Olenko kirottu? Joku kuolee aina kun jotain hienoa tapahtuu

Olen itse alkanut tuntea samoin, ajattelen myös onko elämäni kirottu tai vainoaako mua joku demoni. HUllulta kuulostaa, mutta en tiedä sattuuko muille tällaisia. Mä oon siinä iässä, että monet perustaa perheitä ja luo uraa. Mä oon ollut seksuaalisen hyväksikäytön uhri ala-asteella, rehtorin toimesta. Oon ollu vaikeasti kiusattu ja syrjitty. Mutta lähiaikoina on tapahtunut tosi paljon. Mulla on myös tässä parin vuoden aikana mennyt ensin koira vanhuuteen, sitten toinen koira syöpään, sitten kisssa infektioon, mummi sydänkohtaukseen, sitten mummuni serkku, eräs naapuri aivosyöpään, nyt viime vkl oli parin sukulaiseni hautajaiset ja keskiviikkona kuoli lemmikki. Lisäksi meni ystävyys poikki ja pari alkavaa toveruutta samoin. Myös oltiin miesystäväni kanssa autokolarissa ja miesystäväni jalkakin murtui. Alan oikeasti tuntea olevani kirottu, koska kuolemat ja muut on sattuneet juuri mun työharjoittelujeni aikoihin. Alan olla tosi uupunut tästä. Joo, oon saanut uuden ihanan koiran ja erään ihanan ystävän, mutta pelottaa mitä seuraavaksi tapahtuu. Pelottaa, että mun miesystävälle tai vanhemmille sattuu jotain. Sen jälkeen en varmaan enää jaksaisi.

"Kiva" että meitä on muitakin. Tästä asiasta ei voi puhua leimautumatta hulluksi. Että aina kun odottaa jotain erityisen paljon tai on joku itselle tärkeä ihana asia, tapahtuu jotain kamalaa tai sellaista että kaikki menee surkeasti pieleen. Ja muuten välissä elämä on tavallista, kunhan tulee se tärkeä juttu ja kabooom... Teenkö sen itse? Onko toi joku kosminen rangaistus? Kuvittelenko kaiken sittenkin?

Sama täällä. Ehdin nauttia päivän valtavasta rahasummasta mikä teki minut köyhän hetkessä rikkaaksi ja tunsin, että nyt on mahdillisuuksia vaikka mihin. Olin yhden päivän pilvissä. Seuraava päivänä menetin rakkaani ja sitä seuraavana päivänä hyvä ystäväni kuoli. Ne rahat ja mahdollisuudet ei tunnu nyt enää oikein miltään.

samojaajatuksia kirjoitti:

Olen itse alkanut tuntea samoin, ajattelen myös onko elämäni kirottu tai vainoaako mua joku demoni. HUllulta kuulostaa, mutta en tiedä sattuuko muille tällaisia. Mä oon siinä iässä, että monet perustaa perheitä ja luo uraa. Mä oon ollut seksuaalisen hyväksikäytön uhri ala-asteella, rehtorin toimesta. Oon ollu vaikeasti kiusattu ja syrjitty. Mutta lähiaikoina on tapahtunut tosi paljon. Mulla on myös tässä parin vuoden aikana mennyt ensin koira vanhuuteen, sitten toinen koira syöpään, sitten kisssa infektioon, mummi sydänkohtaukseen, sitten mummuni serkku, eräs naapuri aivosyöpään, nyt viime vkl oli parin sukulaiseni hautajaiset ja keskiviikkona kuoli lemmikki. Lisäksi meni ystävyys poikki ja pari alkavaa toveruutta samoin. Myös oltiin miesystäväni kanssa autokolarissa ja miesystäväni jalkakin murtui. Alan oikeasti tuntea olevani kirottu, koska kuolemat ja muut on sattuneet juuri mun työharjoittelujeni aikoihin. Alan olla tosi uupunut tästä. Joo, oon saanut uuden ihanan koiran ja erään ihanan ystävän, mutta pelottaa mitä seuraavaksi tapahtuu. Pelottaa, että mun miesystävälle tai vanhemmille sattuu jotain. Sen jälkeen en varmaan enää jaksaisi.

Parempaa jatkoa toivon.

Toivottavasti tuo rehtori on saanut syyttet tuosta. Todennäköisesti hyväksikäytettyjä on muitakin.

Vähän turhan isoa roolia otat ihmisten elämästä. Et sä niin mahtava ole.

Tarkoitan siis sanoa, että turhaa syyllisyyttä on turha kantaa.  :)

Elämähän on sellaista, että monesti on aina jokin koira haudattuna, eli toisin sanoen vähän liian hyvää ollakseen totta. Ja mitään ei elämä anna ilmaiseksi, että mitä parempi juttu elämässä tapahtuu, sen suurempi on sen hinta, jonka joutuu joko ennemmin tai myöhemmin maksamaan korkojen kera. Se sellainen kaiken tyhjäksi tekeminen. Nousun jälkeen on aina pudotus. Välillä tullaan helvetin korkealta uskomattoman lujaa. 

Esim. Lottovoittajille on käynyt monesti kalpaten, joten kannattaako niistä lottomiljoonista hirveästi haaveilla? Ja miks muuten lotossa ruukaa olla aina kaks tai kolme oikein, vaikka pelaa niillä samoilla vakioriveillä? Ymmärtäisi paremmin, jos joka kierroksella olisi eri kupongit ja toiset numerot kuin viimeksi, mutta vaikuttaa sekin oudolta, että niilläkin on sitten aina se 2 tai 3 oikein. Peukaloiko Veikkaus tuloksia, vai onko se tuurista kiinni?

Jumala on sadisti.

En tiedä. Odottelen kun ensimmäinen hyvä ja onnellinen juttu tapahtuisi minulle.

N.23

Toisin sanoen Ap on itse välttynyt suurilta onnettomuuksilta ja epäonnelta. 

Älä kuvittele olevasi maailman napa.

Parisuhteen alkuhuuma ja läheisen kuolema voisi periaatteessa liittyä uuden elämän mahdollisuuteen. Jos uuden puolison kanssa syntyisi lapsi elämien määrä pysyisi samana.

Kannattaa miettiä asiaa tuolta kannalta. Kosmos ohjaa kohti jotain. Toisen sairaus ei ole oma vika mutta maailma voi haluta että uusi elämä syntyy.

Joko kirous tai helvetin huono tuuri.

Vierailija kirjoitti:

Jumala on sadisti.

Rankaisee koko ihmiskuntaa vieläkin siitä, kun Aatami ja Eeva menivät paratiisissa ottamaan ja syömään kielletystä puusta yhden omenan. Oli se kallis omena. Eikä yhtään armoa, vaikka itse hyvin tietää, kuinka ovela ja hyvä puhuja se käärme oli. Ja itsepähän loi ihmisestä helposti ympäri puhuttavan, joka tekee kun vähän ensin puhutaan ja houkutellaan. Vielä vaan pitää yhdestä omenasta rangaista plus sitten vielä kostaa syyttömille isien synneistä kolmanteen ja neljänteen polveen. Kas kun ei seitsemänteen ja kahdeksanteen polveen asti. Huh huh sen kymmenen kertaa ja vielä kerran huh huh. 

Vierailija kirjoitti:

Toisin sanoen Ap on itse välttynyt suurilta onnettomuuksilta ja epäonnelta. 

Älä kuvittele olevasi maailman napa.

Tökerö kommentti.