Lue keskustelun säännöt.
miksi työttömät käyttää rahaa epärationaalisesti?
31.01.2017 |
Median antama kuva on ainakin tämä.
Monesti työttömien tuilla elävien elämää kuvaavissa jutuissa tulee ilmi että varaa on ollut ja on kaikkeen turhaan.
Miksi eivät käytä sitä vähää mitä on oman työmarkkina-arvon parantamiseen? Itsensä kehittäminen, terveet elämäntavat jne. Vaan ostellaan kaikennäköistä turhaa kodin elektroniikkaa, tarpeettoman kalliita puhelimia...jotkut jopa viinaa ja tupakkaa.
Jos itse joutuisin työttömäksi ja elämään minimitoimeentulotuella. Tekisin tarkan laskelman kuinka syödä hyvin ja terveellisesti mahdollisimman halvalla, liikuntamaksuihin käyttäisin osan, menisin myös avoimen yo:n kursseille. Matkustelu, turha juhliminen, elektroniikka, kalliit puhelimet saisi jäädä.
Kommentit (52)
Näköalaton ihminen tekee epärationaalisia päätöksiä. Etkä sinäkään voi tietää, miten käyttäytyisit, jos todella olisit työtön ja rahaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen korkeakoulutettu työtön. Makselen vieläpä opintolainaeriä pois työmarkkinatuella, joten saan rahaa käyttöön vähemmän kuin normaali työtön. Päivittäiseen kulutukseen (sis. ruoka, vaatteet yms.) on alle viisi euroa. Urheilen päivittäin ja kehitän itseäni ammatillisesti. Sitä voisi mennä johonkin oman alan konferenssiin tai seminaariin verkostoitumaan. Ai niin, eipä ole rahaa bussilippuun - käytän sen rahan tämän viikon ruokiin. Tyhmähän se köyhä on, kun miettii ennemmin ruokaa, kuin tulevaisuuttaan.
Tässä oli realistinen kuvaus.
Tässä mielenkiintoinen artikkeli siitä miksi köyhät tekevät huonoja valintoja. Köyhyys ja taloudellisen epävarmuuden aiheuttama stressi aiheuttaa kaikenlaista ikävää ihmisen elämänhallinnassa.
https://thecorrespondent.com/4664/why-do-the-poor-make-such-poor-decisi…
Itse olin ns. mallikelpoinen työtön, mutta sekin tukee artikkelin havaintoa: Itselläni ei ollut akuuttia rahapulaa ja talouteni oli turvattu noin vuodeksi pariksi, joten oli ns. helppo toimia rationaalisesti. Tuskin minäkään olisin noin jaksanut suhtautua ja osannut toimia, jos rahat olisivat olleet loppumassa tililtä heti seuraavalla viikolla.
t. 14
Ne, jotka törsäävät työssä ollessaan palkkansa ihan mihin sattuu, jatkavat sitä samaa työttömänä ollessaan.
Kun olin työtön ja köyhäillyt aikani, niin aloin jossain vaiheessa miettimään, että mikähän helvetin järki tässäkin on? Mitä arvoa minun elämälläni on, kun en saa toteuttaa niitä haaveita mitä haluan. Kaikki kun maksaa. Halusin opetella soittamaan jotain soitinta, mutta ei ollut rahaa. Rakastan matkustelua ja uusien kielien, paikkojen ja tapojen opettelua. Ei ollut rahaa. Samoin ei ollut rahaa kokkailla uusia erikoisuuksia, sisustaa, hankkia lemmikkiä tms. Ei sitä vaan jaksa, jos mitään et voi koskaan tehdä, kun ei ole varaa. Elämänhalu katosi kokonaan. Mulla ei ollut mitään syytä nousta sängystä. Nyt opiskelen ja toivon niin paljon, että saisin vihdoin niitä töitä ja asioita joista olen haaveillut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No siis sitä v*tun budjetointia ja köyhäilyä jaksaa aikansa, mutta jossain vaiheessa sanon vain että fuck it, kerran täällä vain eletään. Ei jaksa vuodesta toiseen kärvistellä samalla kun toiset käyttävät rahulia totaalisen epärationaalisesti. Ei vain jaksa.
Jotkut haksahtaa tuossa vaiheessa pikavippeihin ja sitten sitä ollaankin hetkessä kaulaa myöten suossa.
Vierailija kirjoitti:
Median antama kuva on ainakin tämä.
Monesti työttömien tuilla elävien elämää kuvaavissa jutuissa tulee ilmi että varaa on ollut ja on kaikkeen turhaan.
Miksi eivät käytä sitä vähää mitä on oman työmarkkina-arvon parantamiseen? Itsensä kehittäminen, terveet elämäntavat jne. Vaan ostellaan kaikennäköistä turhaa kodin elektroniikkaa, tarpeettoman kalliita puhelimia...jotkut jopa viinaa ja tupakkaa.Jos itse joutuisin työttömäksi ja elämään minimitoimeentulotuella. Tekisin tarkan laskelman kuinka syödä hyvin ja terveellisesti mahdollisimman halvalla, liikuntamaksuihin käyttäisin osan, menisin myös avoimen yo:n kursseille. Matkustelu, turha juhliminen, elektroniikka, kalliit puhelimet saisi jäädä.
Työttömät eivät voi opiskella ilman työkkärin lupaa. Vaikka avoimen yliopiston kursseihin ei saa opintotukea niin opinnot voidaan katsoa päätoimisiksi ja työtön voi menettää työttömyyskorvauksen. Avoimen yliopiston kurssit voivat olla liian kalliita työttömälle. Minulla ei ollut varaa maksaa kurssimaksuja joten hakeuduin päätoimiseksi opiskelijaksi koska opinnoista ei tarvitse maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä oma toivottomuus, masennus työttömyydestä, toimeentulosta... ajavat ihmiset huonoon oloon...
Paljon täytyy tehdä päänupin kanssa töitä, että hyväksyy työttömyyden positiiviseksi ajatteluksi, toiminnaksi.
Ja mitä pitempi jakso on takana/edessä vaikuttaa mielialaan... halu ostaa kaikkea.
Vaikka peiliin ja pankkitiliä kannatta katsoa kun menee kaupoille esim ostamaan puhelinta.
Tarviiko puhelimen olla 500-600 e tai kalliimpi mielestäni ei.
Tiedätkö että on ihmisiä jotka ovat ottaneet puhelimen, tablen ja kuntosalijäsenyyden ennen kuin tiesivät joutuvansa työttömäksi? No nyt tiedät.
Vierailija kirjoitti:
Olen korkeakoulutettu työtön. Makselen vieläpä opintolainaeriä pois työmarkkinatuella, joten saan rahaa käyttöön vähemmän kuin normaali työtön. Päivittäiseen kulutukseen (sis. ruoka, vaatteet yms.) on alle viisi euroa. Urheilen päivittäin ja kehitän itseäni ammatillisesti. Sitä voisi mennä johonkin oman alan konferenssiin tai seminaariin verkostoitumaan. Ai niin, eipä ole rahaa bussilippuun - käytän sen rahan tämän viikon ruokiin. Tyhmähän se köyhä on, kun miettii ennemmin ruokaa, kuin tulevaisuuttaan.[/quote
Hengen ravinto on tärkeämpää kuin ruumiin. Tuolla vitosellakin voisit sivistää itseäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä oma toivottomuus, masennus työttömyydestä, toimeentulosta... ajavat ihmiset huonoon oloon...
Paljon täytyy tehdä päänupin kanssa töitä, että hyväksyy työttömyyden positiiviseksi ajatteluksi, toiminnaksi.
Ja mitä pitempi jakso on takana/edessä vaikuttaa mielialaan... halu ostaa kaikkea.
Vaikka peiliin ja pankkitiliä kannatta katsoa kun menee kaupoille esim ostamaan puhelinta.
Tarviiko puhelimen olla 500-600 e tai kalliimpi mielestäni ei.
Tiedätkö että on ihmisiä jotka ovat ottaneet puhelimen, tablen ja kuntosalijäsenyyden ennen kuin tiesivät joutuvansa työttömäksi? No nyt tiedät.
Nuo kuntosalijäsenyydet ovat kuin sopimuksia saatanan kanssa, niistä ei pääse koskaan eroon. Ennen oli ihanaa kun voi ostaa kuukausikortin tai kymmenen kerran sarjakortin ilman mitään jäsenyyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Median antama kuva on ainakin tämä.
Monesti työttömien tuilla elävien elämää kuvaavissa jutuissa tulee ilmi että varaa on ollut ja on kaikkeen turhaan.
Miksi eivät käytä sitä vähää mitä on oman työmarkkina-arvon parantamiseen? Itsensä kehittäminen, terveet elämäntavat jne. Vaan ostellaan kaikennäköistä turhaa kodin elektroniikkaa, tarpeettoman kalliita puhelimia...jotkut jopa viinaa ja tupakkaa.Jos itse joutuisin työttömäksi ja elämään minimitoimeentulotuella. Tekisin tarkan laskelman kuinka syödä hyvin ja terveellisesti mahdollisimman halvalla, liikuntamaksuihin käyttäisin osan, menisin myös avoimen yo:n kursseille. Matkustelu, turha juhliminen, elektroniikka, kalliit puhelimet saisi jäädä.
Mikä on turhaa elektroniikkaa tai tarpeettoman kallis puhelin? Minusta elektroniikka parantaa olennaisesti elämän laatua ja sosiaalinen elämäkin on useimpien mielestä tarpeen. Avoimen yo:n kurssimaksut eivät yleensä ole kynnyskysymys. Liikunta on yhdentekevää työllistymisen kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Median antama kuva on ainakin tämä.
Monesti työttömien tuilla elävien elämää kuvaavissa jutuissa tulee ilmi että varaa on ollut ja on kaikkeen turhaan.
Miksi eivät käytä sitä vähää mitä on oman työmarkkina-arvon parantamiseen? Itsensä kehittäminen, terveet elämäntavat jne. Vaan ostellaan kaikennäköistä turhaa kodin elektroniikkaa, tarpeettoman kalliita puhelimia...jotkut jopa viinaa ja tupakkaa.Jos itse joutuisin työttömäksi ja elämään minimitoimeentulotuella. Tekisin tarkan laskelman kuinka syödä hyvin ja terveellisesti mahdollisimman halvalla, liikuntamaksuihin käyttäisin osan, menisin myös avoimen yo:n kursseille. Matkustelu, turha juhliminen, elektroniikka, kalliit puhelimet saisi jäädä.
Työttömät eivät voi opiskella ilman työkkärin lupaa. Vaikka avoimen yliopiston kursseihin ei saa opintotukea niin opinnot voidaan katsoa päätoimisiksi ja työtön voi menettää työttömyyskorvauksen. Avoimen yliopiston kurssit voivat olla liian kalliita työttömälle. Minulla ei ollut varaa maksaa kurssimaksuja joten hakeuduin päätoimiseksi opiskelijaksi koska opinnoista ei tarvitse maksaa.
Tämä työttömien kyttääminen on muuten järjetöntä. Kävin työttömänä ollessani työttömille suunnatuissa vapaaehtoisissa koulutuksissa. Ne eivät liittyneet mitenkään työkkäriin, niille hakeuduttiin itse muuta kautta, eikä niissä käymällä saanut mitään ylimääräisiä tukia. (Saivat kylläkin jotain valtion tukia työllistämiseen.) Ne olivat yleensä aivan täynnä. Sen sijaan, että kukaan olisi ollut vailla mitään ylimääräistä motivointia tai rahaa, alussa kyseltiin, etteihän sieltä mene tieto työkkäriin, ettei aleta kyttäämään siellä käymistä tai poissaoloa ja jostain syystä lähde tuet.
Eli eniten ihmisiä huoletti, että vapaaehtoinen aktiivisuus työnhaussa ja itsensä kehittämisessä vie tuet. Nämä olivat korkeakoulututettuja ihmisiä ja erittäin tietoisia tukiviidakon riskeistä. Tukijärjestelmä saa aiheuttaa siis juuri päinvastaista toimintaa kuin yhteiskunnan kannalta olisi suotavaa.
t. 14
q
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Median antama kuva on ainakin tämä.
Monesti työttömien tuilla elävien elämää kuvaavissa jutuissa tulee ilmi että varaa on ollut ja on kaikkeen turhaan.
Miksi eivät käytä sitä vähää mitä on oman työmarkkina-arvon parantamiseen? Itsensä kehittäminen, terveet elämäntavat jne. Vaan ostellaan kaikennäköistä turhaa kodin elektroniikkaa, tarpeettoman kalliita puhelimia...jotkut jopa viinaa ja tupakkaa.Jos itse joutuisin työttömäksi ja elämään minimitoimeentulotuella. Tekisin tarkan laskelman kuinka syödä hyvin ja terveellisesti mahdollisimman halvalla, liikuntamaksuihin käyttäisin osan, menisin myös avoimen yo:n kursseille. Matkustelu, turha juhliminen, elektroniikka, kalliit puhelimet saisi jäädä.
Mikä on turhaa elektroniikkaa tai tarpeettoman kallis puhelin? Minusta elektroniikka parantaa olennaisesti elämän laatua ja sosiaalinen elämäkin on useimpien mielestä tarpeen. Avoimen yo:n kurssimaksut eivät yleensä ole kynnyskysymys. Liikunta on yhdentekevää työllistymisen kannalta.
Ai eivät ole avoimen kurssien maksut kynnyskysymys? :D Esimerkiksi mulla työmarkkinatuesta jäi työttömänä rahaa vuokran jälkeen 250 euroa kuussa ja avoimen kurssit noin satasen kuussa, niin kyllä se ainakin mulla kynnyksen nosti varsin korkealle. Toisekseen, olin jo maisteri, enkä oikein näe, miten se avoimen yliopiston kursseilla tahkoaminen edesauttaisi ratkaisevasti työllistymistä, lähinnä tietysti siten, että on tehnyt "jotain" ja saa ajatella muutakin kuin omaa surkeuttaan. Tässä suhteessa liikuntakin edistää yhtä lailla työllistymistä: pitää nupin koossa, että jaksaa uskoa työnhakuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä! Mäkin oon työtön ja oon lähdössä sillä rahalla Lontooseen viettämään "ansaittua" lomaa. Ehdin parantaa työllistymistä myöhemminkin.
Siksi kun tällainen työtön maalaisakka ei ole niin mediaseksikäs, että kukaan viitsisi tulla tekemään juttua.
Mutta tässä teille se toinen puoli pienituloisen työttömän rahankäytöstä:
Opiskelin avoimessa yliopistossa niin paljon, että maisterintutkinnosta oli jo puolet valmiina ensimmäisenä opiskeluvuonna, kun pääsin sisään. En minä niistä opinnoista kenellekään huudellut, vaikka olihan se työvoimatoimiston johtajakin samoilla kursseilla.
Puhelin on vanha mummopuhelin, jonkun kylkiäisenä tullut. Mitään turhaa kalustoa ei ole kotiin laitettu, vaan rikki menneen tilalle uutta vasta sitten, kun entistä ei voi korjata.
Matkustelu on työhaastattelumatkailua, ja sekin todella vähissä nykyään. Luultavasti suuri osa matkustelevista työttömistä tekee sitä jonkun muun seurana ja -kustannuksella.
Minun ei tarvitse tehdä tarkkaa laskelmaa syömisistä, koska ruoka on se, johon meillä aina riittää rahaa. Sen sijaan minulla on taulukko menoista kuukausittain, ja tänä vuonna on aika paljon samaan aikaan vuodesta erääntyviä laskuja kuin vuonna 2015. Siksi voin varautua niihin ajoissa pyytämällä lisää maksuaikaa.
Liikuntamaksuihin ei mene senttiäkään, vaikka olen kyllä ajatellut uusien suksien hankkimista.
Vierailija kirjoitti:
Median antama kuva on ainakin tämä.
Monesti työttömien tuilla elävien elämää kuvaavissa jutuissa tulee ilmi että varaa on ollut ja on kaikkeen turhaan.
Miksi eivät käytä sitä vähää mitä on oman työmarkkina-arvon parantamiseen? Itsensä kehittäminen, terveet elämäntavat jne. Vaan ostellaan kaikennäköistä turhaa kodin elektroniikkaa, tarpeettoman kalliita puhelimia...jotkut jopa viinaa ja tupakkaa.Jos itse joutuisin työttömäksi ja elämään minimitoimeentulotuella. Tekisin tarkan laskelman kuinka syödä hyvin ja terveellisesti mahdollisimman halvalla, liikuntamaksuihin käyttäisin osan, menisin myös avoimen yo:n kursseille. Matkustelu, turha juhliminen, elektroniikka, kalliit puhelimet saisi jäädä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa käyttääkin rahaa järkevästi, mutta he eivät yllättäen ole samat ihmiset, jotka ruikuttavat lehtien palstoilla kuinka raha ei riitä.
Näin.
Ne, joilla on oikeasti tiukkaa, ei siitä julkisesti huutele ja hae huomiota.
Heistä vähävaraisuutta ei monesti näe ulkonäöstä tai olemuksesta juuri tallella olevan elämänhallinnan ansiosta.
Mikä hiton hatusta vedetty elämänviisaus tuokin oli olevinaan. Jos raha ei riitä niin se ei riitä millään laskutaidolla. Osa vaan ei valita siitä ja jättää sitten lääkkeet ostamatta ja syö halvinta kissanruokaa kun muuhunkaan ei lantit riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Median antama kuva on ainakin tämä.
Monesti työttömien tuilla elävien elämää kuvaavissa jutuissa tulee ilmi että varaa on ollut ja on kaikkeen turhaan.
Miksi eivät käytä sitä vähää mitä on oman työmarkkina-arvon parantamiseen? Itsensä kehittäminen, terveet elämäntavat jne. Vaan ostellaan kaikennäköistä turhaa kodin elektroniikkaa, tarpeettoman kalliita puhelimia...jotkut jopa viinaa ja tupakkaa.Jos itse joutuisin työttömäksi ja elämään minimitoimeentulotuella. Tekisin tarkan laskelman kuinka syödä hyvin ja terveellisesti mahdollisimman halvalla, liikuntamaksuihin käyttäisin osan, menisin myös avoimen yo:n kursseille. Matkustelu, turha juhliminen, elektroniikka, kalliit puhelimet saisi jäädä.
Höö! Näkee ainakin että sulla tulisi pisut housuun heti, jos joutuisit päivänkin pärjäämään samoilla rahamäärillä kuin työttömät. Sinä tarvitset 5000 e lähtöpääoman? Se kuule ei ole edes mahdollista. Joo, elämänhallintaa vai?
Voithan sinä teoriassa väittää tekeväsi vaikka mitä hyödyllistä olemassaolosi oikeutukseksi, mutta tosi paikan tullen kuvaan astuisi myös lamaannuttava masennus, taloudelliset huolet ja syrjäytyminen. Häpeä siitä, että olet työtön/ toisen luokan kansalainen. Katsotaan sitten uudelleen, mille "kursseille" ilmoittautuisit parantamaan työelämävalmiuksiasi...
Vasemmistoluuseri-p**kaa.
Työttömän elämänhallinta tulisi erittäin hyvin esille siirtämällä jokaisen tilille 5000e. Kuka pystyisi käyttämään summan nousemaan ahdingosta, kuka käyttäisi sen viihde-elektroniikkaan ym.mukavuustuotteisiin ja -palveluihin.
Valtaosa pitkäaikaistyöttömistä ei ylös pääsisi, mutta pieni vähemmistö varmasti.
Minusta valtion pitäisi keskittää tukeminen tämän porukan auttamiseen, sillä lopulta se tulisi yhteiskunnalle tuottavaksi, toisin kuin näiden haihattelevien laiskojen "elämäntapaköyhien" rahoittaminen.
Vierailija kirjoitti:
Ai eivät ole avoimen kurssien maksut kynnyskysymys? :D Esimerkiksi mulla työmarkkinatuesta jäi työttömänä rahaa vuokran jälkeen 250 euroa kuussa ja avoimen kurssit noin satasen kuussa, niin kyllä se ainakin mulla kynnyksen nosti varsin korkealle. Toisekseen, olin jo maisteri, enkä oikein näe, miten se avoimen yliopiston kursseilla tahkoaminen edesauttaisi ratkaisevasti työllistymistä, lähinnä tietysti siten, että on tehnyt "jotain" ja saa ajatella muutakin kuin omaa surkeuttaan. Tässä suhteessa liikuntakin edistää yhtä lailla työllistymistä: pitää nupin koossa, että jaksaa uskoa työnhakuun.
Monissa tehtävissä on asetuksella säädetty tietty kelpoisuus, esim " ylempi korkeakoulututkinto ( joka sinulla jo on) ja xxx:n vähintään aineopinnot". Ne 'xxx:n' opinnot voit suorittaa avoimessa ja kas, sinulla onkin pätevyys johonkin työhön. Avoimen opinnot voi maksaa osamaksulla ja venyttää niin pitkään, että kestää sekä työttömyyskorvaus että kukkaro, eli ei tule liikaa opintopisteitä eikä mene liian paljon rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa käyttääkin rahaa järkevästi, mutta he eivät yllättäen ole samat ihmiset, jotka ruikuttavat lehtien palstoilla kuinka raha ei riitä.
Näin.
Ne, joilla on oikeasti tiukkaa, ei siitä julkisesti huutele ja hae huomiota.
Heistä vähävaraisuutta ei monesti näe ulkonäöstä tai olemuksesta juuri tallella olevan elämänhallinnan ansiosta.Mikä hiton hatusta vedetty elämänviisaus tuokin oli olevinaan. Jos raha ei riitä niin se ei riitä millään laskutaidolla. Osa vaan ei valita siitä ja jättää sitten lääkkeet ostamatta ja syö halvinta kissanruokaa kun muuhunkaan ei lantit riitä.
Et taida olla kovin köyhä, kun et tiedä että se menee niin päin, että kissa syö halvinta ihmisruokaa. Kissanruuat ovat nimittäin aika kalliita.
Olen korkeakoulutettu työtön. Makselen vieläpä opintolainaeriä pois työmarkkinatuella, joten saan rahaa käyttöön vähemmän kuin normaali työtön. Päivittäiseen kulutukseen (sis. ruoka, vaatteet yms.) on alle viisi euroa. Urheilen päivittäin ja kehitän itseäni ammatillisesti. Sitä voisi mennä johonkin oman alan konferenssiin tai seminaariin verkostoitumaan. Ai niin, eipä ole rahaa bussilippuun - käytän sen rahan tämän viikon ruokiin. Tyhmähän se köyhä on, kun miettii ennemmin ruokaa, kuin tulevaisuuttaan.