Surkeimmat vauvasi saamat lahjat?

.. kiittämättömyysketju.

vauvamme ei ole saanut. Mutta ehkä se loputon kasa pehmoleluja joista vauva ei lainkaan välitä ja jotka mielestäni on lisäksi väritykseltään paremminkin sille toiselle sukupuolelle sopivia. Ei oikein ole paikkaa niille joten tuossa ne on nipussa muistuttamassa itsestään lelulaatikon päällä...

Mutta nippanappa sopivankokoiset, ylisöpöt ja täydellisen epäkäytännölliset vauvanvaatteet lojuvat käyttämättöminä kaapissa. Esimerkkinä vaikka veluuri-haalarit joita on kolmet kokoa 56 cm ja kahdet kokoa 62 cm. Missä noitakaan voi pitää, sisällä liian kuumat ja ulos pitää olla hihallinen välipuku. Kauniisti olen kiittänyt lahjoista, enkä pidä niitä " surkeina" , koska mistä isovanhemmat voisivat tietää, mikä vaate on hyvä, ostavat vaan kun näyttää kivalta.

eikä aiheuttaa pettymyksen tunteita ja varastointiongelmia. Jos lahjan saaja ei ole lahjasta ilahtunut, niin miksi pitäisi aina ja iänkaiken uskotella kaikille ja itselleenkin että olipas kiva kun tuokin saatiin ja olla kaikille kiitollinen?? Itse olen pyrkinyt osoittamaan kiitollisuutta lahjasta vaikka oikeasti olen ajatellut, että voi harmi mitähän minä tuollekin esineelle teen. Se on vähän ikävää teeskentelyä mun mielestä. Mutta onneksi sitä ei tarvitse ainakaan nimettömänä nettipalstalla harrastaa!

vaikka osasta on heti tiennyt että jaa, käyttämättä jää. Tärkeintähän ei ole itse lahja, vaan ajatus siellä takana. No joo, Kuusamosta asti piti puolisukulaisen lähettää muutama puhkiluettu kirja, rikkinäinen Muumipehmo ja muutamia haalistuneita lakanoita, niin ehkä nekin postimaksurahat olisi voinut johonkin muualle pistää..

Meillä veluuripuvut tuli hyvin käyttöön, kun on vetoiset lattiat. (Mutta ymmärrän hyvin, että voi olla joissain asunnoissa liian kuumia.) Meillä taas puuvillapotkarit + body ovat aivan liian viileä vaate lattialla pyöriskelyyn.



Eivät ihmiset voi tietää, mikä on käytännöllistä ja mistä äiti lopulta tykkää. Ei äiti tiedä itsekään etukäteen. Ostin mä itsekin monia juttuja, joita ei ole sitten tullut käytettyä.



Meillekin tuli lahjaksi varmaan yhteensä 5 helistintä. Mutta mikäs siinä, lapselle on hyvä vetäistä aina uusi jostakin ihmeteltäväksi, jaksaa taas. Ja yksi autossa, yksi mummolassa, yksi kylvyssä, yksi sängyssä jne. Ei valittamista, vaikken niin montaa olisi itse hankkinutkaan.



Mitä nykyään uskaltaa kellekään vielä? Ihmiset on niin tarkkoja sisustuksen ja värien sopivuuden kannalta.

Voin ihan rehellisesti myöntää, että lahjaksi saadut liian pienet vaatteet olivat aivan surkea lahja eikä omatunto soimaa yhtään.

Ihmeellinen perussuomalainen mentaliteetti taas näkyy, pitää olla kiitollinen vaikka saisit lahjaksi kasan paskaa. :o/

nurkkiaan meidän vauvan synnyttyä. Tulee käyttöön moni pölyttynyt lelu ja muu ihan hyvä tuote. Tyhmemmältä tuntuu, kun ihmiset on marssineet kauppaan ostamaan jotain suht " turhaa"

paremmuusjärjestykseen.

kyseessä olikin 6v. poikani joka sai mummolta ja vaarilta 6 kuiselle tarkoitetun lego lentokoneen.



Huomasin asian vasta illalla kun kysyin mitä mummo toi, poika nolona näytti lentskaria. Oikeesti meinasin ruveta itkemään, niin rupesi harmittamaan. No, saman ikäinen serkkupoika saikin sitten mummolta Cresentin fillarin...että näin meillä.

Entä ihmisellä joka tuo lapselle paketillisen liian pieniä vaatteita?

Entä ihmisellä joka antaa 2-vuotiaalle pöytäliinan syntymäpäivälahjaksi?

Kyllä varmaan on ollut joku niin hieno ajatus taustalla että minä tavallinen juntti en sitä tajua. Voisiko joku teistä kertoa mikä se ajatus voisi olla niin voisin sitten lohduttaa lapsia ja kertoa heille totuuden heidän upeista lahjoistaan?

Mutta miksi pitää ostaa juuri tuollaisia veluuriasuja, siis potkupukuja joissa napit selkäpuolella, eikä haaroissa. Haaroissa olevat napit helppo avata ja vaihtaa vaippa.

Ja anoppi toi syksyvauvallemme kesäpipon, no tuolla se nyt odotaa tätä meidän tulevaa kesävauvaa.

Sehän on ihan hyvä vehje, mutta puoli vuotta myöhässä ja täyttää nyt meidän ylipientä asuntoa aivan turhaan. Eli ylipäätään tilaavievät häkkyrät, jotka eivät toimi toivotusti, harmittavat.

ja toinen toi hienon värittömän " vanhanmallisen" koristenallen

lumppuja lahjaksi.....

Siis muuten saa tuoda tottakai, mutta outoa on jos se on se lahja vauvalle....

Kyllä varmaan on meinaan ollut itku lähellä kun itse on saanut pienen reppanan ja haluaisi vauvan edes kotiin söpösteltäväksi ja sukulaiset raahaa lumppuja lahjaksi. Olisi tulleet sitten ilman, sekin olisi ollut parempi.

2-vuotiaalle tytölle tarkoitettuja housujakaan. Malliltaan housut olivat siis selkeästi tyttöjen trumpettilahkeiset, vaaleanpunaisin kukin ja perhosin kirjaillut.... Ajatus kummankin lahjan antajalla oli varmasti kyllä hyvä! Vanhoja lastenvaatteita olen kyllä ottanut iloisena vastaan!

128cm lyhythihaisen paitapuseron 1- vuotiaana. Lieneekö löytänyt miehensä pojan käyttämättömistä vaatteista =(

syntymälahjaksi. Jäivät kokonaan käyttämättä, sillä koko ja vuodenaika eivät lainkaan täsmänneet. Kauniita kyllä olivat ja sain myytyä eteenpäin pois kaapeista tilaa viemästä.