Perheen ainut tyttö lapsiä

Moikka! Onko teistä kellään senlaista perhettä, että olisi 3 lasta ja 2 niistä on poikaa ja yksi tyttö. Vanhemmat juuri erosivat. Mutta aina olen tuntenut oloni ulkopuoliseksi ja haluaisin, että minulla olisi sisko tai joku rakas kaveri. Aina kotona ollaan suosittu kaksoisveljeäni. Hän on ollut täysi lellikki ja hänelle on aina annettu eniten rakkautta. En ole hänelle siis kateellinen vaikka olen joutunut kaikki ostamaan itse ja veljeni saa kaiken nenäneteensä. Sitten on minua 2 vuotta nuorempi veli joka on täysin huonosti käyttäytyvä ärripurri. Aina jos olen äidinkanssa sohvalla niin aina minut pitää häätää siitä pois "mä en oo koko päivänä ollu äitin vieressä" ja minunhan pitää siittä sitte lähteä huoneeseeni yksinäisyyteen. Nykyään olen tuntenut oloni masentusneeksi ja kun harrastukseni ei ole talvella ja pidän vähän taukoa niin siitä harrastuksesta ei ole iloa. Eli olen siis vanhin. Minua ei ole koskaan kehuttu vaikka menestyn parhaiten koulussa. Ei se ole ylpeilemisen aihe mutta tuntuu kurjalta kun jää kaikesta ulkopuolelle. Sitten olen kaverisuhteeissakin ollut aina vaan kolmas pyörä, kun luokkia on sekoteltu ja on ollut kiusaajia. En ole kuitenkaan mikään syrjitty vaan suosituimmasta päästä.

Kotona ärsyttää, kun iskänluona aina "pojat tulkaa syömään", mennäänkö pojat huomenna superparkkiin ja minähä jään yksin kotiin.

Äiti on ehkä minulle lähin, muttä hänkin aina vaan huutaa ja on aivan erillainen kun minä. Haluaisin, että meillä on siistiä, mutta äiti on hirveä sotkija. Meillä ei ole mitään yhteistä ja äiti tykkää käydä kirppareilla, kuten minäkin, mutta välillä en kun äiti ostaa ihan turhia juttuja ja talo on täynnä rojua. Ja just ku muutettiin tänne uuteen paikkaan kuukaus sitte niin tää on viäki iha sekasi, kun äitillä on liikaa turhaa tavaraa ja ehdotan kirpputorille tavaran viemistä, mutta aina löytyy hieno tekosyy.

En nyt kun olen muuttanut niin viittinyt vielä olla kauheasti olla ulkona uusien kavereideni kanssa ja kun olen se kolmaspyörä kaikkialla. Monilla on asiat surkeamminkin, kun minulla, mutta olisiko teillä neuvoja että kannattaisiko minun etsiä jostain uusia kavereita ja tutustuu niihi vai mitä? Ja tää ei oo mikään huomionkerjäys kirjoitus ja ei tarvii tulla valittaan mistään ja tää on totta, että en liioittele asioita.

Mutta pääpointti, e