On mahdollista, että tulin raskaaksi kun minut raiskattiin. Kertoisinko miehelleni vai en?
Tästä siis on aikaa jo 7 vuotta, en ole kertonut asiasta kenellekkään, koska häpesin tapahtunutta niin paljon.
Yritimme tuohon aikaan mieheni kanssa lasta, mutta mitään ei kuulunut reiluun 1,5 vuoteen, kuitenkin huomasin olevani raskaana hyvin pian heti tämän raiskauksen jälkeen.
Olemme mieheni kanssa yrittäneet saada toistakin lasta, mutta emme ole saaneet, eikä lapsettomuustutkimuksissa minusta löytynyt "vikaa", miehellä aika vähän liikkuvuutta siittiöissä.
Eli laskin päässäni 1+1 ja olen oikeastaan aina epäillyt asiaa. Lapsemme ei edes näytä yhtään mieheltäni.
En tiedä mitä tehdä :'( Kamalaa, että olen salannut asian, mutta en vain saanut kerrottua, vaikka mieheni olisi varmasti ollut tukenani. Nyt aikaa on mennyt jo tuo 7 vuotta.. Sanonko enää mitään vai pidänkö tiedon itselläni?
tiedän, olen kamala ihminen, mutta kertominen oli liian vaikeaa :(
Kommentit (33)
Ei ole mitään syytä kertoa. Tapahtunut on tapahtunut kauan sitten. Mitä saavuttaisit edes kertomalla? Siitä ei seuraa mitään kohottavaa, positiivista, sinua "lunastavaa", tarkoitan siis sellaisessa psykologisessa mielessä. JOstain syystä yhteiskuntaa pesiytyi terapioiden ja muun psykologiavouhotuksen myötä kummallinen ajatus siitä, että ihmisen pitää koko ajan "tunnustaa" jotain a ylipäänsä puhua, puhua, puhua koko ajan ongelmistaan ja sitten se jotenkin maagisesti eheyttää ihmisen ja sitten ihminen rakastaa itseään ja kaikkia niin maan perusteellisen paljon ja mitä julkisemmin vielä kaikenlaista tunnustaa, sen parempi. MOinen puoliskonnollinen hömppä on vahingollista. suurin osa tunnustuksista saisi jäädä tunnustamatta. Etenkin tässä tapauksessa. Et tule sen paremmaksi, vahvemmaksi tai vaihtoehtoisesti haavoitetummaksi ja sillä tavalla jotenkin henkisesti ylevämmäksi ihmiseksi, jos nyt paljastat tämän asian. Pahimmassa tapauksessa rikot tosi paljon. Lievimmässäkin tapauksessa käy niin, että miehesi alkaa katsoa vähän pitkään sinua eikä enää tiedä, miten olla kanssasi.
Anna olla. Rakastat lastasi. Joskus hirveillä asioilla on hyviäkin seurauksia, maailman on sillä tavalla äärimmäisen rasittava. Ja sama toisin päin. Nyt hirveällä asialla oli hyvä seuraus. Pidä se sellaisena.
tämän takia pitäisikin olla pakollinen isyystesti kaikille niin ei tulisi näitä ongelmia.
Kyllä musta kannattaa aina kertoa totuus. Se kuitenkin yleensä tulee esiin tavalla tai toisella. Rankkaa on varmasti, mutta parempi että kerrot kuin että miehesi tai lapsesi saa selville jotain muuta kautta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään syytä kertoa. Tapahtunut on tapahtunut kauan sitten. Mitä saavuttaisit edes kertomalla? Siitä ei seuraa mitään kohottavaa, positiivista, sinua "lunastavaa", tarkoitan siis sellaisessa psykologisessa mielessä. JOstain syystä yhteiskuntaa pesiytyi terapioiden ja muun psykologiavouhotuksen myötä kummallinen ajatus siitä, että ihmisen pitää koko ajan "tunnustaa" jotain a ylipäänsä puhua, puhua, puhua koko ajan ongelmistaan ja sitten se jotenkin maagisesti eheyttää ihmisen ja sitten ihminen rakastaa itseään ja kaikkia niin maan perusteellisen paljon ja mitä julkisemmin vielä kaikenlaista tunnustaa, sen parempi. MOinen puoliskonnollinen hömppä on vahingollista. suurin osa tunnustuksista saisi jäädä tunnustamatta. Etenkin tässä tapauksessa. Et tule sen paremmaksi, vahvemmaksi tai vaihtoehtoisesti haavoitetummaksi ja sillä tavalla jotenkin henkisesti ylevämmäksi ihmiseksi, jos nyt paljastat tämän asian. Pahimmassa tapauksessa rikot tosi paljon. Lievimmässäkin tapauksessa käy niin, että miehesi alkaa katsoa vähän pitkään sinua eikä enää tiedä, miten olla kanssasi.
Anna olla. Rakastat lastasi. Joskus hirveillä asioilla on hyviäkin seurauksia, maailman on sillä tavalla äärimmäisen rasittava. Ja sama toisin päin. Nyt hirveällä asialla oli hyvä seuraus. Pidä se sellaisena.
Ihan huttua. Jo veriryhmän selvittäminen voi osoittaa, ettei mies ole lapsen isä ja elämän mittaan tehdään paljon muitakin testejä. Käsittämätöntä pimitystä, en voi ymmärtää ap:ta vaikka kamala tapaus raiskaus aina onkin.
Vierailija kirjoitti:
tämän takia pitäisikin olla pakollinen isyystesti kaikille niin ei tulisi näitä ongelmia.
Eikö ole aika yllättävää että jokunen vosi sitten tuosta oikein puhuttiin hallituksessakin. Asia kaatui yksinomaan siihen että naiset esti sen, siis ei halua että miehet tekee isyystestin lapselle jota oletetaa miehen siittämäksi.
Tiedän, olet melkoinen trolli juu.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään syytä kertoa. Tapahtunut on tapahtunut kauan sitten. Mitä saavuttaisit edes kertomalla? Siitä ei seuraa mitään kohottavaa, positiivista, sinua "lunastavaa", tarkoitan siis sellaisessa psykologisessa mielessä. JOstain syystä yhteiskuntaa pesiytyi terapioiden ja muun psykologiavouhotuksen myötä kummallinen ajatus siitä, että ihmisen pitää koko ajan "tunnustaa" jotain a ylipäänsä puhua, puhua, puhua koko ajan ongelmistaan ja sitten se jotenkin maagisesti eheyttää ihmisen ja sitten ihminen rakastaa itseään ja kaikkia niin maan perusteellisen paljon ja mitä julkisemmin vielä kaikenlaista tunnustaa, sen parempi. MOinen puoliskonnollinen hömppä on vahingollista. suurin osa tunnustuksista saisi jäädä tunnustamatta. Etenkin tässä tapauksessa. Et tule sen paremmaksi, vahvemmaksi tai vaihtoehtoisesti haavoitetummaksi ja sillä tavalla jotenkin henkisesti ylevämmäksi ihmiseksi, jos nyt paljastat tämän asian. Pahimmassa tapauksessa rikot tosi paljon. Lievimmässäkin tapauksessa käy niin, että miehesi alkaa katsoa vähän pitkään sinua eikä enää tiedä, miten olla kanssasi.
Anna olla. Rakastat lastasi. Joskus hirveillä asioilla on hyviäkin seurauksia, maailman on sillä tavalla äärimmäisen rasittava. Ja sama toisin päin. Nyt hirveällä asialla oli hyvä seuraus. Pidä se sellaisena.
Aloittaja on trolli, mutta sinä olet sysimustinta ihmispaskaa. Hyi helvetti että tällaisia ämmiä maa päällään kantaakin.
Asiat pitää hoitaa silloin asiat tapahtuvat.
Vierailija kirjoitti:
tämän takia pitäisikin olla pakollinen isyystesti kaikille niin ei tulisi näitä ongelmia.
Niinpä. Selviäisi naisillekin kuinka petollisia miehet on.
Vierailija kirjoitti:
Eikö mies ole ihmetellyt että miksi teidän lapsi on иззкегi.
Kaikki raiskaajat eivät taida olla afrikaanista alkuperää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö mies ole ihmetellyt että miksi teidän lapsi on иззкегi.
Kaikki raiskaajat eivät taida olla afrikaanista alkuperää?
Kyllä tämän stoorin jossakin vaiheassa käy ilmi että lapsi on tumma mutta mies on värisokea.
Mun on pakko sanoa, että enpä tunne sympatiaa. Mä ymmärrän, että sinulla oli siihen aikaan kauhea elämäntilanne: kovia raskautumispaineita jne. Mutta jos sä rakastat miestäsi, sä luotat siihen, että hän on tukenasi.
Nyt ainoa järkevä ratkaisu on vihdoinkin olla rehellinen. Ja toivoa, että mies ymmärtää, miksi et luottanut häneen.
Isyystestin voi tehdä koska tahansa. Mies ei varmasti ole lapsesi isälle mustis, mutta voi aivan hyvin olla, että SINUN epäluottamuksesi rikkoo liittonne.
Vierailija kirjoitti:
tämän takia pitäisikin olla pakollinen isyystesti kaikille niin ei tulisi näitä ongelmia.
Miten se isyystesti sitä ongelmaa täysin poistaisi? Jos testi olisi tehty, ja se olisi näyttänyt että raiskaaja on isä, niin ongelma olisi edelleen se, että ap on tullut raskaaksi avoliitossa/avioliitossa eikä mies ole isä, ja sitten pitää miettiä mitä tehdään ja voidaanko sen kanssa elää. Lastahan ei tuossa tilanteessa välttämättä pysty enää abortoimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö mies ole ihmetellyt että miksi teidän lapsi on иззкегi.
Kaikki raiskaajat eivät taida olla afrikaanista alkuperää?
Kyllä tämän stoorin jossakin vaiheassa käy ilmi että lapsi on tumma mutta mies on värisokea.
Sinä et selvästi tiedä oikeasta värisokeudesta mitään. Värisokea erottaa kyllä sävyjen tummuusvaihtelut, vaikka ei näkisi sävyjä itsessään oikein.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään syytä kertoa. Tapahtunut on tapahtunut kauan sitten. Mitä saavuttaisit edes kertomalla? Siitä ei seuraa mitään kohottavaa, positiivista, sinua "lunastavaa", tarkoitan siis sellaisessa psykologisessa mielessä. JOstain syystä yhteiskuntaa pesiytyi terapioiden ja muun psykologiavouhotuksen myötä kummallinen ajatus siitä, että ihmisen pitää koko ajan "tunnustaa" jotain a ylipäänsä puhua, puhua, puhua koko ajan ongelmistaan ja sitten se jotenkin maagisesti eheyttää ihmisen ja sitten ihminen rakastaa itseään ja kaikkia niin maan perusteellisen paljon ja mitä julkisemmin vielä kaikenlaista tunnustaa, sen parempi. MOinen puoliskonnollinen hömppä on vahingollista. suurin osa tunnustuksista saisi jäädä tunnustamatta. Etenkin tässä tapauksessa. Et tule sen paremmaksi, vahvemmaksi tai vaihtoehtoisesti haavoitetummaksi ja sillä tavalla jotenkin henkisesti ylevämmäksi ihmiseksi, jos nyt paljastat tämän asian. Pahimmassa tapauksessa rikot tosi paljon. Lievimmässäkin tapauksessa käy niin, että miehesi alkaa katsoa vähän pitkään sinua eikä enää tiedä, miten olla kanssasi.
Anna olla. Rakastat lastasi. Joskus hirveillä asioilla on hyviäkin seurauksia, maailman on sillä tavalla äärimmäisen rasittava. Ja sama toisin päin. Nyt hirveällä asialla oli hyvä seuraus. Pidä se sellaisena.
Niin, mitäs sillä on väliä, että ap syöttää silmät ja korvat täyteen paskaa perheellensä. Pääasia, ettei ap kajoa "puoliskonnolliseen" hömppään ja tunnusta valheitaan.
Olet kuvottava.
Ps. Mikä on puoliskonno?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tämän takia pitäisikin olla pakollinen isyystesti kaikille niin ei tulisi näitä ongelmia.
Niinpä. Selviäisi naisillekin kuinka petollisia miehet on.
Siis tarkoitatko, että naisen salasuhdemies olisi esim. tökkinyt neulalla kondomiin reikiä?
Kamala :( En osaa sanoa muuta kuin voimia <3