Onko syömishäiriö yleinen lääkiksessä opiskelevilla?

Ainakin yhellä tutulla oli nuorena anoreksia ja sittemmin opiskeli lääkäriksi.

Kaikki jotka pystyvät laihduttamaan rajusti ja näyttämään mahdollisemman hoikalta ovat todennäköisesti Viisaita.

Järki hoi, äly älä jätä.

Harvinaisen järkevää sakkia täällä.

No veikkaisin, että syömishäiriöt ovat yliedustettuina lääkisläisissä. Anorektikot varsinkin ovat yleensä erittäin hyviä koulussa, joten lääkikseen pääseminen on varmasti melko helppoa.

Eräällä tuntemallani lääkärillä ainakin on. On kuin vinttikoira, juoksee joka toinen päivä puolimaratonin. Sairasta touhua ja siltä näyttääkin. En kerro millä alalla työskentelee, olisi liian koomista.

Siis kaikki lääkärit ovat syömishäiriöisiä, mutta kaikki syömishäiriöiset eivät ole lääkäreitä?

Usein lääkäriksi opiskelee naisia, jotka ovat kunnianhimoisia ja vaativat täydellisyyttä itseltään. Eiköhän anoreksiakin ole yhteydessä tuollaisiin luonteenpiirteisiin. Olen ollut työni kautta tekemisissä paljon lääkäreiden ja heidän lapsiensa kanssa, koska jatkuva täydellisyyteen pyrkiminen on sairastuttanut joko vanhemman itsensä tai lapsen. Puhun siis mielenterveyden ongelmista, mutta sellainenhan myös anoreksia on.

Tämä nyt tietty on täysin anekdotaalista, mutta itse opiskelen lääkiksessä ja mulla on syömishäiriötausta, samoin kuin neljällä kaverillani samalta kurssilta. Meitä on yhteensä yli 150, joten varmaan muitakin löytyy.

Opiskelin itse lääkiksessä ja meidän kuuden tytön kaveriporukassa kolmella oli syömishäiriötaustaa. Näkisin, että lääkikseen päätyvät saman tyyliset " kympin tytöt", jotka ovat alttiita myös syömishäiriöille. Ovat pedantteja ja vaativat itseltään hirmuisesti.

Varmasti siis on syömishäiriöt yliedustettuina lääkisopiskelijoissa muuhun väestöön verrattuna.

Mutta tämä ei tietenkään tee lääkäreistä syömishäiriöisiä tai syömishäiriöisistä lääkäreitä.

Meillä en ole ainakaan huomannut, että kukaan olisi syömishäiriöinen. Eipä ainakaan mun kurssilla naiset muutenkaan ole mitään superhoikkia, enemmänkin urheilullisia. Luulisin, että selvästi anorektisen näköisenä olisi vaikeaa olla lääkiksessä, sillä mielestäni ainakin meidän koulussa suhtaudutaan tosi varauksella lääkisopiskelijoiden mielenterveysongelmiin eikä niistä kukaan oikein uskalla puhua.

Komppaan, että lääkärit ovat pedantteja ja kunnianhimoisia. Sairaudet kuitenkin vie myös paljon energiaa, joten varmaan keskeyttäjiä ja ammatissaan epäonnistujia ovat usein juuri nämä syömishäiriöiset.

Vierailija kirjoitti:

Meillä en ole ainakaan huomannut, että kukaan olisi syömishäiriöinen. Eipä ainakaan mun kurssilla naiset muutenkaan ole mitään superhoikkia, enemmänkin urheilullisia. Luulisin, että selvästi anorektisen näköisenä olisi vaikeaa olla lääkiksessä, sillä mielestäni ainakin meidän koulussa suhtaudutaan tosi varauksella lääkisopiskelijoiden mielenterveysongelmiin eikä niistä kukaan oikein uskalla puhua.

Voi myös olla, että tämä trendi on muuttunut tässä vuosien varrella. Itse olen aloittanut opiskelut vasta vuosi sitten, joten ainakaan mun aikana sellainen superhoikka ulkonäkö ei ole ollut enää "muodissakaan" valtavirran kauneusihanteena. Sen sijaan mun kurssilta löytyy juuri noita urheilullisia tyyppejä, joten ehkä nuo samat perfektionistiset luonteenpiirteet näkyvät nykyään sitten himotreenaamisena.

Vierailija kirjoitti:

No veikkaisin, että syömishäiriöt ovat yliedustettuina lääkisläisissä. Anorektikot varsinkin ovat yleensä erittäin hyviä koulussa, joten lääkikseen pääseminen on varmasti melko helppoa.

Tai sitten hyvän pohjan lääkikseen hakemiselle luo kiinnostus ihmisen fysiikkaan? Noin niin kuin syömishäiriön henkisen problematiikan sivutuotteena, käsittelykeinona sellainen on monella syntynyt. kyllä syömishäiriöitä on paljon kaikilla vaativilla opiskelualoilla, mutta kyse lienee siitä, että stressiä on tuollaisella alalla paljon, ja ne jotka ovat taipuvaisia sitä tuota kautta oireilemaan...

lääkisläiset syömishäiriöiset ovat ainakin eteviä ja luovia keinoissa ja oireilun peittelyssä. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä en ole ainakaan huomannut, että kukaan olisi syömishäiriöinen. Eipä ainakaan mun kurssilla naiset muutenkaan ole mitään superhoikkia, enemmänkin urheilullisia. Luulisin, että selvästi anorektisen näköisenä olisi vaikeaa olla lääkiksessä, sillä mielestäni ainakin meidän koulussa suhtaudutaan tosi varauksella lääkisopiskelijoiden mielenterveysongelmiin eikä niistä kukaan oikein uskalla puhua.

Minä kirjoitin pari viestiä sitten, että itselläni ja neljällä kaverillani on syömishäiriötaustaa, opiskelemme lääkiksessä. Siitä huolimatta meistä kukaan ei yhtä lukuunottamatta NYKYÄÄN ole erityisen laiha, ihan perushoikkia ollaan ja urheilullisia. Silti näin normaalipainoisenakin mulla on ollut kausia, jolloin olen rajoittanut energiansaantiani rajusti ja oksennellut. Joskus aiemmin olen ollut alipainoinen.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin yhellä tutulla oli nuorena anoreksia ja sittemmin opiskeli lääkäriksi.

Tässäkään tapauksessa anoreksia ei liity suoraan lääkäriyteen. Jos on lapsena / nuorena sairastanut pitkäaikaissairautta ja joutunut usein asioimaan lääkäreiden kanssa, kynnys hakeutua opiskelemaan lääkäriksi kasvaa.

Itse opiskelin lääkäriksi n. 100 kurssikaverin kanssa. Kenelläkään ei ollut anoreksiaa.

No, ainakin nuoret vastavalmistuneet lääkärit näyttävät lähes poikkeuksetta nälkiintyneen näköisiltä. Lääkärintakin alta näkyy tiukat farkut, joissa jalat  kuin tikut. Minä ainakin ilahdun, jos joskus sattuu vartaloltaan vähän normaalimman näköinen lääkäri.

Siis lääkärithän ovat ihan pellejä, eihän ne mitään osaa parantaakaan. Tuntuu hassulta että ihmiset jaksavat iskeä päätänsä seinään, ja vasta kymmenien lääkärinkäyntikertojen jälkeen toteavat että jokin mättää. Kenties ollaan vaihdettu vielä lääkäriä useaan kertaan, toivoen että joku ymmärtää jotakin. Ei - lähes kaikki lääkärit Suomessa on veistetty samasta puusta, koulutettu lääkkeiden myyntiin, mutta ei parantamaan mitään. Se on bisnestä.

Mutta kroonisia tauteja ei paranneta sillä tavalla, tarvitaan oikeaa tietoa. Tietoa mm. biokemiasta, mikrobiologiasta. Tarvitaan myös ymmärystä, eli etiologiaa - mistä taudit johtuvat ja miten ne etenevät. Esim. tyyliin: mikrobit etenevät suolistosta vagushermon kautta aivoihin - mitkä mikrobit? Miten tämä voidaan estää? antibiootit? ravintolisät? dieetti? Biokemiaa: mitkä muutokset solutasolla näkyvät suolessa ennenkuin tauti puhkeaa? alfa-synukleiini jne.

Kaikilla psykologian opiskelijoilla on jokin psyykkinen sairaus. Siten kiinnostus alaa kohtaan on alkanut ja heidän on myös helpompi auttaa potilaitaan.

Tuo on muuten myös totta, että anoreksian myötä saattaa ylipäätään herätä kiinnostus ihmisen fysiikasta ja terveydestä ja sitä kautta päätyä lääkikseen. Mielestäni nimittäin ainakin meidän kurssilla ylipäätään suurimmalla osalla opiskelijoista on itsellään tai heidän vanhemmillaan on tavallista enemmän vakavia terveysongelmia tai harvinaisia sairauksia. Itsekin innostuin lääketieteestä ja psykiatriasta, kun ystäväni yritti itsemurhaa. Kaverini äidille on tehty keuhkojensiirto harvinaisen keuhkosairauden vuoksi. Diabeetikoita on meidän kurssilla myös paljon jne.

En toki kiistä sitä, että anoreksiaan varmaan tyypillisesti sairastuvat sellaiset perfektionistiset ihmiset, ja kyllähän lääkiksestä sellaisiakin löytyy. Mutta noita perfektionisteja ei ainakaan oman kokemukseni mukaan ole lääkiksessä ollenkaan niin paljon kuin yleisesti luullaan, suurin osa omalta kurssiltani on pikemmin todella rentoja ja maanläheisiä. (Tähän kyllä ehkä vaikuttaa opiskelukaupunkikin - en itse opiskele Helsingissä, joten voisin kuvitella, että esim juuri Helsinkiin päätyy enemmän niitä oikeasti perfektionistisia tyyppejä.)

Vierailija kirjoitti:

No, ainakin nuoret vastavalmistuneet lääkärit näyttävät lähes poikkeuksetta nälkiintyneen näköisiltä. Lääkärintakin alta näkyy tiukat farkut, joissa jalat  kuin tikut. Minä ainakin ilahdun, jos joskus sattuu vartaloltaan vähän normaalimman näköinen lääkäri.

Höpöhöpö, ihan normaalipainoisia ainakin meidän lääkiksessä suurin osa on. Enemmistö hoikkia, muttei alipainoisia. Ylipainoisiakaan ei montaa ole.