Lue keskustelun säännöt.
Mitä kummaa, että olisiko minunkin pitänyt jaksaa opiskella äitiyslomillani??
10.02.2017 |
Luettuani liittyen Teemu Selänteen vaimon Sirpan lausahduksista poikiviin mielipiteisiin kotiäitiydestä tutkijoiden sun muiden niin ikään mukamas viisasten kivien lausahduksiaan mukamas, että tämmöstä tällä kertaa, jossa kohtaa minua alkoi jo vähän ikään kuin kimmastuttamahan :
""Vauva-aika on intensiivistä, omanlaistaan työtä, mutta se ei vie koko vuorokautta, hän kertoo ja jatkaa, että esimerkiksi vauvan nukkuessa äidille saattaa jäädä aikaa esimerkiksi opiskelemiseen.""
Ja nyt lataan minä kokemukseni rintaäänen painolla, että itse synnytin kaksi lastani kahden vuoden välein aikoinaan, ja kun oikein alan muistelemaan mennyttä ihanaa aikaa sinänsä, kun lapsemme olivat pienoisia ja vielä hoidettavia sekä kaitsettavia lapsia, ja ihan normaalejakin kaiken lisäksi, niin silti täytynee kyllä myöntää, että ehkä sitten olin laiska tai huonossa kunnossa (olin kylläkin ihan terve), mutta en kyllä olisi ehtinyt tai sitten muuten vaan jaksanut opiskella tai tehdä yhtään mitään muita hommia, kun lapsemme nukkuivat esim. päiväunosiaan. Kyllä se tosiaan intensiivistä hommaa on olla pienten lasten kotiäitinä!!! Mistä tuollaisia "valopäitä" oikein syntyy, onko niin, että tutkijoilla ei itsellään ole yhtään kokemusta omakohtaisesti, mitä on olla pienten lasten äitinä kotona, ja tehdä siellä kotityöt, ja lapset tuovat niitä kotitöitä kahden aikuisen perheeseenkin rutkasti lisää. Minulla ainakin meni aivan sutjakkaasti kotiaskareissa, kun lapset nukkuivat, eli oli ruoan laittamista, huushollin siivoomista, vaatehuoltoa sisältäen pyykkikoneen lataamista likaisilla vaatteilla ja niiden kuivumaan laittamista/poistamista, silittämistä, astianpesukoneen täyttämistä/tyhjentämistä jne. Ei todellakaan tullut opiskelut mieleeni. Ja jos joku päivä olikin vähemmän jotain kotityötä, niin todellakin otin itsekin pienet lepotauon ja etenkin silloin kun lapsista jompi kumpi oli imeväisikäinen. Ja kaikki pienten lasten äidit ja isät tietävät, etteivät yöllä kupsehtemiset lopu lapsen kanssa imetyksen päättymiseen, vaan sitten tulevat erilaiset nuhakuumeet sun muut lasten kulkutaudit ja uusien hampaiden puhkeamisen aikaiset yöllisetkin kitinät, joiden takia lasten kanssa yölläkin joutuu pomppimaan ja katkaisemaan yöunensa.
Puollan kuitenkin ihan pienten lasten kotihoitoa kouluikään saakka täysillä, jos siihen on mahdollisuudet taloudellisesti. Kaikillahan äideillä ei ole mahdollisuutta jäädä kotiin omia lapsiaan hoitamaan, vaan on pakko rientää töihin. Eläkeasiat voisivat olla kyllä paremmalla tolalla myöskin kotiin jäävien naisten kohdalla. Työtä se on lasten kasvatuskin, teki sen sitten tarhatäti tai oma äiti!
Kommentit (24)
Miten täällä huudellaan, että tein sekä töitä että opiskelin vauva-aikana. Siis silloin et ole ollut vauvan kanssa kotiäitinä. Vai saako vauvan ottaa töihin mukaan. On kotiäitejä ja työssä käyviä äitejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisikohan käydä eka ne ah niin hienot yliopistot ja muutkin koulut ENNEN kun alkaa niitä muksuja vääntää.. Ei tartte sitten äitiylomilla miettiä toissijaisia asioita.
Hoidetaan lapsi kotona ja palataan töihin. Äitiysloman jälkeen tai hoitovapaan jälkeen.
Ja rahaakin on ihan terveellistä siitä palkkatyöstä laittaa säästöön. Ei tarvii olla ss, että voi lasta hoitaa pidempäänkin kotona.
Minkähän takia se sinun takapuoltasi kutittaa jos joku tekee lapset kesken opintojen? Eipä tarvitse heti valmistuttuaan ja työelämään siirryttyään jäädä mammalomille,kun lapset on jo tehty.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisikohan käydä eka ne ah niin hienot yliopistot ja muutkin koulut ENNEN kun alkaa niitä muksuja vääntää.. Ei tartte sitten äitiylomilla miettiä toissijaisia asioita.
Hoidetaan lapsi kotona ja palataan töihin. Äitiysloman jälkeen tai hoitovapaan jälkeen.
Ja rahaakin on ihan terveellistä siitä palkkatyöstä laittaa säästöön. Ei tarvii olla ss, että voi lasta hoitaa pidempäänkin kotona.
Niin ja sit ollaan liian vanhoja saamaan niitä lapsia.
No, mä kyllä tein ensin opinnot ja menin töihin, sitten vasta lapset. Äitiyslomilla tein sitten toisen tutkinnon.
Misi pitäisi aina ja ihan joka hetki olla mahdollisimman tehokas ja tuottava? Minusta oli aivan ihanaa keskittyä vain ja ainoastaan ihanaan vauvaani ensimmäisen vuoden ajaksi. Toisena kotihoitovuotena suoritin hiljakseen avoimen yliopiston kautta opintoja jotka pystyin liittämään myöhemmin tutkintooni, mutta tämä oli sellaista mukavaa harrastelua ja omaa aikaa josta nautin vauvan hoidon vastapainoksi. Itse arvotan kyllä todella korkealle ja monen asian yli sen, että sain hoitaa ihan rauhassa pientä vauvaa ja lasta. Ymmärrän että kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta eikä ehkä haluakaan, mutta liputan kyllä sen puolesta, että yhteiskunta jatkossakin mahdollistaisi erilaisten valintojen mahdollisuuden