Uskallanko vielä yrittää lasta?
Sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä, jonka kanssa pärjään hyvin. Masennusta on enemmän reilusti kuin hypomaniaa, mutta pääasiassa arki on tosi tasaista. Lähinnä masennus näkyy unihäiriöinä ja väsymyksenä. Lapset ovat jo 11v ja 12v. Haaveilen edelleen kolmannesta lapsesta. Isommat lapset sain ennen diagnoosia ja vauva-aika molempien kanssa meni hyvin. Sairaus puhkesi kun olin ollut vuoden verran uudessa (huonossa) parisuhteessa, josta olen eronnut vuosi sitten.
Kommentit (12)
Ei ollut uutta kuvioissa kun erosin. Mikäli se mihinkään vaikuttaa niin minä halusin erota miehen alkoholinkäytön ja väkivaltaisuuden takia ja mietin eroa todella pitkään.
Nyt olen keväästä saakka seurustellut ja edetään hitaasti, ei olla vielä aikoihin muuttamassa yhteen. Eikä lapsi todellakaan ole vielä ajankohtainen, mietin vaan tulevaisuutta :)
Unohda lapsenhankinta ja keskity nauttimaan elämästäsi noin- isot lapset jo, rauhallista vapaa-aikaa.
Miksi suotta hankkia vauvaa! Voi olla erityislapsi, kuinka jaksat hoitaa. Ajattele järjellä, älä tunteella..
Miksi ei? Raskaus voi olla parantava ja voimaannuttava kokemus. Mieti asiaa tarkkaan, jos jätät kokeilematta, harmittaako lopun ikäsi... Jaksatko? Kuinka lääkitys? Kuinka nykyinen parisuhde? Kuinka lapsesi voivat? Onko apuja varmasti, jos väsyt?
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei? Raskaus voi olla parantava ja voimaannuttava kokemus. Mieti asiaa tarkkaan, jos jätät kokeilematta, harmittaako lopun ikäsi... Jaksatko? Kuinka lääkitys? Kuinka nykyinen parisuhde? Kuinka lapsesi voivat? Onko apuja varmasti, jos väsyt?
Lääkitys on sellainen jota voi huoletta käyttää myös raskausaikana, lapset voi hyvin ja samoin myös tämä parisuhde. En ole varmasti aikuisiällä ollut näin onnellinen.
Enkä ole kiirehtimässä, katson rauhassa, mutta välillä nämä vaan tulee mieleen. Nyt lähinnä siksi, että olen menossa gynelle loppuviikosta ja pitäisi miettiä sopivaa ehkäisyä.
No juttele nyt ihmeessä sen miehen kanssa! Mitä se sanoo? Tunnut itse tehneen päätöksen..;)
Jutelkaa jos ette ole jutelleet.
Tämä kuvio on niin nähty. Haluat uuden vauvan vain parantaaksesi itsesi.
.. Tai sitten ap.lla on vauvakuume? Oisko se niin kauheaa?
Vierailija kirjoitti:
Tämä kuvio on niin nähty. Haluat uuden vauvan vain parantaaksesi itsesi.
Mitähän oikein sekoilet? Kaksisuuntainen on elinikäinen sairaus,joka ei parane vauvalla tai vauvan hankkimatta jättämisellä.
En näe estettä,jos vielä lapsen haluat. Monesti mt-diagnoosin omaavilla jotka ovat olleet pitkään terveinä,hyvässä hoitotasapainossa ja pitäneet huolta itsestään,on parempi käsitys voinnistaan kuin ns.terveillä. On jo opittu pitämään huolta omasta psyykestä ja jakamisesta ja tunnistamaan omat rajat. Jollekin terveelle voi vauva-arki tulla täytenä yllätyksenä ja puskea pahankin masennuksen päälle. Mutta nämä on aina hyvin yksilökohtaisia juttuja.
Vierailija kirjoitti:
En näe estettä,jos vielä lapsen haluat. Monesti mt-diagnoosin omaavilla jotka ovat olleet pitkään terveinä,hyvässä hoitotasapainossa ja pitäneet huolta itsestään,on parempi käsitys voinnistaan kuin ns.terveillä. On jo opittu pitämään huolta omasta psyykestä ja jakamisesta ja tunnistamaan omat rajat. Jollekin terveelle voi vauva-arki tulla täytenä yllätyksenä ja puskea pahankin masennuksen päälle. Mutta nämä on aina hyvin yksilökohtaisia juttuja.
Koen aikalailla näin. Omat rajat jaksamisen kannalta on tulleet hyvinkin selviksi tässä vuosien varrella. Olen myös aika nuori (reilut 30v) joten aikaa on vielä, enkä missään nimessä kiirehdi asian kanssa. Lapsi ei ole vielä ajankohtainen, koska tietenkin haluan katsoa mihin suuntaan tämä suhde etenee. Nyt kun ei vielä asutaan yhdessä tai muuta, tutustutaan nyt rauhassa ja asutaan useampi vuosi yhdessä ja sitten... lapsi on vaan ollut mielessä nämä viimeiset neljä vuotta kun vointi on ollut tosi tasainen. Käyn myös traumaterapiassa lääkityksen lisäksi. Jos lapsi tulee myöhemmin ajankohtaiseksi, niin todennäköisesti meillä kävisi ainakin alkuun perhetyöntekijä juttelemassa jne. Ainakin näin on ollut muutamalla ystävällä jolla on mt-dg.
Vierailija kirjoitti:
No juttele nyt ihmeessä sen miehen kanssa! Mitä se sanoo? Tunnut itse tehneen päätöksen..;)
Jutelkaa jos ette ole jutelleet.
Miehellä ei ole ennestään lapsia ja haluaa mahdollisesti lapsen tulevaisuudessa. En ole itse tehnyt päätöstä suuntaan tai toiseen, kunhan pohdin asiaa "ääneen".
- Tietmättä ikääsi ja yleistä elämäntilannettasi, niin kehoittaisin etenemään rauhallisesti ja miettiä yleisemmin, mitä mahdollisesti haluaisi elämässään vielä kokea. Ja tietysti myös hieman kuullostella, että, mitä mahdollinen isäehdokas on asiasta mieltä. itse ainakin saattaisin haluta tuntea vähän paremmin potenttiaalisen äidin ennen kuin "unohtaisin" ehkäisyn hänen kanssaan. Ja tuskin olisin samantien muuttamassa samankaton allekaan..... Vai oliko sinulla uudempi suhde kuvioissa jo ennen edellisen päättymistä?