~PERJANTAI~SYYSMAMMAT~

Typy rohisee taas, mut toivottavasti edes hetken nukkuu. Tekisi mieli mennä muskariin, kun on kuitenkin flunssasta huolimatta päivisin reipas ja touhukas, mut taitaa viel olla tauti tarttumisvaiheessa :-(





Aavis: uimisesta kirjoitettiinkin jo lisää kokemuksia, mutta ehkä pari ekaa kertaa kävisin vaan uimassa leikkimässä ja " tutustumassa" . Jos uimapaikkaan saa viedä vesileluja niin esim pallo tai vesikannu voisivat olla hauskoja. Kellukkeita ja liivejä me ollaan kokeiltu vauvauinnissa, mutta ainakaan Typy ei hirveästi vielä varsinaisesta uimisesta ole kiinnostunut.



Ankkis: voi kurjuus, tosiaan selvittää monen monta asiaa tuollainen home-/kosteusvaurio. Kuntokartoitus ei vastuusta vapauta, mutta on kyllä hyvä teettää ennen asunnonmyyntiä. Ikävää vielä, että kyseessä on edellisten asujien moka, josta ette ole voineet mitenkään tietää. Toivotaan, että tilanne ei ole niin kamala miltä kuulosti.



Maidosta/maidottomuudesta vielä paasausta...

Hienoa, että Lilli ja viili tulevat keskenään toimeen. Typyhän kestää viiliä ja jogurttia, mutta tällä hetkellä meillä on kolmas kerta korvike/maitosekoitus-kokeilu menossa. Maidosta on aina seurannut alapään punoitusta ja ripulia. *kopkop* Ehkäpä tällä kertaa ei... Täällähän olen useampaan kertaan vatvonut muinaista omaa maitoallergisuuttani, joka katosi vasta yläasteikäisenä. Sen jälkeen onkin sitten mulle jäätelö maistunut, kun oli siihen saakka aiheuttanut vaan mahanpuruja ja ihottumaa.

Hyvin yksilöllistä siis tuo maidonsietäminen.



Uteliaille tiedoksi, että aika sama pää täällä edelleen. Yhtä laho kuin ennenkin, jotta mitään erityisen radikaalia ei karvarilla tapahtunut. Mies kun kielsi liian radikaalit ratkaisut etukäteen :-)



Tuttis sai jo viisakkaita neuvoja. Tuntuu, että enemmän kuin " koti kuntoon" -tilannetta miehesi tarvitsee osoittamista välittämisestäsi. Ehkä hällä vähän mustasukkakin painaa, kun oletkin nyt paljon töissä, etkä kotona odottamassa. Mutta esim makkaranpaistoretkenne kuulosti todella mukavalta ja kukkien lähettämisestähän hän oli kovasti otettu. Laatuaika alkaa olla vähän liikaa puhuttu klisee, mutta yhteistä aikaa kaipaa varmaan kaikki. Hankalaa sitten onkin sen toteuttaminen erilaisissa elämäntilanteissa...



mietiskelee Keilin

Ankkis: Voi Ei, mitä muuta tuohon voi sanoa! Myyjän vastuu on tosiaan se 5 vuotta, mutta varmaan pykälilä löytyy. Onneksi ette itse enää asu siellä ja toivottavasti asiat selviäisivät ilman teidän maksamista.



Tuttis: Voimia, Voimia! Työn ja perheen yhdistäminen ei ole helppoa ja varmasti kaikki vielä haette uomianne uudessa tilanteessa. Ehkäpä miehesi on epävarma kun on tottunut, että olet vain kotona ja kun työ syö sinun energian, on helppo tuntea itsensä hylätyksi ja epävarmaksi. Niinkuin moni on jo sanonut, käykää yhdessä sellaisena perhetiiminä läpi tämän hetkistä elämäänne ja sitä mitä voisitte tehdä sen parantamiseksi. Miettisitte mihin ja kuinka haluatte aikanne käyttää ja miten siihen päästään. Mielestäni on tärkeää tehdä se yhdessä, ilman turhia syytöksiä. Ja minä myös suosittelen aktiivista ratkaisua nukahtamisongelmiin, on se elämä helpompaa jos siihen menee vähemmän aikaa. Nim. kokemusta on....:) Mll:n sivuja itse lueskelin aiheesta.

Ja mitä tulee tuohon työasiaan, niin olen kyllä jo hiljaa mielessäni ihmetellyt, että aikamoiset vaatimukset on, jos koko ajan saa tehdä noin paljon ylitöitä. Toki tiedän että se on nykypäivää, mutta harva työorganisaatio tulee ajatelleeksi, että väsynyt ja stressaantunut työntekijä vain huonontaa työn laatua, tuottavuutta, omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista nyt puhumattakaan. Joten otahan asia esille, vaikka kirjallisesti, niinkuin jo aikanaan olen sanonut. Silloin pystyy ilmaisemaan itsensä fiksusti ja jäsennellysti ja on sitten jatkossa kirjallista vastinetta johon vedota. Tottakai tämä hiukan riippuu siitä, minkälainen vuorovaikutus ja viestintä kulttuuri työpaikalla on, mutta yleensä väsyneen ihmisen itkukohtaus ei aiheuta johtotasolla muuta kuin säälivää hormooneihin viittaavaa hymähtelyä. Ja missään nimessä hiprakassa tehty purkaus ei kannata, nim. sellaista kerran vierestä katsonut. Joten jos tuntuu että olet sekaisin ja väsynyt, jätä mieluummin viinit ottamatta.

Mutta tule kertomaan miten sujuu, asioilla on tapana järjestyä!!



Kiitos uinti kommenteista! Täytyy ostaa tänään Motille uikkarit, uih, kun söpöä:) Kääk, mahtuukohan omat enää päälle?



Aavis ja Motti

kiire kova mutta kiitos että olette olemassa (taas). Puhuin pomon kanssa, ensi viikolla osa asioista ratkotaan. Ylityöt väistämättömiä tässä tilanteessa, mutta oli kiva jutella, pitäisi mennä useamminkin. Miehen kanssa kai asiat ok, mutta panostusta tarvitaan.



Nyt reissuun!

tuttis

Toivottavasti Yniksen ja perheen matka sujuu hyvin!



Aavikselle myös hyvää matkaa! Onneksi Motti on jo vähän parempi.



Tuttikselle kovasti jaksamisia. Onneksi toinen viestisi oli jo valoisampi. Hyviä neuvoja saitkin jo. Pitää muistaa, että tämä tilanne on teille kaikille uusi ja outo ja siksi ei pidä tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä. Eikä tilanne missään mielessä ole sinun syysi tai vikasi eikä sinun tarvitse sitä yksin korjata. Työtahtisi on ollut tosi hurja. Toivottavasti se rauhoittuu. Samoin nukuttamisrumba vie teillä aikaa ja voimia, joten toivottavasti siihenkin löytyy ratkaisu. Sitten asiat varmasti selviää miehenkin kanssa. Väsyneenä ja suutuksissaan valitettavasti itse kunkin suusta tahtoo päästä ihan mitä sattuu. Kukaan ei jaksa määräänsä enempää. Toivottavasti saatte juteltua asioista rauhallisemmmissa merkeissä. Kivaa iltaa ja tsemppiä!



Ankkis. Voi kurjuus!!! Tuommoista tilannetta ei kyllä kukaan kaipaa eikä kenellekään toivo. Onneksi miehesi ymmärtää tosiaan lakikuvioita. Toivottavasti lasku ei jää teidän maksettavasti ja toivottavasti sairastamiset ainkin nyt sitten helpottais, kun ootte paremmissa tiloissa.Voimia!



Meillä mies ehti tänään peräti parisen tuntia olla kotona ja vähän ikaa sängyn päällä pötköteltiin ja juteltiin. Arvatenkaan mies ei ollu kauhean innoissaan mun reissusuunnitelmista, mutta eiköhän se siitä

Mun äiti haki esikoisen yökylään. Mennään toisten kanssa sitten huomenna käymään. Otetaan sukset ja luistimet mukaan, jospa tulis ulkoiltua. Ja hiusten leikkuuta on myös tiedossa lapsille.

Neiti keskimmäinen oli eilen ihan innoissaan kyläreissustaan. Olivat käyneet kaupoassa ja leiponeet pullaa ja käyneet katsomassa hevosia... kotiinki tuli pullamaistiaisia.

Aamulla vaihdettiin lakanat, pakattiin esikoisen tavarat, pestiin pyykkiä ja siivoiltiin. Nyt ohjelmien jälkeen pitäis sitten jaksaa lähteä ulos. Aurinkokin rupes uudestaan pilkahtamaan. Välillä pilveili kovasti. Plussan puolella on, mutta lumien sulamista saadaan vielä odotella. Yks vanhempi kyläläinen totesikin, että " tämä on sellainen kylä, että kun täältä lumet sulaa, sitten onkin jo melkein kesä"

Liitoskivut ja " painava masu" rupes heti kerralla vaivaamaan. Tähän astihan onkin mennyt tosi hyvin. En nyt sitten tiedä, kuinka paljon vaikuttaa se, että oon ollu itekseni lasten kanssa ja eilenkin innostuttiin potkukelkkalenkille, kun oli niin ihana ilma ja hyvä keli. Ja illalla kävin kaupassa tekemässä viikonloppuostokset, jotka painoi liikaa.



T@hti

Jatu, minäkin sanon että huh huh tuosta tulevasta linja-automatkasta. Itseasiassa mua ei innosta ollenkaan lähteä, kun olen pessimisti (vai realisti) näitten asioiden suhteen. Ja kovempi stressaamaan kaikesta. Flunssa on päällä ja väsy ihan kamala. Ensin keskusteltiin asiasta jopa asiallisesti ja sitten mieskin totes, että en tiedä, pitäskö perua koko reissu. Ensin hänkin oli sitä mieltä, että on outoa, että lähtöpäivänä mökki pitää ITSE siivota ja luovuttaa klo 12, kun sitten mennessä me saadaan mökki vasta kello 16. Just kaikki Onnin uniajat ollaan muualla kuin mökin lämmössä ja linja-autossa pitäs sitten viihdyttää vaan poika. Mutta sitten keskustelu meni niille urille, kuten yleensä... Mies sanoi, että ei sitten mennä kun sulla on aina niin negatiivinen asenne. Kiitti.



Olenkohan mä nyt sitten liian pessimistinen tuon matkan suhteen? Mun mielestä tuo on aikamoinen vaiva yhden yön takia. Eri juttu, jos oltais 2 yötä perillä. En tiiä sitten. Saa nähdä lähdetäänkö. Miehellä oli myös aika kyseenalainen houkuttelukeino... Sanoi, että saat siellä rauhassa lasketella, juoda siideriä ja rentoutua. Enpä tiedä mitä tuosta pitäs ajatella! No, teidän ei pidä kuitenkaan ajatella, että olisin joku alkkis.



Niin kun ei tuo Onninkaan kunto ole kovin häävi.



Mutta eiköhän tuosta tullut jo tarpeeksi. Voi kurjuus tuota Ankkiksen taloasiaa. Just noiden kosteusjuttujen takia mua hirvittää ostaa taloa saati sitten myydä eteenpäin. Toivottavasti teille ei tulis maksua. Kurjaa myös tuo, että sen homeen takia teillä on sairasteltu.



Vielä uimisesta. Kokkolandian hallissa on semmonen kahluuallas, jossa on n. 10cm vettä. Siinä Onni tykkää konttailla ja siellä on kaikenlaisia leluja. Omia en tiedä saako viedä edes.



Olipas kiva olla pihalla nyt iltapäivällä. Onni nukkuikin vain 2h päikyt ja olin ihan koomassa kun se heräs. Istuttiin sohvalla ja mietin, että mitäs nyt. Onneksi kaveri laittoi viestin, että ulkoillaanko. Kaks tuntia siellä meni. Onska niin onnellisena leikki kaverin pihalla muiden lasten seassa. Ikäjakauma oli Onnista 8-vuotiaaseen.



Koskapa vain valittele taas, poistun paikalta ja painun takaisin sohvalle. Ja jään miettimään, lähdenkö huomenna reissuun.



T-P

Vein vilhon tänään vielä korva-ja nenälääkärille,yksityiselle. alkoi huolestuttaa kun nenäntyvi mustelmainen ja yhä turvoksissa. Vilholla kun on isänsä komea kookas nenä kasvamassa,niin ois kamalaa jos kasvaiskin vinoon. Lääkärisetä tutki (ja kyllä ne lamput javehkeet on eri luokkaa kuin terveyskeskuksessa) ja totesi että täytyytarkistaa vielä uudestaan ens viikolla kun turvotus on kokonaan laskenut. tuskin kuitenkaan on murtunut,mutta sitten ehtii vielä vajonneen kohdan tarvittaessa nostaa paikalle.



Mä miehelle,että miten voin lähteä hurvittelemaan tässä tilanteessa Helsinkiin? mies siihen että nythän lähdet,hänellä on oikeus olla Vilhon kanssa,pilkillekin kun suunnittelivat menoa.

Varuiks ostettiin vielä lisää panadol mikstuuraa ja annoin ohjeeksi antaa sitä huomenna monta kertaa.



No,poikulainen on ollut kyllä ihan pirtee et kyllä mä olen tulossa, see juu tumorou!



tiivii