Onhan tämä sairas yhteiskunta, kun lapset erotetaan vanhemmistaan

Vierailija kirjoitti:

mä kirjoitti:

mä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muualla euroopassa äitien osa-aikatyö on normi. Äidit tekevät lyhennettyä työpäivää ja työviikkoa. Miksi meillä ei ole vastaavaa mahdollisuutta?

No onhan meillä tähän mahdollisuus ainakin kunnes lapsi täyttää 3. Oletko kuullut joustavasta hoitorahasta, jonka Kela maksaa alle 3-vuotiaan vanhemmalle, joka tekee max 60% tai max 80% normaalista työajastaan hoitaakseen lasta kotona? Tätä kutsutaan osittaiseksi hoitovapaaksi.

Itse teen nyt 60% työaikaa ja 2v2kk muksu on hoidossa 3 päivää viikossa. Hoitorahaa saan 241€ brutto. Ilmaiseksi.

Lisään vielä että minusta tuo saamani hoitoraha 241 € on suuri summa suhteessa siihen hoitorahaan jota maksetaan lastaan kokonaan kotona hoitavalle. Summa eroaa noin satasella! Joten kyllä minusta tämä osoittaa että yhteiskunta haluaa tukea juuri sitä mahdollisuutta osa-aikatyöhön.

Mä tein aikoinaan lyhennettyä työaikaa. Esimies ilmoitti jo heti osittaista hoitovapaata hakiessani, että ok, mulla on siihen oikeus, mutta ketään ei tulla palkkaamaan niiksi kahdeksi tunniksi tilalleni eikä töitäni siirtämään kenellekään muullekaan. Yhden käden sormilla oli laskettavissa ne päivät, jolloin todellakin tein vain kuusi tuntia. Lähes aina tuli 15-30 minuuttia ennen työaikani päättymistä jokin asia, joka mun piti selvittää, enkä voinut sanoa asiakkaalle, että sorry, mulla loppuu nyt työaika ja selvitän asian tai jatkan asian selvittelyä huomenna. 

Tuo on varmasti totta. En usko että minunkaan työssäni pystyisi oikeasti tekemään lyhyempää työpäivää (esim 6h 5 pvä/v) ja siksi minä lyhennänkin työviikkoani siten, että olen töissä 3 kokonaista työpäivää. Kahtena päivänä olen siis kokonaan poissa töistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muualla euroopassa äitien osa-aikatyö on normi. Äidit tekevät lyhennettyä työpäivää ja työviikkoa. Miksi meillä ei ole vastaavaa mahdollisuutta?

Koska Suomessa on naiset ja miehet tasa-arvoisia.

Niin tasa-arvoisia, että tutkimusten tekevät täyttä työpäivää ja hoitavat silti suurimmaksi osaksi kotityöt ja lapset työpäivien jälkeen. Miten tässä näin pääsi käymään? Olen feministi, mutta välillä on olo, että nykyinen touhu on vielä isompi vankila naiselle kuin vanha kotiäitikulttuuri. En halua siihenkään palata, mutta jotain uusia näkökulmia ja joustoja ehkä tarvittaisiin. Nykytilanne on se, että Suomessa on Euroopan suurin kouluikäisten lasten vanhempien täysipäiväinen työllisyys eli tuntimäärissä lapsiperheiden vanhemmat tekevät eniten töitä. Näin ollen meillä ei ole laajamittaista kotiäitikulttuuria toisin kuin väitetään.

Minulla ei itselläni ole vastauksia, mutta ehkä jotain sellaista kuin Ruotsissa, jossa niin kotityöt kuin perhevapaat jaetaan ja joustoa tulee paljon yhteiskunnan sekä työnantajien taholta. Paljon osa- aikaisia töitä isille sekä äideille usein sinne lasten kouluikään saakka. Enemmän aikaa perheen kanssa ja vähemmän uupuneita vanhempia ja lapsia. Tutkimusten mukaan lasten kanssa myös keskustellaan ja ollaan yhteydessä enemmän vielä teinivuosina kuin Suomessa ja nuorison mielenterveysongelmat vähäisempiä. Ehkä pohja on luotu ekoina vuosina, jolloin vanhemmat ja lapset eivät ole uupuneet ja erkaantuneet pitkien työ- ja hoitopäivien melskeessä.

Vierailija kirjoitti:

Koska aikoinaan äitien kotona kasvattamista lapsista nyt kuitenkin on tullut ihan kelvollisia ihmisiä, jotka ovat veroja maksaneet kymmeniä vuosia, ja ovat mahdollistaneet ilmaisen koulun ja edullisen päivähoidon ja terveydenhuollon sitä tarvitseville lapsille, niin ei liene mitään syytä syyllistää niitä, jotka haluavat kotona hoitaa lapsiaan.

Eikä syyllistetä niitäkään, jotka haluavat/joutuvat viemään lapsensa päivähoitoon. Ei kuitenkaan pidä kuvitella, että hoidossa olevasta lapsesta kotona hoidettavaa parempikaan kansalainen välttämättä tulee. 

Tietysti olisi hienoa, jos vaikka joka päivä saisi päättää, että jäädäänkö kotiin, vain mennäänkö hoitoon ja saisi jostain paljon rahaa silloinkin. Mutta ei se vaan niin mene.

Täälä on kirjoitettu jo aiemmin, että ennen oli ennen, nykyään se sama mikä oli ennen normaalia on, että lapset on siellä missä muutkin lapset on, eli tarhassa.  Lapsen tarve leikkiä muiden kanssa ja hankkia sosiaalisia suhteita ei prinsessalle(jos ymmärrät vertauksen) ole yhtä helppoa. Kasvattajan syyllistäminen ei ole pointtina vaan lapsen mahdollisuus luoda omia suhteita omassa sosiaalisessa ympäristössä. "Kotikasvatus" ei muuten tapahtunut kotona 24/7 fyysisesti joten avaajan läsnäolo pakko lapselle ei toteutunut silloinkaan.  Nykypäivänä olisi lastensuojeluviranomaiset perässä jos lapset huitelisivat päivisin keskenään missä sattuu kuten silloin.

Onko niin, että aloittaja haluaa, että häntä palvelevat pelkästään miehet kaikissa paikoissa koska naiset ovat lasten kanssa kotona? Miehiä tai lapsettomia nuoria naisia olisi vaan vastassa lääkäreinä, hoitajina, opettajina, tarjoilijoina, kampaajina, kosmetologeina, myyjiä jne.

Fiksuissa perheissä äiti on kotona sen ensimmäiset kaksi vuotta ja isä kolmannen. Ei tule äidille liian pitkiä taukoja työuraan ja isäkin saa hengähdystauon oravanpyörästä ja pääsee tutustumaan lapsiinsa kunnolla. Itse näen tämän fiksuna vaihtoehtona, äiti hoitaa tärkeimmät hoivavuodet ja isä sitten vähän isompaa lasta. Isästä tulee tasavertainen hoitaja joka pärjää lasten ja kodin kanssa. Äidin ei tarvitse olla huolissaan, jos tulee joku työmatka, kun tietää että mies pärjää kyllä.

Päiväkodit ovat nykyisin meluisia lasten säilytyspaikkoja. Menkää kaikki joskus kokonaisiksi päiviksi päiväkotiin katsomaan menoa. Siellä piltit stressaantuvat pitkät päivät, kun vanhemmat eivät halua uhrata elämäänsä. Onhan se lapselle turvatonta olla erossa vanhemmistaan suurin osa ajasta. Mitä pienempi lapsi sen turvattomampaa on. Aloituksessa ihmettelin yhteiskuntaa, joka pakottaa lapset eroamaan vanhemmistaan. Kommentit osoittavat, että syy lasten hoitoon viemiseen ei läheskään aina ole raha vaan se, että ei jakseta aikuisena olla kotona. Tämä verhotaan uskotteluksi, että lapsen hyvinvointi vaatii erottamista omista vanhemmistaan ja että pari tuntia kotona hereillä ennen unia riittää hyvin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodit ovat nykyisin meluisia lasten säilytyspaikkoja. Menkää kaikki joskus kokonaisiksi päiviksi päiväkotiin katsomaan menoa. Siellä piltit stressaantuvat pitkät päivät, kun vanhemmat eivät halua uhrata elämäänsä. Onhan se lapselle turvatonta olla erossa vanhemmistaan suurin osa ajasta. Mitä pienempi lapsi sen turvattomampaa on. Aloituksessa ihmettelin yhteiskuntaa, joka pakottaa lapset eroamaan vanhemmistaan. Kommentit osoittavat, että syy lasten hoitoon viemiseen ei läheskään aina ole raha vaan se, että ei jakseta aikuisena olla kotona. Tämä verhotaan uskotteluksi, että lapsen hyvinvointi vaatii erottamista omista vanhemmistaan ja että pari tuntia kotona hereillä ennen unia riittää hyvin. Ap

Sääli että ajattelet noin, lapset ovat kyllä erimieltä, he eivät koe että heitä pakotetaan, vaan että saavat mennä tarhaan kavereiden kanssa luomaan sitä omaa meininkiä jota vanhemmat eivät pysty tarjoamaan.

En nyt ymmärrä. Naisiahan revitään töihin ja syyllistetään tyhjästä panoksesta yhteiskuntaan, miksi sitä pitäisi enää lisätä? Lapset ainakin miesten mukaan kasvavat vain itsekseen ja naiset "vain synnyttävät".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodit ovat nykyisin meluisia lasten säilytyspaikkoja. Menkää kaikki joskus kokonaisiksi päiviksi päiväkotiin katsomaan menoa. Siellä piltit stressaantuvat pitkät päivät, kun vanhemmat eivät halua uhrata elämäänsä. Onhan se lapselle turvatonta olla erossa vanhemmistaan suurin osa ajasta. Mitä pienempi lapsi sen turvattomampaa on. Aloituksessa ihmettelin yhteiskuntaa, joka pakottaa lapset eroamaan vanhemmistaan. Kommentit osoittavat, että syy lasten hoitoon viemiseen ei läheskään aina ole raha vaan se, että ei jakseta aikuisena olla kotona. Tämä verhotaan uskotteluksi, että lapsen hyvinvointi vaatii erottamista omista vanhemmistaan ja että pari tuntia kotona hereillä ennen unia riittää hyvin. Ap

Sääli että ajattelet noin, lapset ovat kyllä erimieltä, he eivät koe että heitä pakotetaan, vaan että saavat mennä tarhaan kavereiden kanssa luomaan sitä omaa meininkiä jota vanhemmat eivät pysty tarjoamaan.

Joo tuo on selvästi havaittavissa, kun lauma yksivuotiaita ja osa alle sen parkuu äidin ja isän perään. Yksi hoitajista istuu oviaukolla pitelemässä piltit yhdessä huoneessa. Yksi tai hyvällä tuurilla jopa kaksi muuta aikuista pukee osaa lapsista, jotka parkuvat eteisessä. Syliä ei riitä kaikille. Joku huoneessa kaatuu ja itkee vielä isommin. Ville lyö Kallea lelulla. Mailalla on kakka housuissa. Ovivahtina toimiva ei voi liikkua paikaltaan, koska silloin osa nassikoista kipittäisi jo kaukana. Tämä on tosielämän siellä paratiisissa, jota jokainen lapsi kaipaa.

T. Lapsirakas lastenhoitaja

mä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mä kirjoitti:

mä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muualla euroopassa äitien osa-aikatyö on normi. Äidit tekevät lyhennettyä työpäivää ja työviikkoa. Miksi meillä ei ole vastaavaa mahdollisuutta?

No onhan meillä tähän mahdollisuus ainakin kunnes lapsi täyttää 3. Oletko kuullut joustavasta hoitorahasta, jonka Kela maksaa alle 3-vuotiaan vanhemmalle, joka tekee max 60% tai max 80% normaalista työajastaan hoitaakseen lasta kotona? Tätä kutsutaan osittaiseksi hoitovapaaksi.

Itse teen nyt 60% työaikaa ja 2v2kk muksu on hoidossa 3 päivää viikossa. Hoitorahaa saan 241€ brutto. Ilmaiseksi.

Lisään vielä että minusta tuo saamani hoitoraha 241 € on suuri summa suhteessa siihen hoitorahaan jota maksetaan lastaan kokonaan kotona hoitavalle. Summa eroaa noin satasella! Joten kyllä minusta tämä osoittaa että yhteiskunta haluaa tukea juuri sitä mahdollisuutta osa-aikatyöhön.

Mä tein aikoinaan lyhennettyä työaikaa. Esimies ilmoitti jo heti osittaista hoitovapaata hakiessani, että ok, mulla on siihen oikeus, mutta ketään ei tulla palkkaamaan niiksi kahdeksi tunniksi tilalleni eikä töitäni siirtämään kenellekään muullekaan. Yhden käden sormilla oli laskettavissa ne päivät, jolloin todellakin tein vain kuusi tuntia. Lähes aina tuli 15-30 minuuttia ennen työaikani päättymistä jokin asia, joka mun piti selvittää, enkä voinut sanoa asiakkaalle, että sorry, mulla loppuu nyt työaika ja selvitän asian tai jatkan asian selvittelyä huomenna. 

Tuo on varmasti totta. En usko että minunkaan työssäni pystyisi oikeasti tekemään lyhyempää työpäivää (esim 6h 5 pvä/v) ja siksi minä lyhennänkin työviikkoani siten, että olen töissä 3 kokonaista työpäivää. Kahtena päivänä olen siis kokonaan poissa töistä.

Meillä tuo ei olisi ollut mahdollista. 

Vierailija kirjoitti:

Päivähoitoon vaan mahdollisimman pian. Siellä sitten ollaan enemmän kuin omassa kodissa. Vieras tai vieraat hoitajat. Vanhemmat näkevät lapset illalla hetkosen ennen kuin lapset laitetaan nukkumaan. Sitten ihmetellään miksi lapsilla on usein niin paha olo.

Ja sitten päälle vielä peruskoulu pakkoruotseineen, pakkomatematiikkoineen jne. Nekin vuodet voisi viettää kotona eristyksissä. Se olisi hyvää harjoittelua työmarkkinatuella syrjäytymistä ajatellen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodit ovat nykyisin meluisia lasten säilytyspaikkoja. Menkää kaikki joskus kokonaisiksi päiviksi päiväkotiin katsomaan menoa. Siellä piltit stressaantuvat pitkät päivät, kun vanhemmat eivät halua uhrata elämäänsä. Onhan se lapselle turvatonta olla erossa vanhemmistaan suurin osa ajasta. Mitä pienempi lapsi sen turvattomampaa on. Aloituksessa ihmettelin yhteiskuntaa, joka pakottaa lapset eroamaan vanhemmistaan. Kommentit osoittavat, että syy lasten hoitoon viemiseen ei läheskään aina ole raha vaan se, että ei jakseta aikuisena olla kotona. Tämä verhotaan uskotteluksi, että lapsen hyvinvointi vaatii erottamista omista vanhemmistaan ja että pari tuntia kotona hereillä ennen unia riittää hyvin. Ap

Sääli että ajattelet noin, lapset ovat kyllä erimieltä, he eivät koe että heitä pakotetaan, vaan että saavat mennä tarhaan kavereiden kanssa luomaan sitä omaa meininkiä jota vanhemmat eivät pysty tarjoamaan.

Joo tuo on selvästi havaittavissa, kun lauma yksivuotiaita ja osa alle sen parkuu äidin ja isän perään. Yksi hoitajista istuu oviaukolla pitelemässä piltit yhdessä huoneessa. Yksi tai hyvällä tuurilla jopa kaksi muuta aikuista pukee osaa lapsista, jotka parkuvat eteisessä. Syliä ei riitä kaikille. Joku huoneessa kaatuu ja itkee vielä isommin. Ville lyö Kallea lelulla. Mailalla on kakka housuissa. Ovivahtina toimiva ei voi liikkua paikaltaan, koska silloin osa nassikoista kipittäisi jo kaukana. Tämä on tosielämän siellä paratiisissa, jota jokainen lapsi kaipaa.

T. Lapsirakas lastenhoitaja

Ei ainakaan tuo kauhu skenaario jota "lapsirakas lastenhoitaja" nimimerkillä satuilee ja valehtelee toteudu siinä lastentarhassa josta minulla on kokemuksia. Lapsista pidetään huolta ja heistä huolehditaan lastentarhassa. Kaikille syliä on naurettavan absurdia, kaikille jotka sitä tarvitsevat on syliä ja turvaa. Sitäkö olisi pakko antaa vaikka toisella olisi jo leikit kesken ulkona? Kun lapset luottavat hoitajiin ei ole mitään ongelmaa ja luottamus on molemmin puolista. Ketään ei jätetä ja Ville tietää ettei Kallea tai ketään lyödä ja pyytää anteeksi sitä. Vanhempana kun Ville tuo omat lapsensa samaan tarhaan hän muistelee lämmöllä tätä että ketään ei jätetä oppia jonka hän säi lastentarhassa...Näin lastentarhassa eikä sadussa jonka kirjoitit. Huom lapset EIVÄT karkaa ellei siellä ole valvojana kaltaisesi kusipää vaan ihminen joihin he luottavat. Mietippä sitä. Oikeassa lastentarhassa ei ole mitään esiintyviä "lapsirakas hoitajia" vaan oikeita amattilaisia joille Mallankin housujen vaihtaminen ja peseminen luonnistuu, koska se kuuluu heidän työhönsä. Lastentarhassa ei muuten ole yksi vuotiaita tietäisit sen jos sinulla olisi aiheesta oikeaa kokemusta

Voit satuilla ihan itseksesi mitä haluat mutta se ei ole totuus lastentarhoista. Suosittele että menet itse katsomaan miten siellä lastentarhassa OIKEASTI toimitaan jottei tarvitse valehdella vauva palstalla omaa vihapuhetaan ja valheitaan. Huom vihapuhe on myös kiellettyä lastentarhassa

Vierailija kirjoitti:

Suomessa lapset on melkein pisimpään kotona länsimaista, että ei kyllä masennustilastot tuolla selity.

Nyt puhutaan pikkulapsista eli natiaisista, ei uusavuttomista nössöistä. Sitä paitsi Suomessa kersat muuttavat,jos ei muuten niin veronmaksajan varoilla, omiin kämppiin 18 vuotiaina

Auerin lasten kojtalo oli hirveimmistä hirvein .

No fakta on se, että lapsi tarvitsee huomiota ja on kyllä kaistapäistä erottaa alle 3v vanhemmista päiväksi. Lapsi tarvitsee vanhempiaan ja päiväkodissa ei koskaan saa samalla tavalla huomiota mitä tarvitsisi.

Toki joskus on ei ole vaihtoehtoja, mutta nykypäivänä monet vievät lapset päiväkotiin heti kuin mahdollista että saada lisää rahaa. Raha raha minä minä. Se on nykypäivän motto.

Vierailija kirjoitti:

Päivähoitoon vaan mahdollisimman pian. Siellä sitten ollaan enemmän kuin omassa kodissa. Vieras tai vieraat hoitajat. Vanhemmat näkevät lapset illalla hetkosen ennen kuin lapset laitetaan nukkumaan. Sitten ihmetellään miksi lapsilla on usein niin paha olo.

Kuin paljon vanhempien ero vaikuttaa lapsiin ja lapseen? Siinähän lapsi joutuu kriisin keskelle pitkäksi aikaa. Miettikää mieluummin eron vaikutusta lapseen, kuin päiväkodin vaikutusta. Melkein puolet vanhemmista eroaa jos tarkastellaan vuosittain solmittuja avioliittoja ja avoerot tuskin näkyvät missään tilastossa. Sitten perään lisää stressiä lapselle, kun alkaa pukata uusia äitipuoli - tai isäpuoliehdokkaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa lapset on melkein pisimpään kotona länsimaista, että ei kyllä masennustilastot tuolla selity.

Eiköhän se varmin tapa saada masennus lapselle on pitää lapsi pitkään kotona sen masentuneen tai muuten ongelmaisen äidin kanssa. Ja niitähän Suomessa riittää.

Tämä. Oma äitini oli kotiäitinä siihen saakka kun täytin 10v (mulla on tosin kaksi nuorempaa sisarusta) ja sen rankan lapsuuden aiheuttamat traumat, synnytyksen jälkeinen masennus ja epävakaa tunne-elämä vaikuttivat osaltaan siihen että sairastuin syömishäiriöön 10-vuotiaana. Jos se olisi käynyt töissä niin en olisi joutunut olemaan sen kanssa niin paljon tekemisissä ja mun mielenterveys saattaisi olla paljon paremmalla tolalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodit ovat nykyisin meluisia lasten säilytyspaikkoja. Menkää kaikki joskus kokonaisiksi päiviksi päiväkotiin katsomaan menoa. Siellä piltit stressaantuvat pitkät päivät, kun vanhemmat eivät halua uhrata elämäänsä. Onhan se lapselle turvatonta olla erossa vanhemmistaan suurin osa ajasta. Mitä pienempi lapsi sen turvattomampaa on. Aloituksessa ihmettelin yhteiskuntaa, joka pakottaa lapset eroamaan vanhemmistaan. Kommentit osoittavat, että syy lasten hoitoon viemiseen ei läheskään aina ole raha vaan se, että ei jakseta aikuisena olla kotona. Tämä verhotaan uskotteluksi, että lapsen hyvinvointi vaatii erottamista omista vanhemmistaan ja että pari tuntia kotona hereillä ennen unia riittää hyvin. Ap

Sääli että ajattelet noin, lapset ovat kyllä erimieltä, he eivät koe että heitä pakotetaan, vaan että saavat mennä tarhaan kavereiden kanssa luomaan sitä omaa meininkiä jota vanhemmat eivät pysty tarjoamaan.

Joo tuo on selvästi havaittavissa, kun lauma yksivuotiaita ja osa alle sen parkuu äidin ja isän perään. Yksi hoitajista istuu oviaukolla pitelemässä piltit yhdessä huoneessa. Yksi tai hyvällä tuurilla jopa kaksi muuta aikuista pukee osaa lapsista, jotka parkuvat eteisessä. Syliä ei riitä kaikille. Joku huoneessa kaatuu ja itkee vielä isommin. Ville lyö Kallea lelulla. Mailalla on kakka housuissa. Ovivahtina toimiva ei voi liikkua paikaltaan, koska silloin osa nassikoista kipittäisi jo kaukana. Tämä on tosielämän siellä paratiisissa, jota jokainen lapsi kaipaa.

T. Lapsirakas lastenhoitaja

Ei ainakaan tuo kauhu skenaario jota "lapsirakas lastenhoitaja" nimimerkillä satuilee ja valehtelee toteudu siinä lastentarhassa josta minulla on kokemuksia. Lapsista pidetään huolta ja heistä huolehditaan lastentarhassa. Kaikille syliä on naurettavan absurdia, kaikille jotka sitä tarvitsevat on syliä ja turvaa. Sitäkö olisi pakko antaa vaikka toisella olisi jo leikit kesken ulkona? Kun lapset luottavat hoitajiin ei ole mitään ongelmaa ja luottamus on molemmin puolista. Ketään ei jätetä ja Ville tietää ettei Kallea tai ketään lyödä ja pyytää anteeksi sitä. Vanhempana kun Ville tuo omat lapsensa samaan tarhaan hän muistelee lämmöllä tätä että ketään ei jätetä oppia jonka hän säi lastentarhassa...Näin lastentarhassa eikä sadussa jonka kirjoitit. Huom lapset EIVÄT karkaa ellei siellä ole valvojana kaltaisesi kusipää vaan ihminen joihin he luottavat. Mietippä sitä. Oikeassa lastentarhassa ei ole mitään esiintyviä "lapsirakas hoitajia" vaan oikeita amattilaisia joille Mallankin housujen vaihtaminen ja peseminen luonnistuu, koska se kuuluu heidän työhönsä. Lastentarhassa ei muuten ole yksi vuotiaita tietäisit sen jos sinulla olisi aiheesta oikeaa kokemusta

Voit satuilla ihan itseksesi mitä haluat mutta se ei ole totuus lastentarhoista. Suosittele että menet itse katsomaan miten siellä lastentarhassa OIKEASTI toimitaan jottei tarvitse valehdella vauva palstalla omaa vihapuhetaan ja valheitaan. Huom vihapuhe on myös kiellettyä lastentarhassa

Usko mitä uskot. Minä puhun täyttä totta. Toki lapsista halutaan pitää huolta ja heistä välitetään. Mutta kun resurssit ovat mitä ovat, niin juuri tätä se todellisuus on. Olen itse ollut tuollainen ovella istuva vahti. Tuntuihan se kauhealta. Moneen paikkaan vain ei voi revetä ja lasten turvallisuus täytyy jotenkin taata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodit ovat nykyisin meluisia lasten säilytyspaikkoja. Menkää kaikki joskus kokonaisiksi päiviksi päiväkotiin katsomaan menoa. Siellä piltit stressaantuvat pitkät päivät, kun vanhemmat eivät halua uhrata elämäänsä. Onhan se lapselle turvatonta olla erossa vanhemmistaan suurin osa ajasta. Mitä pienempi lapsi sen turvattomampaa on. Aloituksessa ihmettelin yhteiskuntaa, joka pakottaa lapset eroamaan vanhemmistaan. Kommentit osoittavat, että syy lasten hoitoon viemiseen ei läheskään aina ole raha vaan se, että ei jakseta aikuisena olla kotona. Tämä verhotaan uskotteluksi, että lapsen hyvinvointi vaatii erottamista omista vanhemmistaan ja että pari tuntia kotona hereillä ennen unia riittää hyvin. Ap

Sääli että ajattelet noin, lapset ovat kyllä erimieltä, he eivät koe että heitä pakotetaan, vaan että saavat mennä tarhaan kavereiden kanssa luomaan sitä omaa meininkiä jota vanhemmat eivät pysty tarjoamaan.

Joo tuo on selvästi havaittavissa, kun lauma yksivuotiaita ja osa alle sen parkuu äidin ja isän perään. Yksi hoitajista istuu oviaukolla pitelemässä piltit yhdessä huoneessa. Yksi tai hyvällä tuurilla jopa kaksi muuta aikuista pukee osaa lapsista, jotka parkuvat eteisessä. Syliä ei riitä kaikille. Joku huoneessa kaatuu ja itkee vielä isommin. Ville lyö Kallea lelulla. Mailalla on kakka housuissa. Ovivahtina toimiva ei voi liikkua paikaltaan, koska silloin osa nassikoista kipittäisi jo kaukana. Tämä on tosielämän siellä paratiisissa, jota jokainen lapsi kaipaa.

T. Lapsirakas lastenhoitaja

Ei ainakaan tuo kauhu skenaario jota "lapsirakas lastenhoitaja" nimimerkillä satuilee ja valehtelee toteudu siinä lastentarhassa josta minulla on kokemuksia. Lapsista pidetään huolta ja heistä huolehditaan lastentarhassa. Kaikille syliä on naurettavan absurdia, kaikille jotka sitä tarvitsevat on syliä ja turvaa. Sitäkö olisi pakko antaa vaikka toisella olisi jo leikit kesken ulkona? Kun lapset luottavat hoitajiin ei ole mitään ongelmaa ja luottamus on molemmin puolista. Ketään ei jätetä ja Ville tietää ettei Kallea tai ketään lyödä ja pyytää anteeksi sitä. Vanhempana kun Ville tuo omat lapsensa samaan tarhaan hän muistelee lämmöllä tätä että ketään ei jätetä oppia jonka hän säi lastentarhassa...Näin lastentarhassa eikä sadussa jonka kirjoitit. Huom lapset EIVÄT karkaa ellei siellä ole valvojana kaltaisesi kusipää vaan ihminen joihin he luottavat. Mietippä sitä. Oikeassa lastentarhassa ei ole mitään esiintyviä "lapsirakas hoitajia" vaan oikeita amattilaisia joille Mallankin housujen vaihtaminen ja peseminen luonnistuu, koska se kuuluu heidän työhönsä. Lastentarhassa ei muuten ole yksi vuotiaita tietäisit sen jos sinulla olisi aiheesta oikeaa kokemusta

Voit satuilla ihan itseksesi mitä haluat mutta se ei ole totuus lastentarhoista. Suosittele että menet itse katsomaan miten siellä lastentarhassa OIKEASTI toimitaan jottei tarvitse valehdella vauva palstalla omaa vihapuhetaan ja valheitaan. Huom vihapuhe on myös kiellettyä lastentarhassa

Usko mitä uskot. Minä puhun täyttä totta. Toki lapsista halutaan pitää huolta ja heistä välitetään. Mutta kun resurssit ovat mitä ovat, niin juuri tätä se todellisuus on. Olen itse ollut tuollainen ovella istuva vahti. Tuntuihan se kauhealta. Moneen paikkaan vain ei voi revetä ja lasten turvallisuus täytyy jotenkin taata.

Päiväkodeissa todellakin on jopa alle yksivuotiaita.

Löytyy sekä tieteellistä tutkimustietoa että käytännön elämän kokemuksia pilvin pimein siitä, että pienen lapsen paikka on kotona eikä päiväkodissa. Mitä pienempi lapsi, sen tärkeämpää että kotona. Kukin äiti miettiköön ennen lapsen hankkimista, miten a) järjestää oman jaksamisensa ja b) taloutensa sopivaan kuosiin. Se, miten pitkää päivää ja kuinka monta päivää viikossa päivähoitoa on ok, lisääntyy ikävuosien myötä. Siinä ei ole mitään epäselvää eikä kiistanalaista. Lapset luonteeltaan erilaisia, jotkut voivat aloittaa kevyen päiväkotitaipaleen 2-3-vuotiaana, toisille parempi vasta 3-4-vuotiaana. Suuret, meluisat ryhmät, joissa kaiken lisäksi muutama ongelmalapsi pääsee lähes vapaasti terrorisoimaan muita, eivät ole minkään ikäisille sopivia. Valitettavasti moisia pk-ryhmiä on valtaosa, vaikka vanhemmat ummistavat silmänsä tältä tosiasialta. Vaikea olisi lasta hoitoon jättää, jos moisen ongelman itselleen myöntäisi. Joten pää pensaaseen.