Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Haasteellinen vauva

Vierailija
10.02.2017 |

Vai onko tämä normaalia vauvan käytöstä? Vauva on ollut syntymästään asti kova möyrimään ja jo parin viikon ikäisestä on saanut möyrittyä itsensä monta kertaa selälleen ja mahalleen. Nyt vauva on 10kk ja venkoilu pahenee kokoajan. Etenkin viimeiset 5kk on vienyt täysin mehut meistä. Kaikki vauvan kanssa on yhtä taistelua. Vaipanvaihto ja vaatteiden vaihto ei onnistu kuin lopulta väkisin kun kääntyilee ja vääntyilee ja rimpuilee itsensä pois. Joka kerta näissä hommissa menee n.10minuuttia. Nauraa vaan aina kun pääsee irti ja huutaa kun pidän kiinni. Vauva myös lyö. Tai en tiedä mitä läpsimistä se on mutta aina tulee litsareita naamaan. Usen veljensä kanssa lattialla ollessa vauva oikein ottaa vauhtia ja syöksähtää veljeään päin kädet ojossa ja läppäsee. Vauvan veli (4v.)ei ole varmaan koskaan eläissään lyönyt tai töninyt ketään joten siltä ei ole opittua tämä toiminta! En myöskään keksi mitään muuta paikkaa missä vauva olisi lyömiatä nähnyt. Vauva heittelee tavaroita, siis ihan kokoajan. Kun jotain saa käteensä niin heittää sen kaaressa. Usein veljensä päälle. En tiedä miltä tämä nyt kuulostaa ja en varmasti saa tuotua tätä tarpeeksi oikein esille mutta voidaanko me itse tehdä tälle tilanteelle jotain? Yritämme olla rauhallisia ja näyttää esimerkkiä vauvalle mutta todellisuudessa sisällä kihisemme kiukusta kun tämä tapaus on tauotta tekemässä jotain "tuhmaa". Onko muilla ollut tällaisia vauvoja ja miten näistä selviää? Paheneeko ajan myötä vai voiko olla toivoa että rauhottuisi?

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
10.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan normaali vauva. Ei se tajua satuttavansa kun läpsäisee, vasta 10kk ikäinen. Ja kääntyily vaipanvaihdossa myös ihan normaalia.

Ohjaat aina vaan toiseen toimintaan kun läpsii ja sanot vaikka ei. Housuvaippoihin kannattaa myös vaihtaa.

Kyllä juuri tuon ikäisten vauvojen kanssa saa pidätellä kiukkua. Se vaan pitää tunnistaa oma kiukku, ja ymmärtää ettei se vauva kiusallaan venkoile. On kiinnostunut maailmasta ja omasta kehostaan niin paljon. Älä kuvittele että 10kk vauvan läpsäisy on sama asia kuin parivuotiaan läpsäisy, sillä se ei ole.

Vierailija
2/14 |
10.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin ja koittakaa lopettaa ne tilanteet niin että opetatte vauvalle miten yhdessä leikitään hauskasti. Selvästi lapsi on tosi aktiivinen js motorisesti nopeaa kehittynyt. Kun alkaa heitellä tavaroita niin näytätte että ei,mutta keksikää jotain toimintaa missä voi olla aktiivinen ja hassutella koko perheen kesken,esim. musiikit soimaan ja tanssitte vauvan kanssa. Puuhailettehan vauvan kanssa myös itse? Monesti arjessa menee helposti niin,että vauva laitetaan lattialle leikkimään ja itse puuhaillaan omia juttuja, kotitöitä yms. Kuitenkin se vauva janoaa vuorovaikutusta vanhempiensa kanssa. Tsemppiä! Tuo on nii ensimmäisiä tahtovaiheita ihmisen elämässä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
10.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun 5kk vauva puristelee, raapii ja vetää hiuksista. Sattuu oikeesti maan perkeleesti, mutta eihän vauva ymmärrä satuttavansa. Irroitan vain hänen otteensa minusta. On myös "löytänyt" äänensä ja onkin alkanut kiljumaan ihan täysiä omaksi ilokseen. Kyseessä ei siis ole hätä, kun hän näyttää varsin tyytyväiseltä suoritukseensa. Sellaista se on pienten kanssa

Vierailija
4/14 |
10.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaali vauva. Ei se tajua satuttavansa kun läpsäisee, vasta 10kk ikäinen. Ja kääntyily vaipanvaihdossa myös ihan normaalia.

Ohjaat aina vaan toiseen toimintaan kun läpsii ja sanot vaikka ei. Housuvaippoihin kannattaa myös vaihtaa.

Kyllä juuri tuon ikäisten vauvojen kanssa saa pidätellä kiukkua. Se vaan pitää tunnistaa oma kiukku, ja ymmärtää ettei se vauva kiusallaan venkoile. On kiinnostunut maailmasta ja omasta kehostaan niin paljon. Älä kuvittele että 10kk vauvan läpsäisy on sama asia kuin parivuotiaan läpsäisy, sillä se ei ole.

Kiitoa vastauksesta. Housuvaipat meillä on ollut käytössä jo monta kuukautta, teippivaippojen ohella. Sama lopputulos molemmissa. Emme missään nimessä kuvittele että vauva tarkoittaisi pahaa lyödessään. Yritin tällä tuoda esille vauvan jonkinlaista rauhattomuutta ja "yliaktiivisuutta" vai mitä se voisi olla. En tiedä. Meillä tosiaan on tämä 4 vuotiaskin niin tiedämme minkälaista vauvan kanssa voi myös olla. Omen lisäksi työskennellyt vauva/pienilapsiperheissä (en ole ammattilainen) joten kokemusta muistakin on. Sanoit että "ihan normaali vauva", oliko meidän esikoinen mm.sitten epänormaali vauva kun oli hyvin pitkälti päinvastainen. Ymmärrämme täysin että vauvat ovat erilaisia yms.mutta kyllä tämä meidän vauvamme on huomattavasti vaativampi ja riehakkaampi kuin ns.keskiverto vauva. Meidän esikoisemme on ollut erittäin haasteelli en vauva sairauksiensa vuoksi mutta se oli täysin eri asia kuin tämä. Tiedämme toisin sanoen siis erittäin hyvin millaista on kun vauva ei nuku ikinä, huutaa tauotta yms.ensimmäiset kuukautensa, emme ole kovin herkkiä tälle aiheelle. Ymmärtäisikö joku mitä tarkoitan tämän vauvamme tilanteesta?

Vierailija
5/14 |
10.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vauvat eivät ole nukkeja! Haasteelinen tässä casessa on äiti.

Vierailija
6/14 |
10.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaali vauva. Ei se tajua satuttavansa kun läpsäisee, vasta 10kk ikäinen. Ja kääntyily vaipanvaihdossa myös ihan normaalia.

Ohjaat aina vaan toiseen toimintaan kun läpsii ja sanot vaikka ei. Housuvaippoihin kannattaa myös vaihtaa.

Kyllä juuri tuon ikäisten vauvojen kanssa saa pidätellä kiukkua. Se vaan pitää tunnistaa oma kiukku, ja ymmärtää ettei se vauva kiusallaan venkoile. On kiinnostunut maailmasta ja omasta kehostaan niin paljon. Älä kuvittele että 10kk vauvan läpsäisy on sama asia kuin parivuotiaan läpsäisy, sillä se ei ole.

Kiitoa vastauksesta. Housuvaipat meillä on ollut käytössä jo monta kuukautta, teippivaippojen ohella. Sama lopputulos molemmissa. Emme missään nimessä kuvittele että vauva tarkoittaisi pahaa lyödessään. Yritin tällä tuoda esille vauvan jonkinlaista rauhattomuutta ja "yliaktiivisuutta" vai mitä se voisi olla. En tiedä. Meillä tosiaan on tämä 4 vuotiaskin niin tiedämme minkälaista vauvan kanssa voi myös olla. Omen lisäksi työskennellyt vauva/pienilapsiperheissä (en ole ammattilainen) joten kokemusta muistakin on. Sanoit että "ihan normaali vauva", oliko meidän esikoinen mm.sitten epänormaali vauva kun oli hyvin pitkälti päinvastainen. Ymmärrämme täysin että vauvat ovat erilaisia yms.mutta kyllä tämä meidän vauvamme on huomattavasti vaativampi ja riehakkaampi kuin ns.keskiverto vauva. Meidän esikoisemme on ollut erittäin haasteelli en vauva sairauksiensa vuoksi mutta se oli täysin eri asia kuin tämä. Tiedämme toisin sanoen siis erittäin hyvin millaista on kun vauva ei nuku ikinä, huutaa tauotta yms.ensimmäiset kuukautensa, emme ole kovin herkkiä tälle aiheelle. Ymmärtäisikö joku mitä tarkoitan tämän vauvamme tilanteesta?

Ovat erilaisia temperamenteiltaan ja luonteiltaan, esikoisesi ja vauva. Kyllä vauvat voi olla noin erilaisia. Mun kohta 11kk vauva ollut ihan samanlainen, ja nousi vielä tosi aikaisin seisomaan ja alkoi kävelemään. Hurjaa on meno ollut!

Lue niistä temperamenteista, esim. Liisa Keltinkangas-Järvinen. Minä työskentelen lastenhoitajanskin, ja sanoisin että sun lapset ovat ihan normasleja, ovat vain aktiivisuustasoltaan erilaisia. Ja vauvoilla liittyy aktiivisuus ja vilkkaus siihenkin, missä vaiheessa lähdetään liikkeelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
10.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niin ja koittakaa lopettaa ne tilanteet niin että opetatte vauvalle miten yhdessä leikitään hauskasti. Selvästi lapsi on tosi aktiivinen js motorisesti nopeaa kehittynyt. Kun alkaa heitellä tavaroita niin näytätte että ei,mutta keksikää jotain toimintaa missä voi olla aktiivinen ja hassutella koko perheen kesken,esim. musiikit soimaan ja tanssitte vauvan kanssa. Puuhailettehan vauvan kanssa myös itse? Monesti arjessa menee helposti niin,että vauva laitetaan lattialle leikkimään ja itse puuhaillaan omia juttuja, kotitöitä yms. Kuitenkin se vauva janoaa vuorovaikutusta vanhempiensa kanssa. Tsemppiä! Tuo on nii ensimmäisiä tahtovaiheita ihmisen elämässä!

Kyllä puuhailemme. Meillä on myös tämä 4 vuotias kotihoidossa joten vauva harvoin yksin lattialla leikkii. Mielestäni olen erittäinkin aktiivinen lasten kanssa leikkimisessä. Pakkohan minun on olla, vauva ainakin tekee tauotta kiellettyjä juttuja jos hänet yksin jätän. Oisikin ihanaa uppoutua edes joskus kotitöihin vauvan leikkiessä yksin lattialla. Ap

Vierailija
8/14 |
10.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vauvat eivät ole nukkeja! Haasteelinen tässä casessa on äiti.

Mun on vaikea ottaa sua tosissaan kun et perustele. Perustele toki argumenttisi niin otan sen huomioon, muuten asiasi on minulle vain sanahelinää. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
10.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaali vauva. Ei se tajua satuttavansa kun läpsäisee, vasta 10kk ikäinen. Ja kääntyily vaipanvaihdossa myös ihan normaalia.

Ohjaat aina vaan toiseen toimintaan kun läpsii ja sanot vaikka ei. Housuvaippoihin kannattaa myös vaihtaa.

Kyllä juuri tuon ikäisten vauvojen kanssa saa pidätellä kiukkua. Se vaan pitää tunnistaa oma kiukku, ja ymmärtää ettei se vauva kiusallaan venkoile. On kiinnostunut maailmasta ja omasta kehostaan niin paljon. Älä kuvittele että 10kk vauvan läpsäisy on sama asia kuin parivuotiaan läpsäisy, sillä se ei ole.

Kiitoa vastauksesta. Housuvaipat meillä on ollut käytössä jo monta kuukautta, teippivaippojen ohella. Sama lopputulos molemmissa. Emme missään nimessä kuvittele että vauva tarkoittaisi pahaa lyödessään. Yritin tällä tuoda esille vauvan jonkinlaista rauhattomuutta ja "yliaktiivisuutta" vai mitä se voisi olla. En tiedä. Meillä tosiaan on tämä 4 vuotiaskin niin tiedämme minkälaista vauvan kanssa voi myös olla. Omen lisäksi työskennellyt vauva/pienilapsiperheissä (en ole ammattilainen) joten kokemusta muistakin on. Sanoit että "ihan normaali vauva", oliko meidän esikoinen mm.sitten epänormaali vauva kun oli hyvin pitkälti päinvastainen. Ymmärrämme täysin että vauvat ovat erilaisia yms.mutta kyllä tämä meidän vauvamme on huomattavasti vaativampi ja riehakkaampi kuin ns.keskiverto vauva. Meidän esikoisemme on ollut erittäin haasteelli en vauva sairauksiensa vuoksi mutta se oli täysin eri asia kuin tämä. Tiedämme toisin sanoen siis erittäin hyvin millaista on kun vauva ei nuku ikinä, huutaa tauotta yms.ensimmäiset kuukautensa, emme ole kovin herkkiä tälle aiheelle. Ymmärtäisikö joku mitä tarkoitan tämän vauvamme tilanteesta?

Ovat erilaisia temperamenteiltaan ja luonteiltaan, esikoisesi ja vauva. Kyllä vauvat voi olla noin erilaisia. Mun kohta 11kk vauva ollut ihan samanlainen, ja nousi vielä tosi aikaisin seisomaan ja alkoi kävelemään. Hurjaa on meno ollut!

Lue niistä temperamenteista, esim. Liisa Keltinkangas-Järvinen. Minä työskentelen lastenhoitajanskin, ja sanoisin että sun lapset ovat ihan normasleja, ovat vain aktiivisuustasoltaan erilaisia. Ja vauvoilla liittyy aktiivisuus ja vilkkaus siihenkin, missä vaiheessa lähdetään liikkeelle.

Kiitos vastauksesta. Olisiko jotain kongreettisia vinkkejä tähän nyt heti miten rauhoittaa tätä elämää/vauvaa? Miten sinä sitten pärjäsit jos sinulla oli tällainen vauva myös? Me ollaan kyllä jo aivan äärirajoilla. Täällä näitä asioita ei voi mitenkään tuoda 100% esille niin pitää vaan uskoa kun sanon että olemme aivan loppu. Tämä tilanne oikeasti on aika paha. Ap

Vierailija
10/14 |
10.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos ylivilkkaus jatkuu lapsuuteen, kannattaa käydä neurologilla ajoissa. Adhd voi näkyä vauvoilla jo. Sen oireita voi lievittää kuntoutuksella hieman, jolloin kouluun siirtyminen ei ole niin iso kriisi. Suurin virhe on odottaa niin kauan, että ongelmia alkaa tulla. Silloin aivoihin vaikuttaminen on vaikeampaa. Lääkitystä ei kannata pelätä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
10.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi kuule kultaseni. Ihan normaalia, mulla on kaks vilkasta poikaa, jotka ovat olleet vilkkaita pienestä asti. Toki ovat muulta luonteeltaan kuin yö ja päivä, mutta tukan repiminen, läpsiminen ja venkoilu on ollut molemmilla. Esikoinen rimpuilee välillä vieläkin pukiessa, vaikka ikää 3,5v.

Läpsimiseen jne "väkivaltaan" voi kokeilla kieltämistä, poistamista sylistä ja sen jälkeen pientä "jääkautta" (eli hetki ilman huomiota, siis vain pieni hetki), "itkemistä", eli naama itkuilmeeseen ja sanot surullisella äänellä että ei, äitiin sattuu.

Lelujen heittelyyn tehokas konsti on huomio, ja opettaminen miten lelujen kanssa toimitaan oikein. Leikkikää yhdessä koko konkkaronkka.

Esikoinen lopetti tukan repimisen siihen, kun yksi aamu nostin pinniksestä viereen ja tämä otti tukasta kiinni ja nykäisi koko nyrkillisen irti. Puoliunessa karjaisin niin lujaa kuin keuhkoista lähtee kun sattui niin -tanasti, reppana säikähti niin hyvin ettei sen jälkeen oo ottanu kiinni. En silti suosittele tuota keinoa, vaikka tehokas olikin...

Vierailija
12/14 |
10.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Imetyksen lopetin kokonaan n.kuukausi sitten ja sitä edeltävät 2-3kk imetys oli enää hyvin vähäistä. Vauva ei jaksa keskittyä maidon juomiseen, kääntyy keinolla millä hyvänsä pois ja nauraa kun onnistuu. Kävin imetystukiryhmässäkin muutaman viikon. Sama juttu pullon kanssa, ei jaksa keskittyä. Ainut maito mitä saan päivan aikana vauvalle juotettua on nokkamukista silloin tällöin. Maitoa menee päivittäin n.250ml. Vauva kasvaa hyvin mutta neuvolassa sanottiin että vauva ei saa varmastikkaan tarpeeksi kalsiumia. Olisiko tähänkin vinkkejä? Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
10.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä kirjoitin temperamentista. Ei ole mitään vinkkejä ja kikkakolmosia hirveästi antaa. Tavallaan lapsesi vilkkautta et voi muuttaa, ainoa mitä voit muuttaa on oma asenteesi. Huolehtikaa puolison kanssa että saatte molemmat vaikka iltaisin sen puoli tuntia,omaa rauhallista aikaa, ja yritä muuttaa asennetta vauvaasi kohtaan. Niin ettei kokoajan olisi mielessä se kuinka raskasta tämä on, vaan oikeasti nauttisi siitä vauvan kanssa puuhailusta.

Jälkiviisaana sanon kyllä, että olisi ehkä kannattanur jatkaa imetystä. Noita tissi.ei kiinnosta kausia kyllä tulee, ja pian sen jälkeen seuraa taas tissi on maailman paras jutttu kausia. Ja juurikin se rinnalla olo rauhoittaa aivan ainutlaatuisella tavalla (kunhan taas jaksaa kiinnostua) ja parantaa vuorovaikutusta vauvan kanssa. Mutta nyt voisit koittaa pitää rauhoittumishetkiä vauvan kanssa, jolloin himmennät valot, esikoinen puuhailee ihan omiaan, sinä keskityt vauvan kanssa rauhoittumiseen maitopullon kanssa. Koita saada maitoihin joku rutiini jonka vauva yhdistää rauhoittumiseen. Pianhan voit antaa jo hapanmaitotuotteita, mutta mielestäni nämä isommat vauvat tarvitsevat vielä sitä imemisen ja syömisen yhdistämistä.

Vierailija
14/14 |
10.02.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hoh hoh.