Miten joka paikka on nykyään homeessa ja kaikki sisäilmasairaita?

vieras-m kirjoitti:

Kävin peruskoulua kolmessa koulussa. 2 näistä on purettu homeen vuoksi.

Ulkomaisia rakentajia on turha syyttää, koulut oli rakennettu 70-80 -luvulla jolloin virolaiset raksamiehet olivat vielä isiensä kasseissa.

Kaubamajan kasseissa?

Vierailija kirjoitti:

Työnteko ei vain jostain syystä maita. Kun puhutaan homekouluista niin tulisi veronmaksajille halvemmaksi potkia pihalle nämä liian turvatuissa viroissa makaavat työhalutttomat opettajat ja ottaa vastavalmistuneita tilalle joilla on vielä työhaluja.

Joopa joo. Olen vajaa kaksi vuotta sitten valmistunut opettaja, jolla olisi vielä työhaluja. Aiemmissa työpaikoissa yhteensä kaikkien vuosien aikana ehkä 3 saikkupäivää ja nyt ikää 33 v. Ikinä ei ole myöskään ollut minkäänsortin allergioita tai astmoja. Paitsi nyt kahden viime lukuvuoden aikana, kun olen ollut töissä sisäilmaongelmaiseksi luokitellusssa koulussa. En vielä ole sieltä joutunut sairaslomalle oireideni vuoksi (ovat vielä lieviä), mutta kyllä pelottaa miten terveydelleni tulevaisuudessa käy, jos jo näin lyhyessä ajassa olen saanut seurakseni mm. jatkuvasti tukkoisen nenän ja sitkeää limaa kurkkuun, verenmaun suuhun ja selvästi ahdistuneen hengityksen. 

Meinaat, että kannattaa korkeakouluttaa opettajia, ja sitten ne pystyy tekemään työtään sen 5 vuotta (ennen kun tajuavat itsekin vaihtaa alaa ennen kuin terveys on kokonaan mennyt)?!

Vierailija kirjoitti:

Todella paljon oireista katoaisi, jos iskettäisiin ilmastointi pois päältä ja luokan ikkunat olisi 45 min välein 15 min auki ja tuuletettaisiin vanhanaikaisesti. Mtta kun ikkunoita ei enää saa edes auki!

Ei, vaan sitä ilmastointia ei sammutettaisi öiksi ja viikonlopuiksi. Se, mikä ilmastoinnissa säästtään, kostautuu muualla kuten sairauspoissaoloina.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mutta oma elämä on ainakin tämän ongelman takia melkein yhtä h*lvettiä. Hengitystiet turpoavat, silmäluomet ovat turvoksissa joka aamu, nukun tunnin tai parin pätkissä, en saa yhtään henkeä nenän kautta. Puhuminen on usein vaikeaa ja ääni heikkoa, epävireistä. Lääkkeitä vedetään ja tilanne on silti huono. Nukun välillä partsilla, mutta talvisin tulen yleensä kipeäksi vaikka pakkaudun kunnolla. Siellä saan kuitenkin henkeä ja nukuttua yli kaksi tuntia putkeen.

Ala-asteella kaikki oli hyvin, mutta ylä-asteella alkoivat kohtaukset joiden aikana henki ei kulkenut vaikka yritin yskiä, juoda vettä, kaikkea mahdollista. No eipä mennyt kuin n. vuosi kunnes koko koulu purettiin ja uusi rakennettiin tilalle. Ongelmat ovat kuitenkin yhä läsnä ja taitavat olla koko loppuelämän. Elävät ihmiset paljon suurempienkin ongelmien kanssa, eli en sinänsä haluaisi valittaa. Elämänlaatu on kuitenkin kärsinyt tästäkin runsaasti viimeisen vajaan 10 vuoden aikana kun haluan vain nukkua jatkuvasti, saan unihalvauksia melkein joka yö, olen ihan loppu enkä jaksa tehdä oikein mitään töiden lisäksi. Aikoinaan pärjäsin hyvin 7-8h yöunilla, mutta nyt kun nukkuminen tapahtuu lyhyissä pätkissä ja syvä uni jää usein nukkumatta niin olo on jatkuvasti voimaton. Aikoinaan pääsykokeisiin luku kärsi ja kilpaurheilu jäi. Harmittaa, mutta tässä ollaan.

Onko sulla lääkitystä astmaasi?

Mulla tulehtui ihan lääkärin todistuksesta imusolmukkeet kaulassa ja olin kipeänä/kuumeessa jatkuvasti kuukaudesta toiseen, paitsi silloin kun olin pari päivää poissa tuosta asunnosta. Muuton jälkeen oireet loppuivat. Sattumaa, hmm.. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki selkeät homeongelmat täytyy korjata, eikä pakottaa lapsia/työntekijöitä niistä kärsimään, mutta kieltämättä tuo suomalaisten homehysteria vähän ihmetyttää. Itse asun nykyään Englannissa, jossa hometta alkaa kasvaa vähän siellä täällä, kun vaan silmä välttää, johtuen korkeasta ilmankosteudesta yhdistettynä matalahkoon lämpötilaan. Jos täällä pistettäisiin joka tönö maantasalle heti kun hometta vähän ilmenee, niin olisi taloista vielä enemmän pulaa kuin nyt. Ehkä ihan hyvä, ettei rakennukset ole täällä kovin ilmatiiviitä. Itselläni ainakin on aina ollut paras olo lapsuuden vetoisassa puutalossa. Ahdistaa ajatuskin nykyajan passiivitaloista, joiden ilmanvaihto on kokonaan koneiden varassa, eikä edes ikkunaa voi avata. Pitää olla aika hyvin tasapainossa se systeemi, ettei ongelmia ilmesty.

Homelajikkeissahan on isoja eroja. Sädesieni on tosi paha, joku muu ei niinkään. Jos vastaus löytyisi siitä.

Myös rakennusmateriaali vaikuttaa. Kuinka moni onkaan nähnyt ulkomailla kivitaloja, jossa on ilmiselvää hometta taloissa, mutta ihmiset eivät sairastu niin kuin Suomen rakennuksissa.

Muistan lukeneeni jostakin väitöskirjasta, jossa oli tutkimusta nimenomaan lastulevyn ja homesienten yhdistelmän myrkyistä. Lieneekö home yhtä vaarallinen, jos se kasvaisi puhtaassa puussa esim. hirsitalossa. Harvemmin ne homehtuvat, useammin lahoavat.

Entiseen aikaan kouluissa kaikki oppilaat komennettiin pihalle noin varttitunniksi joka tunti, ja välitunnin ajaksi avattiin luokkien ikkunat. Homeongelmia on alkanut tulla vanhoissakin kouluissa vasta viime vuosina, kun on tehty remonttia ja laitettu koneellinen ilmanvaihto. On kyllä aihetta kysyä, mikä on mennyt pieleen.

Viimeisen kahden vuoden aikana kun oon ollut uudessa työpaikassa oon ollut keuhkokuumeessa, angiinassa ja kroonistuneessa poskiontelotulehduksessa. Tätä edeltää 15 vuotta useammassa homekoulussa ja vielä lapsuudenkodistakin löytyi hometta. Näinhän nää usein tuntuu menevän, että vähitellen altistuu ja sitten onkin täys kierre päällä.

vieras-m kirjoitti:

Kävin peruskoulua kolmessa koulussa. 2 näistä on purettu homeen vuoksi.

Ulkomaisia rakentajia on turha syyttää, koulut oli rakennettu 70-80 -luvulla jolloin virolaiset raksamiehet olivat vielä isiensä kasseissa.

Noilla vuosikymmenillä tuli rakennuksiin lastulevyt ja muovit. Olisko siinä syy? Onhan esim. Lapin yliopistossa ollut suurin ongelma uusimmassa osassa, nimenomaan rakennusmateriaalin vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hysteria leviää. Luulosairaat sekä työviekroksujat kehittävät itselleen sairaskertomuksia. Usein nämä ovat vielä opettajia tai muita etuoikeutettuun eritysiasemaan työelämässä tottuneita.

Työnteko ei vain jostain syystä maita. Kun puhutaan homekouluista niin tulisi veronmaksajille halvemmaksi potkia pihalle nämä liian turvatuissa viroissa makaavat työhalutttomat opettajat ja ottaa vastavalmistuneita tilalle joilla on vielä työhaluja.

Toinen on että mielenterveysongelmia laitetaan homeen syyksi. Home sairaudet ovatkin sukua sähköallergialla. Aina silloin tällöin saa lukea näistä homeen vuoksi saikulle tai ennenaikaiselle eläkkeelle laitetuista vaikka todellinen syy ovat mielenterveyden ongelmat.

Tuo on provosoivasti sanottu, mutta oman työkokemukseni mukaan aika lailla totta. Vaikka tätä ei ääneen saisi sanoakaan. T. lääkäri

Olet varmaan mun työterveyslääkäri, tai sitten teitä epäpäteviä on lääkäreissä useampia. Pitkään jaksoinkin käydä kuuntelemassa sitä naureskelua, kun hain apua kipuihini ja särkyihini. Ne turvonneet imusolmukkeetkin oli varmaan kuvittelua? Verikokeiden tuloksiakaan et ikinä ottanut tosissasi. No, homekouluksihan sitten työpaikkani lopulta paljastuikin. Lääkäreihin en luota enää ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Huono rakentamisen laatu. Saa sataa vettä

sisään ja samoin eristeet kastua taivasalla, jotka kuitenkin käytetään märkinä rakenteilla olevaan rakennukseen.

Muovin ja muiden hengittämättömien materiaalien käyttö.

Huono ja ala-arvoinen valvonta.

Välinpitämättömyys.

Tämä. Olen seurannut läheltä rakennusalan peruskoulutusta. Heppoisin eväin saa tutkinnon kasaan. Siitä voikin loogisesti päätellä, että ilman hyvää työnjohto ja rakennus valvontaa laatu on väistämättä huono ja virheitä tehdään.

Tämä havainto toki vain yhdestä oppilaitoksesta.

Meillä v. 2012 valmistuneessa koulussa on hometta ja muovimatot reagoi kosteaan betoniin. Sitten on pari 90-luvulla rakennettua päiväkotia jotka puretaan pahan homeongelman takia. 

Vierailija kirjoitti:

90-luvulla lamavuosina julkisista paikoista irtisanottiin talonmiehet ja siivoojat. Vahinkojen ennaltaehkäisy muuttui tapahtuneiden vahinkojen pintapuoliseen korjaamiseen. Jokainen voi miettiä, kumpi toimii paremmin: vesivahinkojen estäminen vai katon paikkaaminen, kun vettä on lirunut sisään kuukausien ajan?

Voisin mainita yhden esimerkin tällaisesta. Rakennus oli tehty sodan jälkeen, joskus 40-50-lukujen vaihteessa. Se oli ollut täysin kunnossa noin puoli vuosisataa, kunnes talonmiehen hommat ulkoistettiin. Oma talonmies oli huolehtinut siitä kuin omasta talosta konsanaan, mutta uusi ei ollut edes tiennyt mm. salaojituksista saati että olisi avannut niitä. Tuloksena oli sädesieniviljelmä.

Viime vuosisadan loppupuolella tasakatot olivat muotia jopa pohjoisessa. Suunnittelijoilta oli vaan päässyt unohtumaan se, että täällä on talvella lunta ja kylmää, ja kylmässä vesi jäätyy -> jäätyessään laajenee ja rikkoo rakenteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huono rakentamisen laatu. Saa sataa vettä

sisään ja samoin eristeet kastua taivasalla, jotka kuitenkin käytetään märkinä rakenteilla olevaan rakennukseen.

Muovin ja muiden hengittämättömien materiaalien käyttö.

Huono ja ala-arvoinen valvonta.

Välinpitämättömyys.

Tämä. Olen seurannut läheltä rakennusalan peruskoulutusta. Heppoisin eväin saa tutkinnon kasaan. Siitä voikin loogisesti päätellä, että ilman hyvää työnjohto ja rakennus valvontaa laatu on väistämättä huono ja virheitä tehdään.

Tämä havainto toki vain yhdestä oppilaitoksesta.

Miten paljon sinä luulet suomalaisen rakennusalan koulutuksen vaikuttavan, jos rakentajat ovat saaneet oppinsa Virossa?

Olen sivusta seurannut joitakin kunnan rakennuksia siinä vaiheessa, kun niissä oli vain katto ja seinissä eristeet. Siellä likosivat syyssateissa ennen kuin tehtiin ulkolaudoitus. Oikein esimerkillistä puurakentamista, mutta en todellakaan haluaisi sillä tavalla rakennetussa talossa asua, vaikka kuinka "puutalo" olisi.

Rakennetaan liian tiivistä luottaen siihen että koneellinen ilmastointi hoitaa. Kukaan ei sitten osaa hyvin huoltaa näitä ilmastointeja, korvausilmaa tulee liian vähän ja rakenteet rupea päästämän korvausilmaa siltä mistä sitä helpoimmin tulee eli niistä pienistä heikkouksista rakenteissa, ts. Likaista ilmaa. Entivanhaiset rakennukset suunniteltiin niin että tuuletus käy painovoimaa hyväksikäyttäen ja huoneita tuuletettiin, nykyään monesti kuulee sanottavan että ikkunoita ei saa availla kun ilmastointi menee sekaisin! Yksi tekijä on myös huoneissa käytetyt muovimatot ja niiden liimat jotka päästävät pesuaineiden kanssa reagoidessaan myrkkyjä ilmaan. Ihminen elää nykyään jo toista jollei kolmatta sukupolvea ylihygieenisissä oloissa, elimistö ei ole sopeutunut näihin oloihin. Sanoisin että ongelmat helpottaisi kun palattaisiin pienempiin koulurakennuksiin joissa hallittu määrä ihmisiä luokissa, painovoimainen ilmastointi ja myrkyttömät rakennusmateriaalit sekä sellainen kivijalka ja alapohja rakennuksissa että tuulettuu alapuolelta.

Vierailija kirjoitti:

Viimeisen kahden vuoden aikana kun oon ollut uudessa työpaikassa oon ollut keuhkokuumeessa, angiinassa ja kroonistuneessa poskiontelotulehduksessa. Tätä edeltää 15 vuotta useammassa homekoulussa ja vielä lapsuudenkodistakin löytyi hometta. Näinhän nää usein tuntuu menevän, että vähitellen altistuu ja sitten onkin täys kierre päällä.

Miltä kroonistunut poskiontelotulehdus tuntuu? Kuvailisitko oireita.

Samasta syystä kuin miksi kaikki paikat ovat täynnä kaikkia saatanan erityisherkkiä, ahdistuneita, ADHD:ta, sosiaalisesti kyvyttömiä, vegaaneja yms yms. Minä-minä-maassa et ole ketään jos et ole vittu monivaivainen uniikki perhonen.

Vierailija kirjoitti:

Vähän joka paikassa koulut ja muut julkiset rakennukset on rakennettu samoihin aikoihin, siinä 70-luvun pintaan. Silloin on tehty joitakin huonoja rakennusratkaisuja, esim. valesokkeleita. Lisäksi rakennuksista ei säästösyistä ole pidetty huolta. Ja nyt vähän joka kaupungissa on on niiden seitkytlukulaisten aika tullut täyteen.

Koulujen kohdalla tilannetta pahentaa se, että säästösyistä ilmastoinnit suljetaan kesän ajaksi, eli lämpimään vuodenaikaan, jolloin tehdään suursiivouksia ja lisätään sisätilojen ilmankosteutta. Kasvualustaa sienille.

Itse olen allerginen astmaatikko ja tällainen harvahko -30luvun lopun kämppä on ollut hyvä asua,remonttia tehdessä joka paikka on ollut kuiva eikä mitään outoa ole mistään löytynyt.

itse uskoisin että homeongelma johtuu perinteisen tuuletuksen puutteesta,vanhojen rakennuksien muutoksesta koneelliseen ilmanvaihtoon jolloin rakennuksista tulee alipaineisia ja talon rakenteista kaikki paska lähtee liikkeelle.

uudemmissa taas säästetään ilmanvaihdossa ym. Öisin ja viikonloppuisin ilmanvaihto pois tai pienelle.

taitaa uudet hirsitalotkin olla tehty liimapuu palkeista eikä oikeasta hirrestä,tuollainen liimattu puu ei hengitä yhtään sen paremmin kuin muovipussitettu puutalo.

entisessä elämässä kiersin rakennustyömaita ja muistan hyvin kun lappeenrannassa liikenneympyrän vieressä rakennettiin kerrostaloa,oli alkutalvi rakennus oli just saatu umpeen ja lämmöt päälle,rakennuksessa valehtelematta satoi sisällä ja muutenkin oli kuin tropiikissa.

Ei se ole nykyajan ilmiö vaan siitä on nykyään enemmän tietoa. Kosteusvauriot ovat hyvin yleisiä. Kaikissa kosteusvaurioissa ei ole vaarallisia mikrobeja. Kaikki eivät saa vakavia oireita, osa saa. Kyse voi olla myös rakennusmateriaalien myrkyllisistä kemikaaleista, joita vapautuu ilmaan mikrobitoiminnan seurauksena.

Julkisten tilojen säästöt aiheuttavat niiden homehtumisen tai ainakin huonon sisäilman.

En tiedä onko tutkittu mutta jos ei niin syytä olisi tutkia miten ilmastoinnin sammuttaminen vaikuttaa sisäilman laatuun ja kuinka paljon niitä homeita yms.kasvaa siellä ilmastointi hormeissa jotka ovat pahimmillaan kuukausia suljettuna .

Yksityis kodeissa suurimman homeiden kasvun aiheuttaa veden holvaaminen lattioille,oma toiminen pattereiden säätö,omatoiminen ilmastoinnin säätely jne. Nämä omatoimi säätelyt sekoittavat koko talon järjestelmät ja home pommi on valmis.