteessä niin mun on pakko olla kengillä että pysyn tarvittaessa pienemmän perässä/apuna. Asetelma on jo se että toi 5v yllyttää ja kannustaa mua esim. suksilla ja minä toivon pysyväni taidoissa edes auttavasti perässä :D :D
Uimassa pari kertaa kuussa, ainakin isomman kanssa, oppi uimaan viime kevään. Pyörät on, isompi pyöräilee apupyörittä, pienempi meni viime kesän potkupyörällä, mutta oli sen verran näppärä että jos minä uskallan niin ensi kesänä voisi kokeilla polkupyörääkin - se vaan pääsisi sillä niin kovaa että en ole varma riittääkö järki! Polkupyörät on Bilteman halpoja, kun ei käytettynä sopivaa löytynyt, voisikin alkaa katsoa esikoiselle isompaa ensi kesäksi (olisi kiva saada vähän kevyempi niin toi jaksaisi jo pidempää matkaa).
Mutta joo, täällä on oikea pitkä talvi ja olen kotiäiti. Etelämmässä, työssäkäyvänä ja vähemmän innostuvien lasten kanssa olisi eri tilanne. Tänä ei ole sädekehänkiillotusviesti. Me ei leivota enkä muista milloin viimeksi pienemmällä olisi ollut esimerkiksi sakset tai pensseli kädessään kotona (kerhossa askartelevat).
Emme hiihdä lainkaan. Koulussakaan ei ole lumenpuutteen vuoksi ollut hiihtoa, joten en tuhlaa rahojani tänä talvena lasten suksiin. Itse voisinkin kyllä mennä, mutta pitäisi ajaa ensin jonnekin, jossa olisi kunnollinen latu.
Luistelemassa ollaan kyllä käyty, tytär käy kavereiden kanssa melkein joka päivä.
En hiihdä itse ollenkaan, lapset haluavat välillä mennä ja heitä ladunreunaan talutan aina kun sitä toivovat. Luistelemassa käydään silloin tällöin yhdessä.
Minä en harrasta itse mitään liikuntaa, mies käy lenkillä säännöllisesti. Kyllä se lasten kiinnostusten kohteissa näkyy, mutta itse pyrin siihen että en sano ei, jos he haluavat jotakin liikunnallista tehdä tai kokeilla. Odotan nyt mielenkiinnolla, miten koulunaloitus vaikuttaa siihen, mitä esikoinen haluaa harrastaa. Jääkiekkoon ei meillä valitettavasti ole varaa, mutta vaihtoehtoja on.
Joskus koen huonoa omaatuntoa siitä, miten huono olen liikkumaan. Olen yksi monista koululiikunnan traumatisoimista kolmekymppisistä. Koen, että en ole liikunnallinen millään mittarilla ja inhoan sitä, että pitää liikkua tai tehdä jokin liikuntasuoritus muiden edessä. Kaikkeni kuitenkin teen, etten tätä lapsilleni näyttäisi.
Meillä on lasten kanssa hiihdetty n. 3 vuoden iästä. Silloin palasin itsekin suksille pitkän tauon jälkeen. Jos vaan viitsii hiihtää yhdessä niin lapset nopeasti oppivat. Vaatii tosin hyvät välineet ja suurta viitseliäisyyttä. On sikäli palkitsevaa että meillä nyt jo teini-ikäiset hiihtävät edelleen mielellään. Juuri tultiin kympin lenkiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä molemmat lapset hiihtävät, itsekin hiihdin kilpaa nuorten SM-tasolla ja nykyään kuntoilumielessä. Yritetään harrastaa muutakin urheilua myös talvella, mutta hiihto tuntuu kiinnostavan eniten.
Mielestäni ei ole niin oleellista, mitä lajia harrastaa, kunhan lapsi liikkuu. Paitsi että liikkumisen olisi hyvä olla luonnollinen osa elämää jo lapsesta asti, sillä on huomattavan suuri merkitys mm. tasapainoon, ryhtiin ja muuhun kehon hallintaan. Jos haluat hankkia lapselle hiihtovälineet, niin hanki sellaiset. Välineitä saa hyvin käytettynäkin, ja kaikkia voi ostaa myös yksitellen, ettei tarvitse ostaa koko settiä joka talvi. Vaikka pk-seudullakin on vähälumisia talvia, niin sieltä löytyy myös useampi tykkilumilatu, eli hiihtämään kyllä pääsee. Ladun vieressä käveleminen ei oikein ole hyvä juttu, mutta voisithan vaikka alkuun vuokrata itsellesi sukset ja hiihtää lapsen vieressä. Lapsen voi myös laittaa esimerkiksi Suomen Ladun hiihtokouluun, hyvä valinta varsinkin siinä vaiheessa kun vanhempi ei itse ole kokenut hiihtäjä.
Vierailija kirjoitti:
Lapset on 5,5v ja 3v. Isompi hiihtää ja luistelee, luistimet maksoi 27+teroitus, suksisetti maksoi käytettynä 15e ja monot viime talvena 20, tänä vuonna ostettiin vain monot 15 eurolla - sukset on joo vähän lyhyet mutta eipä se nyt niin haittaa, ja lapsi hiihtää mieluiten ilman sauvoja joka tapauksessa. Pienemmälläkin löytyy välineet molempiin. Kuopus hiihteli ekaa kertaa viime talvena ja tänä talvena jaksaa keskittyä jo yli kaksi minuuttia :D Luistimet hänellä on ollut jalassa pari kertaa (omasta aloitteesta, siskon vanhat), mutta motivaatio katosi huteraan oloon joten palataan asiaan ensi talvena.
Itse hiihdän ja luistelen isomman kanssa (luistimet on omat kouluaikaiset ja suksisetti äidiltä peritty muinaismuisto), mutta usein kun ollaan kolmestaan liikenteessä niin mun on pakko olla kengillä että pysyn tarvittaessa pienemmän perässä/apuna. Asetelma on jo se että toi 5v yllyttää ja kannustaa mua esim. suksilla ja minä toivon pysyväni taidoissa edes auttavasti perässä :D :D
Uimassa pari kertaa kuussa, ainakin isomman kanssa, oppi uimaan viime kevään. Pyörät on, isompi pyöräilee apupyörittä, pienempi meni viime kesän potkupyörällä, mutta oli sen verran näppärä että jos minä uskallan niin ensi kesänä voisi kokeilla polkupyörääkin - se vaan pääsisi sillä niin kovaa että en ole varma riittääkö järki! Polkupyörät on Bilteman halpoja, kun ei käytettynä sopivaa löytynyt, voisikin alkaa katsoa esikoiselle isompaa ensi kesäksi (olisi kiva saada vähän kevyempi niin toi jaksaisi jo pidempää matkaa).
Mutta joo, täällä on oikea pitkä talvi ja olen kotiäiti. Etelämmässä, työssäkäyvänä ja vähemmän innostuvien lasten kanssa olisi eri tilanne. Tänä ei ole sädekehänkiillotusviesti. Me ei leivota enkä muista milloin viimeksi pienemmällä olisi ollut esimerkiksi sakset tai pensseli kädessään kotona (kerhossa askartelevat).
Lisään vielä että mun omat varusteet on yläasteaikaiset luistimet ja äidiltäni peritty suksisetti melkein sopivan kokoisilla monoilla joissa varpaat vähän puutuu tunnin jälkeen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka itse olen tosi kiinnostunut liikkumaan niin jotenkin tuo hiihtäminen ei innosta ollenkaan.
Voi olla että johtuu siitä että on lättäjalat ja penikkavaivaa. Molemmat tuntuu hiihtäessä ikävältä.
Täällä pk-seudulla en oo kovin tärkeäksi hiihtotaitoa nostanut. Joitakin murtsikkasettejä on lapsilla ollut, mut enää vuosiin ei oo sopivia ollut. Ei ees koulu vaadi näitä, sen verran harvinaista lumi täällä on.
Luistelemisesta sen sijaan ihan tykkäävät ja jopa teinit käyvät joskus vapaaehtoisesti tekojäällä. Kuopus harrastaa jääkiekkoa, joten liikuttua tulee jäällä paljon.
Laskettelemassa käydään lähinnä lomilla eli kerran tai kaksi vuodessa. Kuitenkin omat kamat kahdella nuorimmalla ja miehellä. Vanhin lapsi ei tykkää lasketella ja itselläni ei polvet oikein kestä.
Uiminen on kivaa ja siitä tykätään kaikki. Yritetään käydä uimahallissa mahd. paljon. Nykyään pystyn itse uimaa oman kuntoilu-uintini rauhassa, kun lapset ovat uimataitoisia ja nykyään viettävät aikaansa hyppyaltaalla. Mielestäni uimataitoon kannattaa satsata.
Meillä lapset liikkuvat paljon. Isommilla on omat urheilulajinsa, jota treenaavat n.15h / vkossa. Kuopus tosiaan jääkiekkoilee, hänellä ohjattua treeniä 6h/vko. Me vanhemmat olemme olleet melkoisia sohvaperunoita, mut varmaan lasten myötä olemme mekin innostuneet. Mies pyöräilee työmatkansa ja itse käyn jumpissa ja lenkkeilen. Oma tavoite on 3 h hikiliikuntaa viikossa plus arkiliikunta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hiihdetä. Lapsi 5 v. käy luistelukoulussa ja käydään silloin tällöin yhdessä muuten vain jäällä. Itselläni ei ole luistimia, eikä meistä kellään ole suksia. Lapsi harrastaa sisäliikuntalajia myös, joten ei nyt ainakaan liikunnan puutteesta voi meitä moittia, vaikka ei hiihtämisestä ollakaan innostuneita. Jos lapsi jossain vaiheessa kiinnostuu hiihtämisestä ja haluaa kovasti suksille, ostetaan jokin aloittelusetti.
Suksiahan voi myös vuokrata:
https://www.suomenlatu.fi/hiihtopalvelut/vuokraa-valineet.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä hiihtävät. Parhaillaankin menevät tuola metsässä naapurin kanssa. Hyvin normaalia ainakin omasta lapsuudesta joten kai se sitten tuli omille muksuille myös että liikkuminen ulkona tulee luonnostaan. Ei tarvitse ulos pakottaa vaan yleensä jopa soitellaan perään et olisko jo nälkä. Emme asu kaupungissa vaan maalla. Alle 690ihmisen pienessä kylässä. Täälä muksut todellakin liikkuvat eivätkä elä sisällä telkkaria katsoen.
Kaikki kolme lastani ovat hiihtäneet noin kolme vuotiaasta lähtien ja tykkäävät. Olemme Lapissa joka talvi viikon tai pari ja siellä hiihtäminen upeissa maisemissa on parasta mitä olla voi. Käymme siellä myös laskettelemassa/lautailemassa, mutta se ei ole noussut kovin suureen suosioon edes pojallamme.
Luistelemme myös ja poika menee kavereidensa kanssa suoraan koululta luistelemaan aina kun on aikaa.
Kesälajeina ovat uinnin lisäksi sukellus (snorklaaminen), suppailu vuokralaudalla, pyöräily, vaellus ja ensi kesänä mies ja poika lähtevät myös kanoottireissaamaan kahdella kanootilla. Lapsemme ovat terveitä, fiksuja ja kokeilunhaluisia lapsia, joilla on monta rautaa tulessa ja innokkuutta vaikka toisille jakaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän päiväkodissa valitettiin että lapset (siis yleensä nykyään) ei osaa hiihtää. Kaikkihan me nykyvanhemmat tehdään väärin. Kalikka kalahti ja ärsyynnyin. Miksi hitossa juuri pyhä hiihto. Kaikenlaista muuta kyllä tehdään, niin miksi oi miksi juuri se hiihto on niin tärkeää? Jos talvisota tulee taas?
Miksi aloitusta alapeukutettu, ja muita yläpeukutetaan jotka kertovat etteivät hiihdä? :D
Hiihdetään kun on lunta. Tänä talvena ei ole ollut. Viime talvena taidettiin päästä kaksi kertaa hiihtämään.
En suostu urheilemaan. Liikuntaa voin harrastaa, urheilua en.
Luistelemassa käydään muttei hiihtämässä. Täällä rannikolla ei ole useimpina talvina lunta.