Elääkö ylioppilastutkintolautakunta omassa kuplassa?

Kiinnostava näkökulma, voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat?

Kai valta nousee päähän. Pienellä porukalla on valta päättää melkein kokonaisten ikäluokkien kohtaloista mm. jatko-opintoihin saatavien pisteiden muodossa.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostava näkökulma, voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat?

Lukion oppimäärä valmentaa vain ja ainoastaan yo-kokeeseen ja lautakunta viis veisaa mitä esimerkiksi yliopistot toivoo ja mistä ongelmista ne raportoi.

Ylioppilastutkintolautakunta ei päätä lukion oppimääriä, mutta sen pitää laatia kokeet lukion oppimäärän pohjalta. Jos kokeet eivät vastaa lukion oppimäärää, niin lautakunta on epäonnistunut.

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilastutkintolautakunta ei päätä lukion oppimääriä, mutta sen pitää laatia kokeet lukion oppimäärän pohjalta. Jos kokeet eivät vastaa lukion oppimäärää, niin lautakunta on epäonnistunut.

Lautakunta tekee kokeet ja opettajat joutuu sopeuttamaan opetuksen ja omat kurssikokeet siihen.

Kai tähän on nyt reagoitu, koska suomalaisten digiosaaminen on niin heikkoa.

Esimerkiksi Aalto yliopiston maisteriohjelmiin haetaan opiskelijoita ympäri maailmaa, koska suomalaiset eivät ole käyttäneet tarvittavia ohjelmistoja ja on koulussa sekä lukiossa on keskitytty liikaa perustaitoihin ohjelmistojen käyttötaidon kustannuksella esimerkiksi matematiikassa.

Vierailija kirjoitti:

Kai tähän on nyt reagoitu, koska suomalaisten digiosaaminen on niin heikkoa.

Esimerkiksi Aalto yliopiston maisteriohjelmiin haetaan opiskelijoita ympäri maailmaa, koska suomalaiset eivät ole käyttäneet tarvittavia ohjelmistoja ja on koulussa sekä lukiossa on keskitytty liikaa perustaitoihin ohjelmistojen käyttötaidon kustannuksella esimerkiksi matematiikassa.

Ja sinä olet sitä mieltä ettei kandivaiheessa voi opetella käyttämään softia? Ehei, kyse on enemmänkin siitä että yliopistot haluaa kansainvälistyä.

Vierailija kirjoitti:

Kai tähän on nyt reagoitu, koska suomalaisten digiosaaminen on niin heikkoa.

Esimerkiksi Aalto yliopiston maisteriohjelmiin haetaan opiskelijoita ympäri maailmaa, koska suomalaiset eivät ole käyttäneet tarvittavia ohjelmistoja ja on koulussa sekä lukiossa on keskitytty liikaa perustaitoihin ohjelmistojen käyttötaidon kustannuksella esimerkiksi matematiikassa.

Kuule, yliopistoissa ei ole oleellista jonkin tietyn ohjelmiston käyttö, vaan asioita opiskellaan teoreettisemmin yleisellä tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Kai tähän on nyt reagoitu, koska suomalaisten digiosaaminen on niin heikkoa.

Esimerkiksi Aalto yliopiston maisteriohjelmiin haetaan opiskelijoita ympäri maailmaa, koska suomalaiset eivät ole käyttäneet tarvittavia ohjelmistoja ja on koulussa sekä lukiossa on keskitytty liikaa perustaitoihin ohjelmistojen käyttötaidon kustannuksella esimerkiksi matematiikassa.

Olen töissä Aalto-yliopistossa ja voin kertoa, että puhut täyttä puppua. Proffat kyllä haluavat ulkomaalaisia opiskelijoita, koska hyviä suomalaisia ei ole tarjolla tarpeeksi. Mutta niiden valitsematta jääneiden suomalaisten hakijoiden puutteet ovat ihan muualla kuin ohjelmistojen käyttötaidoissa.

Vierailija kirjoitti:

Kai tähän on nyt reagoitu, koska suomalaisten digiosaaminen on niin heikkoa.

Esimerkiksi Aalto yliopiston maisteriohjelmiin haetaan opiskelijoita ympäri maailmaa, koska suomalaiset eivät ole käyttäneet tarvittavia ohjelmistoja ja on koulussa sekä lukiossa on keskitytty liikaa perustaitoihin ohjelmistojen käyttötaidon kustannuksella esimerkiksi matematiikassa.

Kyllä ne ongelmat ovat suomalaisilla lähinnä perusosaamisessa, ei niissä ohjalmistoissa.

Olen ollut mukana valitsemassa opiskelijoita erääseen Aallon maisteriohjelmaan. Ainakaan meidän ohjelmassamme hakupapereissa ei edes kysytä, mitä ohjelmistoja opiskelija osaa käyttää. Eikä arviointiin vaikuta mitenkään se, vaikka opiskelija kertoisi hakupaperissaan käyttäneensä jotain ohjelmistoa.

Jos opiskelijalla on teoreettinen pohja kunnossa, oppii hän kyllä tarvittavan ohjelmiston käytön muutamassa päivässä.

Ylioppilastutkintolautakunnan jäsenet suurelta osin vaihdettiin silloisen hallituksen poliittisella päätöksellä juuri ennen sähköistysprojektin alkua.

Vierailija kirjoitti:

Ylioppilastutkintolautakunnan jäsenet suurelta osin vaihdettiin silloisen hallituksen poliittisella päätöksellä juuri ennen sähköistysprojektin alkua.

Nehän on virkamiehiä. Eihän virkamiehiä voi vaihtaa noin vaan.

Vierailija kirjoitti:

Kai tähän on nyt reagoitu, koska suomalaisten digiosaaminen on niin heikkoa.

Esimerkiksi Aalto yliopiston maisteriohjelmiin haetaan opiskelijoita ympäri maailmaa, koska suomalaiset eivät ole käyttäneet tarvittavia ohjelmistoja ja on koulussa sekä lukiossa on keskitytty liikaa perustaitoihin ohjelmistojen käyttötaidon kustannuksella esimerkiksi matematiikassa.

Tää ei pidä paikkaansa. Teknillis-tieteellisellä puolella ollaan huolissaan siitä, että opiskelijoiden perusosaaminen rapautuu. On helpompaa opettaa ohjelmia ihmiselle joka osaa laskea, kuin opettaa laskemista ihmiselle joka tunkee kaikki numerot ohjelmaan ja uskoo siihen mitä ulos pullahtaa.

Ja voi morjens, jos luulet että kv. hakijat ovat tasalaatuinen poppoo, jossa kaikki ylittää tietyn riman. Osa on huippuja, osa, noh, ei. Yksi yliopistojen menestyksen mittari (joka vaikuttaa rahanjakoon) on kv-opiskelijoiden osuus, ja se varmasti vaikuttaa enemmän kuin kuvitteelliset ohjelmistotaidot.

Katso valtioneuvoston asetus 17.11.2005 / 915,pykälä 10 ylioppilastutkinnosta esim Finlexistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää nimeää yo-tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet mm. yliopistoja ja oph:ta kuultuaan.

Muutenkin Joniin vanhanaikainen instituutio. Vois jo lakkauttaa.

Ei eilä kuplassa.

Vierailija kirjoitti:

Katso valtioneuvoston asetus 17.11.2005 / 915,pykälä 10 ylioppilastutkinnosta esim Finlexistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää nimeää yo-tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet mm. yliopistoja ja oph:ta kuultuaan.

Mistä lakitekstit löytyy?

Nythän osa Aallon kauppatieteitä valitaan kirjoituksen perusteella. Hyvä niin. 

Kiinnostavaa.