miksi työttömät käyttää rahaa epärationaalisesti?

Vierailija kirjoitti:

Olen korkeakoulutettu työtön. Makselen vieläpä opintolainaeriä pois työmarkkinatuella, joten saan rahaa käyttöön vähemmän kuin normaali työtön. Päivittäiseen kulutukseen (sis. ruoka, vaatteet yms.) on alle viisi euroa. Urheilen päivittäin ja kehitän itseäni ammatillisesti. Sitä voisi mennä johonkin oman alan konferenssiin tai seminaariin verkostoitumaan. Ai niin, eipä ole rahaa bussilippuun - käytän sen rahan tämän viikon ruokiin. Tyhmähän se köyhä on, kun miettii ennemmin ruokaa, kuin tulevaisuuttaan.

Sama juttu! Työmarkkinatuesta menee noin 40% opintolainan ja luottokorttivelan lyhennyksiin. Voit päätellä, että mulla jää päivittäiseen kulutuksen peräti kymppi. Siitä suuri osa menee autoon, kun maalla vanhassa talossa asuminen puolison kanssa on hyvin halpaa.

Pakko on olla auto, että pääsee käymään edes kaupassa ja ehkä vielä joskus töihin. Luottokortti on hankittu joskus parempina aikoina ja sen luottorajasta pidän kiinni, koska sillä voi tarvittaessa maksaa vaikka vuokravakuuden työasunnosta, tai sen avoimen yliopiston kurssimaksun. 

Huomaatte,että kaikesta huolimatta olen optimisti.

Ymmärräthän ap, että avoimessa yliopistossa ei saa opiskella kuin tietyn määrän ja se on aika vähän. Esim. kaikki opintokokonaisuudet on suljettu pois, koska niiden suorittamiseen on rajattu opintoaika ja se opintoaika taas on sen verran lyhyt, että jos suoritat sen määräajassa, menetät tuen. Tämä mm. kerrotaan ihan avoimen AMK:n sivuilla, yliopistossa on sama homma, mutta se pitää vaan tietää.

Itsekin olen ulkomailta muuttanut ja työmarkkinatuelle suoraan pudonnut. Syrjäytyneestä olen kaukana ja rahaakin olisi opiskella, kiitos miehen hyvien tulojen, mutta kun ei saa. Niin hyvät tulot meillä ei kuitenkaan ole, että voisin opintojen takia luopua siitä työmarkkinatuesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai eivät ole avoimen kurssien maksut kynnyskysymys? :D Esimerkiksi mulla työmarkkinatuesta jäi työttömänä rahaa vuokran jälkeen 250 euroa kuussa ja avoimen kurssit noin satasen kuussa, niin kyllä se ainakin mulla kynnyksen nosti varsin korkealle. Toisekseen, olin jo maisteri, enkä oikein näe, miten se avoimen yliopiston kursseilla tahkoaminen edesauttaisi ratkaisevasti työllistymistä, lähinnä tietysti siten, että on tehnyt "jotain" ja saa ajatella muutakin kuin omaa surkeuttaan. Tässä suhteessa liikuntakin edistää yhtä lailla työllistymistä: pitää nupin koossa, että jaksaa uskoa työnhakuun.

Monissa tehtävissä on asetuksella säädetty tietty kelpoisuus, esim " ylempi korkeakoulututkinto ( joka sinulla jo on) ja xxx:n vähintään aineopinnot". Ne 'xxx:n' opinnot voit suorittaa avoimessa ja kas, sinulla onkin pätevyys johonkin työhön. Avoimen opinnot voi maksaa osamaksulla ja venyttää niin pitkään, että kestää sekä työttömyyskorvaus että kukkaro, eli ei tule liikaa opintopisteitä eikä mene liian paljon rahaa.

Koskas olet suorittanut jotain avoimessa? Ainakin meidän yliopistossamme (Jyväskylän yliopisto) on opintoaika nykyisin rajattu niin, että esim. aineopinnot on mahdotonta työttömän suorittaa jos meinaa välttää karenssin. Toki voit maksaa sen opintokokonaisuuden maksun (about 300 €) ja sitten jättää kesken ja maksaa taas uudestaan. Voi olla mahdollista tuossa tilanteessa maksaa vain niistä puuttuvista kursseista, mutta tuplana maksat kuitenkin. AMK:n sivuilla tämä on ihan suoraan kerrottukin, ettei voi suorittaa avoimessa AMK:ssa esim. sosionomin perusopintoja, koska suoritusmäärä annetussa opintoajassa ylittää työkkärin salliman opintojen määrän.

Osamaksuun ei ainakaan täällä ole mahdollisuutta, ehkä erikseen kysymällä voisi olla? Opinto-oikeus alkaa siitä, kun suoritat koko maksun verkkopankissa ja päättyy kun annettu aika on siitä maksupäivästä kulunut.

Kaikki työttömät eivät ole samanlaisia; osa laskee tulot tarkkaan ja yrittää elää pihisti. Osa kouluttautuu, jos on varaa siihen. Täytyy myös muistaa se, että media usein kaivaa esille juuri ne työttömät, joilta puuttuu elämänhallinta.

Miksi pitäisi elää yhtä "tylsästi" kuin aloittaja neuvoo? Tuloni koostuvat pääosin tuista. Tosin teen keikkatyötä. Poltan (jep, tyhmää) matkustelen, sisustan ja käyn myös baareissa jne. Säästän kuukaudessa n. 200, osa menee asuntosäästöön, osa johonkin muuhun.

Opiskelen omaehtoisesti. Onko tämä tarpeeksi itseni kehittämistä ja parantamista työmarkkinoita ajatellen? Täytyykö loputkin pennoset uhrata vai saanko vähän rentoutua opintojen ohella ja ostaa vaikka uuden tietokonepelin? Vai pitääkö sekin raha vain käyttää vaikka lisäkurssitukseen tai yksityistuntien ottamiseen?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärräthän ap, että avoimessa yliopistossa ei saa opiskella kuin tietyn määrän ja se on aika vähän. Esim. kaikki opintokokonaisuudet on suljettu pois, koska niiden suorittamiseen on rajattu opintoaika ja se opintoaika taas on sen verran lyhyt, että jos suoritat sen määräajassa, menetät tuen. Tämä mm. kerrotaan ihan avoimen AMK:n sivuilla, yliopistossa on sama homma, mutta se pitää vaan tietää.

Itsekin olen ulkomailta muuttanut ja työmarkkinatuelle suoraan pudonnut. Syrjäytyneestä olen kaukana ja rahaakin olisi opiskella, kiitos miehen hyvien tulojen, mutta kun ei saa. Niin hyvät tulot meillä ei kuitenkaan ole, että voisin opintojen takia luopua siitä työmarkkinatuesta.

Millä määrittelet olevasi kaukana syrjäytyneestä?

Aloittaja puhuu minimitoimeentulosta. Sellaisella ei kyllä maksella avoimen opintoja, kuntosalijäsenyyksiä tai mitään ylimääräistä. Tai on helppo kuvitella, miten reippaana jaksaisi venyttää penniä sillä rahalla pari kuukautta. Mutta jo miettii esimerkiksi työmarkkinatukea 520e nettona, niin mitä sillä pitemmän päälle tekee?

 Kyllähän kaikki tietävät, kuinka penniä venytetään tekemällä edullista ruokaa ja käymällä kirppareilla. Mutta kun elät kuukausikaupalla (jopa vuosia) köyhänä, alat oikeasti väsyä tilanteeseen. Kodinkoneet, vaatteet ja kengät hajoavat yksi kerrallaan. Tarjoustuotteiden ja ainaisten juuresten osto marketissa saa vain surulliseksi, kun ei voi ostaa mitään, mitä oikeasti haluaisi. Kulkeminen käy kalliiksi eikä ole rahaa tehdäkään mitään, joten lopulta huomaa, kuinka ei ole käynyt koko päivän aikana ulkona ollenkaan. Ystävyyssuhteet alkavat kärsiä. Kuukausittainen sossuun tiliotteiden lähettäminen alkaa tuntua nöyryyttävältä.

Kun ihminen alkaa konkreettisesti olla hädässä, ei aina jaksa ajatella järkevästi. Sitä saattaa hyvinkin tehdä jonkn typerän ostoksen piristääkseen itseään. Tai ostaa perjantaina pullon Alkosta. Tai latoa ostoskärryn täyteen kaikkea laskematta loppusummaa. Tällaisen ostoksen saadakseen ihminen saattaa oikeasti ajatella, että syö sitten viikon kaurapuuroa, kun ilman ostosta söisi kaurapuuroa ja makaronilaatikkoa.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja puhuu minimitoimeentulosta. Sellaisella ei kyllä maksella avoimen opintoja, kuntosalijäsenyyksiä tai mitään ylimääräistä. Tai on helppo kuvitella, miten reippaana jaksaisi venyttää penniä sillä rahalla pari kuukautta. Mutta jo miettii esimerkiksi työmarkkinatukea 520e nettona, niin mitä sillä pitemmän päälle tekee?

 Kyllähän kaikki tietävät, kuinka penniä venytetään tekemällä edullista ruokaa ja käymällä kirppareilla. Mutta kun elät kuukausikaupalla (jopa vuosia) köyhänä, alat oikeasti väsyä tilanteeseen. Kodinkoneet, vaatteet ja kengät hajoavat yksi kerrallaan. Tarjoustuotteiden ja ainaisten juuresten osto marketissa saa vain surulliseksi, kun ei voi ostaa mitään, mitä oikeasti haluaisi. Kulkeminen käy kalliiksi eikä ole rahaa tehdäkään mitään, joten lopulta huomaa, kuinka ei ole käynyt koko päivän aikana ulkona ollenkaan. Ystävyyssuhteet alkavat kärsiä. Kuukausittainen sossuun tiliotteiden lähettäminen alkaa tuntua nöyryyttävältä.

Kun ihminen alkaa konkreettisesti olla hädässä, ei aina jaksa ajatella järkevästi. Sitä saattaa hyvinkin tehdä jonkn typerän ostoksen piristääkseen itseään. Tai ostaa perjantaina pullon Alkosta. Tai latoa ostoskärryn täyteen kaikkea laskematta loppusummaa. Tällaisen ostoksen saadakseen ihminen saattaa oikeasti ajatella, että syö sitten viikon kaurapuuroa, kun ilman ostosta söisi kaurapuuroa ja makaronilaatikkoa.

Miten sitten jos ihminen valitsee edullisen viihde tai kulutustuotteen ostaessaan jopa 10-20-kertaisesti kalliimman vaihtoehdon eitarpeellisilla lisämukavuuksilla?

Minä kerroin viime vuoden puolella laittavani työttömyystuista 100 euroa kuussa rahastosijoittamiseen ja sain haukut, että ei pitäisi voida säästää kun ne on muiden rahoja. Nämä 89 iq:n sankarit eivät varmaan olleet käsittäneet, että millaisessa valtiossa asuvat ja että ne rahat ovat lakisääteisesti minun omiani, aivan kuten työssäkäyvänkin palkkana saadut ovat.

Toisinaan taas tosiaan tulee sitten sellaista läppää, että työttömien pitäisi elää säästeliäämmin. Työtön ei voi tehdä mitään oikein, joten me työttömät tehkäämme aivan mitä huvittaa, koska joka tekemisestä tulee sama kasa paskaa niskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Median antama kuva on ainakin tämä.

Monesti työttömien tuilla elävien elämää kuvaavissa jutuissa tulee ilmi että varaa on ollut ja on kaikkeen turhaan.

Miksi eivät käytä sitä vähää mitä on oman työmarkkina-arvon parantamiseen? Itsensä kehittäminen, terveet elämäntavat jne. Vaan ostellaan kaikennäköistä turhaa kodin elektroniikkaa, tarpeettoman kalliita puhelimia...jotkut jopa viinaa ja tupakkaa.

Jos itse joutuisin työttömäksi ja elämään minimitoimeentulotuella. Tekisin tarkan laskelman kuinka syödä hyvin ja terveellisesti mahdollisimman halvalla, liikuntamaksuihin käyttäisin osan, menisin myös avoimen yo:n kursseille. Matkustelu, turha juhliminen, elektroniikka, kalliit puhelimet saisi jäädä.

Voithan sinä teoriassa väittää tekeväsi vaikka mitä hyödyllistä olemassaolosi oikeutukseksi, mutta tosi paikan tullen kuvaan astuisi myös lamaannuttava masennus, taloudelliset huolet ja syrjäytyminen. Häpeä siitä, että olet työtön/ toisen luokan kansalainen. Katsotaan sitten uudelleen, mille "kursseille" ilmoittautuisit parantamaan työelämävalmiuksiasi...

Vasemmistoluuseri-p**kaa.

Työttömän elämänhallinta tulisi erittäin hyvin esille siirtämällä jokaisen tilille 5000e. Kuka pystyisi käyttämään summan nousemaan ahdingosta, kuka käyttäisi sen viihde-elektroniikkaan ym.mukavuustuotteisiin ja -palveluihin.

Valtaosa pitkäaikaistyöttömistä ei ylös pääsisi, mutta pieni vähemmistö varmasti.

Minusta valtion pitäisi keskittää tukeminen tämän porukan auttamiseen, sillä lopulta se tulisi yhteiskunnalle tuottavaksi, toisin kuin näiden haihattelevien laiskojen "elämäntapaköyhien" rahoittaminen.

Jaa silläkö pääsee töihin, että lahjoo haastattelijan viidellä tonnilla? Eihän tuo summa riitä mihinkään ahdingosta nousuun, ellet sitten tarkoittanut vaikka uhkapelaamista (sekin on kyllä parempi vaihtoehto kuin viihde-elektroniikka, vaikka häviäisi kaiken; viihde-elektroniikalla on negatiivinen arvo, siitä on hullua maksaa mitään) tai osakemarkkinoita.

Rasittaa että: ne jotka ei edes yritä päästä töihin valittaa joka paikassa!! Ja sitte ne jotka yrittää päästä töihin ja tekee kaikkensa nii niille ei muka sais antaa rahaa!! :(